14.10.2023 / Riihimäki miehistönvaihtopaikka, Sammalisto (uusi)
14.10.2023 Viinikasta lähtenyt 108-akselinen, Sr1 3059:n vetämä sekuli jatkaa kuljettajansa vaihdettuaan kohti Kouvola tavaraa. Junan hännässä keikkuu yksinäinen, Kyrössä lastattu puutavaravaunu. Tämä oli sen lisäksi ensimmäinen kerta, kun jouduin tekemisiin täyssähköauton kanssa.
Kommentit
| 30.10.2023 17:51 | Timo Salo: | Kiva kuva! Kerro nyt "tuntumaa" sähkösyöpöstä? Hiljainen tappaja se kuitenkin on. Jopa oma hybridini liikkuu äänettömästi parkkipaikoilla ja aiheuttaa "tilanteita"... | |
| 30.10.2023 23:23 | Ari-Pekka Lanne: | Kiitoksia. Motonetin rekkarihaku ( https://www.motonet.fi/varaosat ) antaa rekisteritunnusta vastaan joitain kulkulaitoksen perustietoja. Kysymyksessä on »Opel Corsa F (P2JO) Corsa-e (68)», ja se on rekisteröity keskiviikkona 9/2-2022. Tehoa irtoaa 100 kW eli 136 hv. Googlesta löytyy toki lisää tietoa, kuten Iltiksessä lauantaina 19/9-2020 julkaistu, värikuvitettu koeajoraportti: https://www.is.fi/autot/art-2000006640006.html . Tuosta saamme kärrylle painonkin; omamassa on 1530 kg. Mutta se Timon kysymä tuntuma… Miehistönvaihtopaikalta Riksun veturivarikolle ulottuneen reilun kolmen kilometrin varsin pinnallisen ja pintakaasulla ajetun taajama-ajon perusteella sanoisin, että auto vaikutti jämäkältä, vakaalta, voimakkaalta ja helppokäyttöiseltä. Tosin samoja adjektiiveja näkyy ripotellun tuohon linkittämääni Iltiksen analyysiin. | |
| 31.10.2023 08:09 | Reijo Salminen: | Gos-sse ;) | |
| 31.10.2023 08:27 | Jimi Lappalainen: | Vai että oikein tappaja, ai jestas sentään. Kannattaisiko auton kuljettajan katsella tarkkaavaisemmin ympärilleen, niin ei tulisi niitä ruumiita. | |
| 31.10.2023 08:42 | Timo Salo: | Pohdin tuota auton vaihtoa n. vuosi sitten ja päädyin hybridiin seuraavista syistä:-Akkuteknologia on edelleen hyvin kallista ja akkujen "jälkivaihto" on TOLKUTTOMAN kallista. Jo pelkästään pikalatauksen jatkuva käyttö saattaa tuhota akkupatteriston ennen aikojaan.-Talvi näyttää sähköauton huonot puolet. Lämmitys on mitä on jollain ilmalämpöpumpulla. Ajoin joskus Diesel-Focuksella jossa ei ollut Webastoa talvella ja se oli kylmää kyytiä. Ilmeisesti nykydieselien hyötysuhde on "liian hyvä" tuottaakseen edes hiukan lämpöä pakkasella myös matkustajille. Lienee sama ilmiö täyssähköautossa?-Toimintamatka on myös ilmassa leijuva käsite. Pakkanen, ajonopeus, kuorma jne saattavat pudottaa ajomatkan murto-osaan. Aja sellaisella nyt sitten esim. Lappiin kesä-/talvilomaretkelle ilman ylimääräistä laskeskelua ja stoppien suunnittelua.Myös sähköauton akkutekniikassa tuntuu olevan kestävyyden suhteen kehittämistä. Juuri muutama päivä sitten luin, kuinka ajo jostain "lammikosta" tuhosi koko akuston! (ja vaihtohinta oli TAAS aivan tolkuton)Niinpä päädyin tosiaan hybridiin. (EI lataushybridiin) Toimii ainakin toistaiseksi hyvin ja taloudellisesti. Kesällä kulutuksen saa helposti n. 3,5 ltr:aan/100 km. Talvella tuntuu olevan hiukan vaikeampaa. Kulutus nousee n. 0,5 ltr/100 km. Lämpöä kuitenkin piisaa, vaikka tankin koko on vain 36 ltr:aa. Aika näyttää....... | |
| 31.10.2023 10:38 | Robert Sand: | Tuo se on kiva ja ripeä pikkusähkäri. Nopeasti lämpiää kun ottaa käyttöön vaikka ulkona on koviakin pakkasia. | |
| 31.10.2023 16:45 | Pasi Utriainen: | Ompas Corsa lihonut 35 vuodessa. Ensimmäinen autoni oli Opel Corsa 1.2 LS vm. 1985, omapaino 780 kg. | |
| 31.10.2023 17:19 | Timo Salo: | Täällä taas oli vm. -83 made in Spain. Muuten hyvä pirssi, mutta raideväli oli pienempi kuin muissa autoissa ja se teki omat ongelmansa kevättalvisin urautuneilla teillä. Ainoa vanhempi auto jolla pääsi reilusti alle viiden litran sadalla kilometrillä... :-) | |
| 31.10.2023 17:41 | Esa J. Rintamäki: | Tuo LS on suomeksi: lista sivussa. GLS = galvanoitu lista sivussa. GTi = gobeliini takapenkillä irrallaan, heko heko. | |
| 31.10.2023 19:29 | Pasi Utriainen: | Listat Sivussa olivat oikein käytännölliset. Istuessani autossa parkkipaikalla viereisestä autosta noussut kolhaisi ovellaan Corsaa, mutta kiitos listojen, mitään jälkeä ei jäänyt. Nykyisiin sivulistattomiin autoihin olisi tullut vekki. Hyvä autohan se oli, mutta ajan myötä kori rupesi lahomaan. Pitkä vaihdekeppi kuin linja-autossa ja kylmäkäynnistyksessä piti antaa kaasarikoneelle ryyppy. | |
| 31.10.2023 21:30 | Lari Åhman: | Itsellänikin on kokemusta Corsasta, sellaisella taivaansinisellä -85 1.2 hatchbackillä jahdattiin juniakin. Se oli vielä siisti ja vähän ajettu yksilö, olisi kannattanut säästää, mutta eipä silloin semmoisesta mitään ymmärtänyt. Nykyajan Ooppelilla ei taida olla sidoksia vanhaan kuin salamamerkkinsä osalta - se kun kuuluu Stellantis-konserniin ja jakaa tekniikkansa mm. Fiatin, Peugeotin ja Citroenin kanssa. | |
