??.05.1987 Pr1 776 Riihimäellä vesituksessä Peltosaaressa
| 14.01.2026 17:53 | Jarno Piltti: | Pölykapseleiden sektorimaalaus. | |
| 14.01.2026 18:29 | Jimi Lappalainen: | Eikös tuossa nyt ole ihan suoraan vanteet maalattu, eikä erilliset pölykapselit? | |
| 14.01.2026 18:46 | Jarno Piltti: | Tarkemmin ajatellen juuri näin. Vanteen pyörimisen sivutuotteena syntyvä huomioarvo osana hälytysajoneuvon näkyvyyttä, tai ainakin identiteettiä. | |
| 14.01.2026 19:17 | Esa J. Rintamäki: | Paikun ja 22763:n takana oleva vaaleanharmaa rakennus oli vaunukorjaamo. | |
| 14.01.2026 21:22 | Erkki Nuutio: | Sektorimaalaukset on tehtii suoraan levypyöriin. Koristekaspseleita ei kuorma-autoissa käytetty. Kuvassa Kontio-Sisu LV-132 . V viittaa Vanaja-teliin. 2 viittaa nostotelisyyteen (6x2). Tällaisia tehtiin Karjaalla välillä 1970 - 1979. Merkintään kuuluu vielä SVT (Leyland 0.401, 165 hv -1971) tai CVT (Leyland 0.410, 170 hv, 1971 -). T viittaa ahtimeen. Kontioita seurasivat Karhut (EIT, Valmet 611 CSB, 197 hv) vuodesta 1977 noin vuoteen 1980. Ulospäin Karhuista erottuu mm. galvanoitu parannettu askelmisto ohjaamoon, vaikka ei Kontioidenkaan askelmistoa voinut moittia. Kontio-suunnitteluryhmän vetäjä noin vuodesta 1955 oli teknikko Toivo Kivistö (Topi, Sisulla 1946-1977). Kontio oli monessa suhteessa kilpailevia Volvon ja Scania-(Vabisin) keskiraskaita nokka-autoja parempi ja nykyaikaisempi, mutta sitä rasittivat osin pysyvästikin moottoriongelmat: nykyaikaisen ja taloudellisen Leyland 0.400-moottorin lapsentaudit (lähinnä 1962-64) ja varomattomasti käyttöön otettu lähes susimoottori Cummins V8 (1966-1968). Myös Karhun Valmet 611 -moottorien alkuvaiheessa oli jonkin verran ongelmia. |