| 02.11.2023 09:41 | Pasi Utriainen: | Yksi asia mikä sähköautoissa ja miksei muissakin uusissa autoissa häiritsee, on rengaskoko. Painava auto, ylisuuret vanteet ja vähän kumia päällä niin rengas ei jousta huonoilla teillä ja kiven pala lävistää renkaan helposti. Lapissa joku taksiyrittäjä olikin vaihtanut sähkömersuunsa pakettiauton renkaat, sillä ensiasennusrenkaat eivät kestäneet sorateitä. | |
| 24.09.2024 08:20 | Jari Välimaa: | Nyt Suomessa yli 100 000 täysin sähköistä ajoneuvoa. Kaikenkaikkiaan ladattavia autoja 251 000 eli hyvällä matkalla ollaan kohti 700 000 auton tavoitetta 2030. "Vuoden 2024 aikana sähköautokanta on kasvanut 32 684 sähköautolla, joista täyssähköautojen osuus on ollut 15 581 kpl." https://emobility.teknologiateollisuus.fi/sites/emobility/files/inline-files/2024%20Q2%20Sa%CC%88hko%CC%88inenLiikenne%20tilannekatsaus%202024%2008%2028%20jaettava.pdf |
|
| 24.09.2024 09:33 | Esa J. Rintamäki: | Hohohohoo, herra Jari! Sähköautojen hintaluokkahan on sitä luokkaa, että verrattomasti suurin osa sähköhenkilöautoista on rahoitusyhtiöiden omistamia ja haltijat ovat lujasti mahastaan kiinni. No, oma valintansa, en siihen puutu. Mutta aika vekkulia mennä lietsottuun buumiin mukaan näinä aikoina, jolloin talousnerokkuus on "ennätyksellisessä huipussaan". (Saksethan on jo teroitettu!) |
|
| 24.09.2024 10:29 | Petri Nummijoki: | Tilastokeskuksen sivuilta katsottuna https://stat.fi/tilasto/mkan#tables rekisterissä olevien autojen kokonaismäärä lisääntyi 57000 vuodesta 2022 vuoteen 2023. Ei kai ladattavien autojen määrän lisääntyminen voi sinänsä olla mikään mielekäs mittari vaan sitten se vasta on sitä, jos polttomoottoriautojen määrä kääntyy laskuun tai ei ainakaan enää kasva. | |
| 24.09.2024 12:38 | Petri Sallinen: | Ensirekisteröityjen (eli uusien) autojen tilastointi antaa ehkä parhaiten suuntaa siihen, minkälaiseksi tieliikenne on muotoutumassa. Tämän vuoden tammikuun ja elokuun lopun välisenä aikana ensirekisteröidyistä henkilöautoista bensakäyttöisiä oli 47 prosenttia, sähköautoja 27 prosenttia ja ladattavia hybrideitä 20 prosenttia — dieseleitä vain kuusi prosenttia. Jos trendi jatkuu samansuuntaisena, näkyy tämä myös maanteillä aika monta vuotta. Trendiä voi tarkastella aikaisempien vuosien rekisteröintien perusteella. https://www.aut.fi/tilastot/ensirekisteroinnit/ensirekisteroinnit_kayttovoimittain/henkiloautojen_kayttovoimatilastot Ilmastopolitiikan näkökulmasta maanteillä liikkuvat päästöjä aiheuttavat henkilöautot ovat se suurin ongelma. Miten vähentää niiden lukumäärää — etenkin vanhimmasta päästä? Oletetaan, että autokannassa ei tapahdu oleellista muutosta. Ensirekisteröintejä koskeva tilasto voi tällaisessa oletuksessa osoittaa sen, että kun päästöjä aiheuttavat autot poistuvat käytöstä, ne korvautuvat samassa suhteessa uusilla autoilla kuin mitä tähän asti on ensirekisteröity. Jos vähän yksinkertaistetaan, niin kaikista poistuvista bensa-autoista vajaat puolet korvautuu uusilla bensa-autoilla ja toinen puoli sähköautoilla tai ladattavilla hybrideillä. Todellisuudessa asia oli näin yksinkertainen, mutta hehtaarin tarkastelu voi osoittaa, vaikka tämä esimerkki ei ota huomioon sitä, että autojen lukumäärä voi myös laskea. Sehän on tunnettua, että poliittisilla päätöksillä voidaan ohjata fossiilisten polttoaineiden kysyntää (esim. verotus). Minkälaiseksi muodostuu maantieliikenteen päästökauppajärjestelmä? Minkälaisia hankintatukia tai romutuspalkkioita voidaan käyttää? Mitä tapahtuu sekoitevelvollisuudelle? Miten autoteollisuus reagoi? Syntyykö joku uusi läpimurto akkuteollisuudessa, vetyteollisuudesta tms. Entä miten hyvin joukkoliikenne ja asemakaavoitus onnistuvat vähentämään henkilöauton omistamisen tarvetta? Jos Orpon hallitus on löysäämässä maantieliikenteen päästövähennystavoitteita, niin sama tuskin jatkuu seuraavan hallituksen ohjelmassa. Yleensä poliittisilla suuntauksilla on taipumus keikahtaa vaalikausien välillä. Tässä yksi epävarmuustekijä lisää. |
|
| 24.09.2024 13:04 | Esa J. Rintamäki: | Suomenkin valtakunnanpolitiikka on alkanut muistuttaa tympäisevällä tavalla Ameriikan sisäpolitiikkaa: - seuraava hallitus aina peruu edellisen hallituksen tekosia. Politiikassa ei ole juurikaan enää kehittäviä keskusteluja, vaan "puhumista" toistensa ohi. "Nyt kun saa sanoa." Kaljabaarissa tyhjänpäiväinen nurkkapöydässä uhoaminen on näköjään nykyinen "poliittinen korkeakoulu". Säälittävää!!! |
|
| 24.09.2024 13:42 | Jari Välimaa: | Uusien sähköautojen hinnat ovat tulossa alaspäin ja toivottavasti autotehtaat alkavat taas rakentaa halvempia sähköautoja nykyisten kalliiden sijaan. Ja eihän Suomen kansa osta uusia autoja vaan käytettyjä. Joten nettiautoon vain tutkimaan yli 6000 myynnissä olevaan sähköautoa. Etsintää kannustaa energianhinta eli 28 cent/l bensamaisesti laskettuna ja oletettuna että 1 bensalitra sisältää saman määrän energiaa kuin 2 KWh sähkä. | |
| 24.09.2024 14:31 | Lasse Holopainen: | Ai että ilmastopolitiikka? Autot ongelma? Huhhuh... Ketun villat... | |
| 24.09.2024 14:41 | Petri Sallinen: | Tilanne todellakin muuttuu, kun syntyy käytettyjen sähköautojen markkinat. Työsuhdeautot ja leasing-käyttöön hankitut päätyvät käytettyjen markkinoille jo muutaman vuoden käytön jälkeen. Tämä vaikuttaa sähköautojen yleiseen hintatasoon. | |
| 24.09.2024 15:07 | Lasse Holopainen: | Itse kyllä pysyn oikeissa autoissa. Pitää sieltä moottori löytyä. | |
| 25.09.2024 07:17 | Jari Välimaa: | Syntyy markkinat? kyllä markkinat on jo olemassa : 7290 autoa myytävänä. https://www.nettiauto.com/pikalinkit/sahkoautot?sortCol=price&ord=asc ja sähköautot ovat ihan oikeita autoja. Kaikki persujen luulot on kumottu. |
|
| 25.09.2024 10:47 | Mikko Herpman: | Sinällään nythän alkaa pikkuhijaa olla markkinoilla myös perusjärkeviä sähköautoja. Sen ei tarvitse kiihtyä 0-100 2 sekunnissa, vähän maltillisempikin riittää. Sen sijaan panostetaan käytettävyyteen, kunnollinen, riittävä ja taloudellinen lämmitys/tuuletus, mahdollisuus vetokoukkuun ja sopiva käyttömatka. Tuli taloon tuollainen käytetty lataushybridi, pellin alla myös pieni bensakone. Sähköinen voimalinja on niin paljon mukavampi kuin polttis, että sitä käyttää vain kerran viikossa jotta öljypinnat säilyy ja kosteus haihtuu. Joten kun pitää tuo toinen Diesel päivittää se päivittyy todennäköisesti täyssähköön. Pitää sanoa että aika helppoa ja mukavaa kun voi tankata auton kotipihassa. 1000 kilometrin ajot sähköllä kustannukset noin 16€, jos vertaa samaa ajomäärää tuolla pihillä dieselillä niin polttoainekulu olisi noin 80€ nykyisellä kaasuöljynhinnalla. |
|
| 27.09.2024 04:04 | Jari Kuusinen: | Ylläoleva luku Nettiautossa myynnissä olevista käytetyistä sähköautoista on hieman virheellinen (mukana myös ajamattomat eli uudet) ja vailla vertailukohtaa. Todellinen myynnissä olevien käytettyjen (=ajettujen) sähköhenkilöautojen määrä on tätä kirjoitettaessa 5756 kappaletta (n. 8,1%). Käytettyjä (ajettuja) henkilöautoja ylipäätään on myynnissä 70918 kappaletta, joista bensiinikäytöisiä 32277 (45,5%), dieselkäyttöisiä 19406 (27,4%), hybridejä 12806 (18%), kaasukäyttöisiä 357 (0,005%) ja viinaan meneviä 255 kappaletta (0,0036%). Kuudenkymmenenyhden auton käyttövoimaa ei ole ilmoitettu. Ja mainittakoon vielä toistamiseen, että tässä puhutaan nyt siis henkilöautoista. Kymmenen vuoden kuluttua olisi mukava nähdä uudet vertailulukemat.. :) |
|
| 27.09.2024 06:48 | Jari Välimaa: | Joka tapauksessa sähköautojen kokonaismäärän kasvu Suomessa pitää huolen että myös käytettyjen osuuksissa tapahtuu ja fossiilien puolella diesel on katoamassa uusmarkkinoilta | |
| 27.09.2024 09:08 | Petri Sallinen: | Viime vuonna liikenteen päästöjen vähenemä ei kuitenkaan pysynyt sille laaditulla uralla, vaan päästöjä syntyi oletettua enemmän. https://www.aut.fi/tilastot/liikenteen_kasvihuonekaasupaastot#:~:text=Kotimaan%20liikenteen%20kasvihuonekaasup%C3%A4% C3%A4st%C3%B6t%20ilman%20olivat,9%20prosentilla%20vuoteen%202022%20n%C3%A4hden. |
|
| 27.09.2024 11:09 | Jari Välimaa: | Jatkossa kannattaa katsoa miten autoliikenne muuttuu kun se 2027 siirtyy taakanjakosektorilta päästökauppaan jossa voimalat ovat olleet jo ja joka on muuttanut radikaalisti energian tuotantoa kun jokainen päästö pitää ostaa pörssistä "EU-lainsäädäntö ja kansalliset toimet ohjaavat kohti sähköistyvää liikennettä Sähköautojen kysyntä on viime vuosina ollut kasvussa, sillä mallivalikoima on laajentunut ja julkisen latausverkoston laajenemisen seurauksena huolet sähköauton toimintamatkan riittävyydestä ovat hälventyneet. Lisäksi sähköistymistä ovat nopeuttaneet sähköauton edulliset käyttökustannukset polttomoottoriautoihin verrattuna. Täyssähköautojen rekisteröinnit kasvoivat vuonna 2023 poikkeuksellisen nopeasti, sillä vuosina 2021–2022 tehdyt tilaukset päätyivät pääosin toimitukseen vasta vuonna 2023. Vuonna 2021 alkanut komponenttipula ja tuotannon pullonkaulat pidensivät vuosina 2021-2022 erityisesti ladattavien autojen toimitusaikoja." https://www.aut.fi/ymparisto/autoalan_tiekartta_tulevaisuuden_kayttovoimista |
|
| 27.09.2024 14:33 | Mikko Herpman: | Uskallan väittää että kun pääsee kokeilemaan sähköpeliä niin voi monen mieli muuttua. Ennakkoluulot ja vääränlaiset uutisoinnit istuu kovassa... Sähköllä ajaminen on mukavaa, taloudellista ja hiljaista. Aivan erinomaista arkiliikkumiseen. Harrastusajopelit sitten toki erikseen. Ja sitten se tiukka juttu, pitää päästä pysähtymättä Helsingistä Ivaloon (kerran talvessa)..... Mikään sähköauto ei siihen kykene ja siksi ne ovat kelvottomia. Heko heko.. |
|
| 27.09.2024 14:41 | Lasse Holopainen: | Kyllä sitä työmatka-ajoneuvoakin pittää voida ajaa. | |
| 28.09.2024 08:23 | Jari Välimaa: | Kyllä sähköautolla voi ajaa kaikenlaiset ajot, niin työmatkat kuin vapaa-ajan matkat. Ja akut kestävät koko auton käyttöiän. Tärkeintä on nopea pikalatauskyky. | |
| 28.09.2024 16:26 | Lasse Holopainen: | No siis itse en miellä ajamiseksi sitä jos pelkästään istuu hiljaisessa liikkuvassa laitteessa ja pitää kiinni ohjauspyörästä (oletan että vakionopeudensäädin on suosittu). Ohjauspyörän kääntelyn lisäksi moottorin kierrosten säätely kaasulla, sekä kytkimen käyttö ja vaihteiden repiminen kuuluu asiaan. Asiaan kuuluu tietenkin konepellin alta tuleva sinfonia, sonaatti, toccata, tai millaista musiikkia mistäkin autosta pistää tulemaan kierrosten lukumäärää säätelemällä. | |
| 28.09.2024 17:21 | Jari Ahokas: | Jos haluan harrastaa, niin pistetään jompikumpi V8 pihalla käyntiin. Ja katsotaan mitä vikaa tällä kertaa em. autossa on (ikää 35 & 46 vuotta). Kaikkeen muuhun sitten sähköllä, varsinkin jos pitää päästä varmasti perille. Ei millään pihassa olevalla autolla nyt Vantaalta k***matta Lappiin pääse, mutta ei kyllä kuljettajakaan siihen kykene. Lasse varmasti odottaakin innolla Teslan FSD:n hyväksyntää Eurooppaan, huhujen mukaan Q1/2025 olisi tekeillä :) |
|
| 28.09.2024 17:36 | Lasse Holopainen: | Kyllä niitä pomminvarmojakin klassikoita löytyy, kuten Volvo 240 ja Toyota Hilux 80-luvulta. Kyllähän autoja toki on hyvä huoltaa, että toimii pitempään ja paremmin. Sitten kyllä jos sähköaut... siis sähköllä toimivasta nelipyöräisestä kulkupelistä hajoaakin vaikka akku, niin sitä ei sitten itse vaihdetakaan omalla pihalla. Jos taas vaikka 80-luvun Volvosta hajoaa jotain, harvoin se edes estää kulkemisen, ja sen voi oikeastaan aina korjata itse. FSD-hirvitykset nyt on sitä luokkaa, että parempi kun ei pahemmin mieti niitä, niin säilyy mieli rauhallisempana. | |
| 29.09.2024 10:50 | Mikko Herpman: | No, kuka vaihtaa arkiautoon kotipihalla Volvo 240, tai ylipäätään minkään auton moottorin ja/tai vaihdelaatikon. Tai edes kytkinlevyä. Toki jollakulla on ponni/nosturi tai muuten haluaa värkätä mutta aika moni vie auton johonkin pajalle. Taas autoharrastajat ja harrasteautot ihan erikseen! Nyt jo on nähtävissä sähköautojen korjauspalveluita saatavilla (tosin aika rajoitetusti vielä), akku voidaan korjata samaten korjataan tai vaihdetaan muita sähkökomponentteja, moottorit ehkä yleisempiä. Tehoelektroniikka on aika luotettavaa. Mitä tulee ajoavustimiin, nykyään monet niistä toimivat erinomaisesti. Kuten hätäjarrutus ja kuolleen kulman anturit. Omalla kohdalla ko. järjestelmät ovat pelastaneet peltikorjaamolta. Ja kyseessä on ollut normaaliajotilanne, toisessa oli kova vesisade ja sumu mutta auton sensorit näkivät tuon läpi ja alkoi varoittamaan ja aloitti jarrutuksen. Samaan aikaa oli jalka jarrulla myös mutta veikkaan että automaatti oli juuri sen verran nopeampi että peräänajo vältettiin. Toisen kerran oli tilanne taajamassa kovassa vastavalossa, todennäköisesti olisi osunut edelle ajavan kuorma-autonperään mutta taas sensorit näkivät vastavalon läpi ja tuli varoitus ja aloitti jarrutuksen. Molemmissa tapauksissa vauhtia oli alle rajoituksen ja vauriot olisivat olleet pieniä. Mutta oikein toimiva tekniikka toimii ja pelastaa. Valvova automaattisilmä kun ei väsy tai silmä ei räpsähdä. |
|
| 29.09.2024 13:29 | Lasse Holopainen: | Ei niistä klassikoista ihan moottoria tarvitse vaihtaa, kuha pitää edes jotenkin huolta. Näillä yksinkertaisilla klassikoilla vaan pärjää paljon halvemmalla, jos osaa jotain. Sen lisäksi ajotuntuma on niissä omaa luokkaansa. Mitä tulee peltikolhuihin, niin ne eivät kovinkaan usein ole ongelma Volvo 240:llä, tai vastaavilla. | |
| 29.09.2024 13:48 | Lasse Reunanen: | Sähköautojen hinta ei ikinä tule laskemaan sille tasolle, että normaalin käyttäjän olisi mahdollista hankkia sellainen. Sitten kun hinta olisi laskenut taroeeksi, on akku niin ikääntynyt, että pitää uusia kymmenien tuhansien hintainen akku. Eikä itselläni ainakaan ole kovinkaan usein tilillä kymmeniä tuhansia, millä ostaa auto. | |
| 29.09.2024 13:52 | Lasse Holopainen: | Niin, ja sen lisäksi niissä ei ole sitä A j e t t a v a a. | |
| 29.09.2024 14:45 | Esa J. Rintamäki: | Työkaveri osti 1990 kesäksi viidensadan markan hintaisen kesäauton: Volvo 144 vuosimallia 1968. Siisti peli, joka kesti muitakin kesiä. Yksinkertaista tekniikkaa, jota kiiteltiin epiteetillä "Maailman nopein traktori". Nyt kun ollaan hurmaannuttu koviin tehoihin, niin sähköautot painavat karmeasti enemmän kuin vanha kusiais-Fiat. Lisää tehoa vaadittaessa kasvaa moottorikin. Yhä isompia Duracell-moottoreita varten tarvitaan aina vain tehokkaampia Duracellejä eli paino kasvaa koko ajan. Kusiaisen tehopainosuhteellakin pystyi aivan hyvin ajamaan paikasta A paikkaan B, mutta katsokaapa piruuttanne nykysähköautojen tehopainosuhteita. Kohta nekin ovat myyntikilpailusyistä sellaisia että "Splotzmobile 220 V 50 Hz Super Electric - autoa ostaessanne autokaupan setä sanoo että "Top tykkänään! Herran painoindeksi on aivan liian suuri meidän laatuautollemme." |
|
| 29.09.2024 14:46 | Pasi Utriainen: | Yksi rajoittava tekijä sähköautojen yleistymisessä on latausmahdollisuuden puute. Hankalaksi menee, jos autoa ei voi ladata kotipihassa. Kerros- ja rivitalojen pihoissa sähköautoja ei täällä näe eikä niitä vanhempien omakotitalojen pihoissakaan liiemmälti ole. Uusien omakotitalojen pihoissa perheen toinen auto voi olla sähköauto. | |
| 29.09.2024 15:23 | Jari Välimaa: | Missä kerros ja rivitalossa ei ole sähköä ? tai bensa-autojen lämmitystolppia ? näitä voidaan käyttää lataukseen kun ajastin muutettaan kwh raportoijaan. lisää latauksesta https://www.motiva.fi/ratkaisut/kestava_liikenne_ja_liikkuminen/sahkoautoillen_-_arjen_alykas_sahkoautoilu/latauspisteet_taloyhtioihin/kotilataukseen_liittyva_tekniikka_tutuksi | |
| 29.09.2024 16:07 | Mikko Herpman: | Joo, jos ei ole mahdollisuutta ladata sähkäriä kotona ei sellaista hankkia. Erikseen laturille lähtemiset syö miehen ja naisen aika äkkiä. Mistä lämpötolpat puuttuu; jossain vanhoissa taloyhtiöissä ja toki sellaisissa missä ei edes ole parkkipaikkoja, eli autot seisoo kadulla. Nämä ovat hankalia. |
|
| 29.09.2024 16:37 | Jari Välimaa: | Jos kotona ei ole sähköä, niin sitten hankintaan isoakkuinen joka ladataan kerran viikossa pikalatureilta. Suomen kaikki latauspisteet löytyvät ja sekä hidaslatauspisteet että rekkojen suurteholataukset https://latauskartta.fi/ | |
| 29.09.2024 16:44 | Lasse Holopainen: | Tai sitten vaan kaadetaan litkua sen Volvon, Hiluxin tai Ladan tankkiin, ja ajetaan paikasta a paikkaan b ja takasin. | |
| 29.09.2024 19:34 | Pasi Utriainen: | Jatkuvaa lataamista lämpötolpasta ei suositella. https://www.kotitalolehti.fi/sahkoauton-latausinfra-taloyhtioon-valitse-hetkellinen-ensiapu-tai-pitkaikainen-investointi/ Toisekseen pienituloisella muutaman tonnin Corollalla ajavalla ei ole mahdollisuutta eikä järkeä investoida kymppitonnien sähköautoon. Mutta on se ja sama millä kukin ajaa, sähköllä, polttiksella vai polkuautolla. Jokainen voi päättää sen itse. | |
| 30.09.2024 15:17 | Jari Välimaa: | Näin kuukkeli vastas : "Voiko sähköauton ladata lämmitystolpasta? Lämmitystolppa kelpaa sähköauton lataamiseen hyvin Tavallisesta pistorasiasta latausvirtaa ottavat latausjohdot on rajoitettu max 8-16 ampeerin latausvirtaan.3.5.2021" |
|
| 30.09.2024 19:48 | Samuli Rinne: | Sivuhuomio aihepiiriin, äskettäin IAA Transportation-näyttelyssä Hannoverissa saattoi todeta, että raskaassa kalustossa sähkö ja vety (!) ovat päivän sanoja. Toki tehtaat mielellään esittelevät uusinta uutta tuollaisessa näyttelyssä, mutta jotain voinee kuitenkin päätellä siitä, missä suhteessa mitäkin kampetta on esillä. Vedyn varastointi on vähän pulmallista (=kallista) ja säiliöiden ympärillä on aika hektisen näköistä putki- ja johtoviidakkoa. Mutta moottorista homma ei ole kuulemma kiinni, toimii pienillä muutoksilla dieseliin nähden. Eli ei tarvitse odotella esim. polttokennoa. Sikäli mielenkiintoista, että esim. Ouluun valmistunee sähköteholtaan 100 MW:n elektrolyyseri arviolta 2028. Asioita voi hyvässä lykyssä tapahtua siis aika nopeasti. |
|
| 30.09.2024 21:15 | Lasse Holopainen: | Toisilla se päivän kova juttu saattaa olla Detroit Dieselin 18-litranen 2 tahtinen dieselmylly. | |
| 30.09.2024 21:46 | Samuli Rinne: | Kyllä kyllä, sanoisin että käyttötarkoituksen mukaan. Joku sanoi joskus että viimeiset bensatipat poltettakoon V12-moottorissa. Vastaavasti, täysin subjektiivisen näkemykseni mukaan viimeiset dieseltipat saisi varata Scania D(S) 8- ja 11-moottoreihin... | |
| 30.09.2024 21:53 | Lasse Holopainen: | Eikai ne bensat ja dieselit lopu ihan hetkeen. Toki jos tarvii dieseliä ja sitä ei ole, niin sitten mennään polttoöljyllä. Taitaa muuten tuo 18-litranen Detroitti olla juuri diesel-V12. | |
| 30.09.2024 22:54 | Mikko Herpman: | Ja dieseleiden kanssa ei ole öljyhuolia kun on paljon vaihtoehtoa. Rypsiä, rapsia, mäntyöljyä tms. Bioainetta ja käy kutakuinkin sellaisenaan etenkin vanhaan kalustoon. Toki bioaineiden kanssa on omat huolenaiheet mutta raaka-ainetta on saatavilla vaikka maaöljystä tulisi pulaa. Scanian D's ja Valmetin d815 varmasti raksuttaa bioaineella pois tiekseen. | |
| 01.10.2024 00:13 | Lasse Holopainen: | Toyota Hiace käy tutkitusti myös ruokaöljyllä. | |
| 01.10.2024 01:15 | John Lindroth: | Nato Herrat vaatii liikkuvuutta koska sotatilanteessa sähkö voi loppua ensimmäisenä päivänä! "Wo Ist die Elektrizität,pardon no Elekricite Messieur! |
|
| 01.10.2024 07:54 | Kari Haapakangas: | Kuinkas palion mahtuu pieneen Hiaceen myyntiviinoja Pöytäliinoja |
|
| 01.10.2024 08:08 | Esa J. Rintamäki: | Herra Kari, Hiace on kova sana, mikäli verrataan Subaru 4WD Domingoon, Suzuki Carryyn, Toyotoihin Liteace tai Prius, tai myös Nissan Vanetteen. Se vain, että näitä vain ei ole monen moniin vuosiin näkynyt... Ainuttakaan! |
|
| 01.10.2024 08:13 | Ari-Pekka Lanne: | Ei bensiinikään sillä tavalla lopu, etteikö sitä saisi mistään tippaakaan Saabin tankkiin. Kemisti osaa syntetisoida myös ekobensiiniä hiilidioksidista ja vedystä: https://www.is.fi/autot/art-2000009963235.html . Mutta jos herrat meinaavat sitä, että koittaa se päivä, jolloin fossiiliset polttoaineet on tiristetty viimeistä tippaa myöten vuorista ja merenpohjista, niin se tulee kyllä olemaan ilmaston kannalta surullinen päivä. Sen koittamista voidaan viivästyttää vaikka niin, että jätetään miljoonien ja miljardien sähköautojen akkumineraalien louhiminen kiviautoralleineen sikseen. Esimerkiksi joitain tällaisia kuvassakin esiintyviä, tehokkaassa käytössä olevia yhteiskäyttökulkulaitoksia, takseja yms. voidaan ajatella sähköistettävän, mutta ei niin että sähköautoja lojuisi aamusta iltaan ja illasta aamuun kaikkien kadunvarsien ja parkkiluolien täydeltä. Siinä mennään ojasta allikkoon. Junan (ajolangoin) ja polkupyörän (pienellä akulla) sähköistys ovat tolkullisia toimia. Niillä saadaan autokantaa ja asfaltti-invaasiota lasku-uralle. |
|
| 01.10.2024 08:39 | Jari Välimaa: | Nämä ekobensat ovat olleet tuloillaan jo vuosia ja kukaan ei tiedä mitä ne tulee maksamaan eli 10 €/l vai jotain sinnepäin. 2035 vuodesta lähtien uudet polttikset eivät saa käyttää enää fossiiilisia polttoaineita. | |
| 01.10.2024 09:26 | Jari Välimaa: | Sähköistys taloyhtiöissä "Peltokorpi viittaa myös hiljattain voimaan astuneeseen lakimuutokseen, jonka mukaan olemassa olevaan rakennukseen, joka ei ole asuinkäytössä ja joiden yhteydessä on yli 20 pysäköintipaikkaa rakennuksen sisällä tai samalla kiinteistöllä, pitää asentaa sähköauton latauspiste viimeistään 31.12.2024." https://www.sttinfo.fi/tiedote/70260710/taloyhtiot-sahkoautoilun-pullonkaulana?publisherId=69820694&lang=fi |
|
| 01.10.2024 10:34 | Erkki Nuutio: | Täsmällisempää (siis ilman hypehöpinää), ymmärrettävää ja eurooppalaista tekstiä mm. Nesteen ja ruotsalaisen Preemin jalostamasta ja myymästä nettopäästöttömästä (jätteestä jalostetusta) HVO100 -polttoaineesta. Käyttökohteena on erityisesti raskaiden kulkuneuvojen dieselmoottorit : https://mdh.diva-portal.org/smash/get/diva2:1871967/FULLTEXT01.pdf . Kyseessä on Paulina Croonan examensarbete HVO100 tillämpning och framtid inom sektorn för tunga fordon (2024). Nettopäästöttömyys edellyttää että vetypesu jalostuksessa tehdään vihreällä vedyllä. Vetyinvestoinnit ovat Nesteellä tekeillä, mutta Preemillä ilmeisesti jo tehty. Keskeiset dieselmoottorien valmistajat ovat hyväksyneet HVO100:n ja hintakaan ei ole kohtuuton. EU:n utopistit yrittävät yhä estää luokituksen päästöttömäksi, samoin kuin vihreän metanolin. Oletan järjen pilkahtavan EU:ssakin kun polttokennojen ja 700 barin vetypönttojen laajan käytön ja kaasujakelun valtavat investoinnit ja vaarallisuus selviää budjettimlnistereille. |
|
| 01.10.2024 14:47 | Lasse Holopainen: | Enpä usko, että öljyt loppuu maasta, meinaan sitä on aika paljon. | |
| 01.10.2024 15:18 | Jari Välimaa: | saa nähdä miten Suomi pistää voimaan tämän YK:n sopimuksen ? "Historiallinen päätös ilmastokokouksessa: Fossiilisista polttoaineista luovutaan" https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/historiallinen-paatos-ilmastokokouksessa-fossiilista-polttoaineista-luovutaan/8838132#gs.g0fboy |
|
| 01.10.2024 18:10 | Erkki Nuutio: | Jari: Arveletko että viittaamassasi uutisessa poseeraava sinisankainen eläkeläinen, ympäristöEKONOMIAN professori Markku Ollikainen olisi ollut tieteellisesti tai muuten uskottava ympäristöhöpinöissään (muillekin kuin hyväuskoisille hölmöille)? Liberalismiwikin yhteenveto Ollikaisesta: "Hän oli HY:n ympäristöEKONOMIAN professori (2000-) ja Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja (2014-2023). Hän oli Akateemisen sosialistiseuran puheenjohtajana 1970-luvulla sen ollessa vasemmistoradikaali. Seura oli taistolaiskommunistien hallussa." Ollikaisen väitös kansantaloustieteen alalta HY:n kansantaloustieteen laitokselta oli Essays on timber supply and forest taxation. Tällä laitoksella hän aloitti assistenttina ja jatkoi portaittain kansantaloudentieteen alalla, kunnes presidentti Halonen (arvasitte) nimitti hänet ympäristöEKONOMIAN professoriksi. Lavennetustikin tulkittuna hän on epäpäteva (tieteellinen ja käytännöllinen pätevyys) niin ympäristötieteen (vaikka mukaan luettaisiin biologiat, kemiat ym. lähitieteet), ja vielä epäpätevämpi esimerkiksi ympäristötekniikoiden alalla. Se ei estänyt hänen kestokutsumisiaan höpisenään tv-uutisissa. Nykyisen ns. Ilmastopaneelin pj on tietääkseni tieteellisesti pätevä puhumaan ilmastoasioista. Halonen ei enää ollut nimittäjä. |
|
| 01.10.2024 18:42 | John Lindroth: | Onko se niin että osaa meistä voi huijata jonkin aikaa,mutta lopulta ei kaikkia koko aikaa.Tästä lähti myös tervehdys Hömppämedialle! | |
| 01.10.2024 19:49 | Esa J. Rintamäki: | Halosessa oli toki puolensa, mutta hysteerinen panikoituminen maamiina-asiassa ei ainakaan vakuuttanut ketään siitä, että hän olisi vaivautunut kuuntelemaan kenraalikuntaa koko asiasta. Eikä Hakaniemen metallitaloa oikein pysty kuvittelemaan ulkopolitiittiseksi ammattikorkeakouluksi...? Mutta, ihminen oppii jos haluaa. Ellei halua, niin onhan hänelle tosin jo olemassa keskinäisen kehun kerhoja (kuten Suomen Sisu, IKR ja paljon muitakin). |
|
| 01.10.2024 21:42 | Jimi Lappalainen: | Hieno sähköauto, Ari-Pekka! | |
| 02.10.2024 07:41 | Jari Välimaa: | Erkki: jos valtion kanta on kiinnostavampi niin tässä "Suomi ja EU ajavat voimakkaasti fossiilisista polttoaineista luopumista sekä uusiutuvan ja puhtaan energiatuotannon lisäämistä. Ilmastokokouksessa huipentuu Pariisin sopimuksen maailmanlaajuinen tilannekatsaus (Global Stocktake), jossa tarkastellaan ilmastosopimuksen toimeenpanoa ja toimien riittävyyttä. Toimet päästöjen vähentämiseksi eivät ole riittäviä 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi. Tarkastelun tulisi johtaa päästövähennystavoitteiden kiristämiseen." https://valtioneuvosto.fi/-//1410903/cop28-ilmastokokous-alkoi-historiallisella-sovulla-ilmastotuhoja-koskevasta-rahastosta |
|
| 02.10.2024 10:48 | Erkki Nuutio: | Kaikki kannattavat järjellisiä toimenpiteitä ympäristön ja ilmaston suojaamiseksi ja haluavat osallistua tällaisiin toimenpiteisiin. Erityisesti kaikkien kuvittelisi siksi kannattavan uusiutuvan ja puhtaan energiatuotannon nopeaa lisäämistä. Siksi asiantuntevat kummastelevat miksi erityisesti erityisesti kiihkovihreät kieltävät ja estävät mm. puhtaiden ja uusiutuvien nestemäisten moottoripolttoaineiden, kuten vihreän (vihreällä vedyllä pestyn) HVO100:n ja vihreän metanolin tuotantoinvestointeja ja myyntiä uusiutuvaksi nettopäästöttömäksi polttoaineeksi luokiteltuna. Kun moniin käyttökohteisiin ei ole/tule soveliaita vaihtoehtoja Erityisesti kiihkovihreillä ei ole harmaintakaan ymmärrystä kehitystyön ongelmallisuudesta ja tähtitieteellisen suuresta kustannuksesta yritettäessä kehittää polttokennoja kulkuneuvojen todellisiin käyttöolosuhteisiin. Kuten aina, kurkoteltaessa väkisin ja kustannuksista piittaamatta ihanneratkaisua (utopiaa), hyljeksitään järkevästi toteutettavia ratkaisuja. Sellaisia jotka esimerkiksi kymmenenä lähivuotena aikaansaisivat nykytilaan 90% parannuksen ja ympäristöhyödyn. Utopian tavoittelema ihanneratkaisu saattaa olla jo silloin kelvollinen ja vietävissä suurtuotantoon järjellisin kustannuksin. Esimerkiksi polttokennot ovat jo parisataa vuotta vanha keksintö. Jos parisataa vuotta ei ole vienyt pidemmlle kuin rajattuun käyttöön lähinnä kiinteissä laitoksissa, voinee YK:n julkilausuman kiihkovihreitä tulkintoja (kuten Ollikainen) pitää suorastaan vastuuntunnottomina. Yhdellä asialla kiihkoilevat ihmiset tyypillisesti eivät jaksa syventyä asiaansa riittävästi (siis syvenny monipuolisesti tieteelliseen ja teknilliseen todellisuuteen vuosien ajan). He ovat EU:ssakin jo aiheuttaneet valtavia harhakustannuksia ja ilmastolle myönteisen kehityksen viivästymistä. Hämmennys näkyi selvästi mm. raskaan kulkuneuvoteollisuuden IAA-näyttelyssä pari viikka sitten. Raideliikenteen Innotrans oli muutoksIlle helpompi, koska mm. akkutoimiset ratkaisut ovat rautatiekalustossa helppoja toteuttaa. Valitettavasti viherkiihko ei näytä muuttuvan jänteväksi yhteistyöksi mm. asiantuntijoiden kanssa umpikujien tunnistamiseksi ja järkevien kehityssuuntien edistämiseksi. |
|
| 02.10.2024 11:12 | Samuli Rinne: | Mikä on Erkki näkemyksesi vetypolttomoottorista? Tosiaan IAA:ssa laitevalmistajat sanoivat, ettei siinä sen kummempia ongelmia ole. Sama vetykonferenssissa Tukholmassa viime vuonna. Tarkoitan tässä nyt siis vain moottoria, varastointi ja kuljetus sitten asia erikseen... En myöskään panisi pahakseni, jos metanolista/synteettisestä metaanista puhuttaisiin enemmän. Erilaiset biojalosteet ovat sinänsä ok, mutta ongelma on se, että raaka-ainetta on niukasti tarjolla valtavaan tarpeeseen nähden. Josta sitten voidaankin päästä raideliikenteen etuihin tai yleisemmin, kuljetusten yksikkökoon suurentamisen etuihin. |
|
| 02.10.2024 11:50 | Esa J. Rintamäki: | Herra Erkki, näkemyksesi kiihkovihreistä vaikuttaa hyvinkin oikealta. Tällaisesta yhden asian kiihkoilusta on tietenkin muitakin esimerkkejä. Esimerkkeinä vaikkapa historiasta tutut ristiretket, jotka eivät missään tapauksessa olleet mitään seurakuntanuorten sunnuntaikävelyretkiä. Lähempänä menneisyydessä riehuivat taistolaiset, jotka ennemminkin olivat "isänmurhaa" toteuttavia hienostokakaroita. Ja ajankohtaisena rouva kansanedustaja Päivi "Kirkontappaja" Räsänen, joka ei hellitä leppymättömästä homovastaisuudestaan. Kaikilla näillä on pontimena arvovalta (sen ottaminen, käyttäminen ja hallussa pitäminen), jota eestulemattomat ovat ajattelemattomuuksissaan menneet näille antamaan! Etenkin, kun arvovalta on kovin kätevä työkalu erimielisten vaientamiseen. Ajattelun ulkoistaminen on nykyajan törkein synti ja rikos. (Omasta mielestäni.) Aivo on lihas. Sen käyttäminen on kovaa työtä. |
|
| 02.10.2024 15:52 | Jari Välimaa: | Jos jollain on kadoksissa Ilmastopaneeli ja sen jäsenet, niin täältä löytyy https://ilmastopaneeli.fi/ilmastopaneeli/jasenet-fi/ ja vielä tiedote "Suomen ilmastopaneeli on julkaissut arvion nykyisen hallituksen liikenteen päästövähennystoimista suhteessa ilmastotavoitteisiin. Merkittävimmät haasteet liittyvät jakeluvelvoitteen muutoksiin. Tavoitteet on mahdollista saavuttaa kasvattamalla uusiutuvien polttoaineiden osuuksia riittävän suuriksi fossiilisten liikennepolttoaineiden joukossa ja vauhdittamalla liikenteen sähköistymistä." https://ilmastopaneeli.fi/ilmastopaneelin-raportti-jakeluvelvoitteen-kasvattaminen-ja-sahkoistymisen-vauhdittaminen-puolittavat-liikenteen-paastot/ |
|
| 02.10.2024 16:50 | Erkki Nuutio: | Samuli: Pääkiinnostukseni kohdistui IAA:ssa kuorma-autojen tehonsiirtoon (dieselmoottorilta dieselillä, vedyllä, kaikilla muillakin polttoaineilla tai akuilta sähkömoottoreineen sekä hybridit) vaihteistolta akselistolle. Niiden suhteen oli rauhoittavaa, että kaikki juoksevat aivan toisiin suuntiin kuin mihin tuotekehityksemme on edennyt jo viisi vuotta (ja edeltäneessä hankkeessa vuodesta 1995, jolloin saatiin Keksintösäätiön suurpalkinto ja hyödyntämisneuvotteluja käytiin Volvo Lastvagnar Ab:n kanssa vuoden ajan. Täsmällistä tietoa vetyä tai metanolia soveltavista kuorma- ja linja-autohankkeista ei saa helposti messuillakaan, koska aihe on moottorivalmistajille mitä strategisin. Usein näytetään vain ulkopintoja ja esitteet eivät kerro juuri enempää. Sinänsä kaikki kuorma-autojen dieselmoottorien valmistajat ovat vähintään kokeilleet mm. vetykaasu- ja metanolimoottoreita. Esillä oli moottoriltaan erikoinen vetykaasu-dieselmoottoriauto ranskalaiselta Efficient Hydrogen Motors konsortiolta ( www.EHM.bzh ) . Kestoesiintyjä oli Keyoy . Nyt esillä oli rekan veturi, joka pitkälti perustunee yhteistyöhön (HYCET-project).lähinnä Volvon kanssa. Truck Innovation Awardin International Truck of the Year toimittajilta sai MAN hTGX -proto, jossa on 16.8 litran MAN 4576 -kuutosmoottori. 700 bar vetykaasupöntöillään sen ulottuma on 600 km. Näitä 700 bar paineesen täyttöasemalla puristettua vetykaasua käyttäviä vehkeitä vierastan. Edeltävien messsujen tämän aiheen esittelijöistä olivat useimmat poissa (rahat loppuneet, selvitystila, fuusio tai muu syy). Nesteella ilmeisesti ainoana "suomalaisyrityksenä" oli osasto lähinnä HVO100:n merkeissä. Ennen Suomen maailmanparannusvuosia oli yrityksiämme esillä edeltävissä IAA-näyttelyissä kymmenkunta. LNG -kuorma-autoja Euro 6-dieselmoottorilla oli muutama, näyttävästi kiinalainen Shamamoto (mm. Sinotruck X6000 17 dm3, 840 hp). Vihreän metanolin käyttö ei ollut esillä (EU:n kiihkovihreät boikotoivat sitä). Vihreästä metanolista viittaan vain professorien Tuomas Koiranen (LUT Prosessijärjestelmät) ja Kristian Melinin (LUT, Biojalostamoiden prosessi- ja tehdassuunnittelu) mielipidekirjoitukseen Aamulehdessä 29.9.24. Kirjoittajat tuovat esille mm. jätepuun ja biomassan resurssitehokkaan muuntamistavan suoraan metanoliksi esimerkiksi häkäpöntöistä tutun kaasutusprosessin avulla. Saatava metanolimäärä on jopa kaksinkertainen hiildioksidiperustaiseen valmistamiseen verrattuna. Vaikka jätepuuta ei ole rajattomasti, on sitä kirjoittajien näkemyksen mukaan riittävästi myös tulevaisuudessa. Kotimainen kehitystyö on itseään arvostavan maan oikea vastaus. Pitää vain saada syrjään maatamme Euroopan peränpitäjäksi vievät tuholaiset. Kiihkovihreistä ei taida siinä asiassa olla apua eikä etua. |
|
| 02.10.2024 18:49 | Lasse Holopainen: | Herra Esa, mitä tulee kommenttiisi kansanedustaja Räsäsestä ja keksimästäsi "lempinimestä", niin toiminta ei ole mitään muuta, kuin että Päivi haluaa kirkon pysyvän kirkkona. Siinä vaiheessa kun kirkko ottaa ohjeekseen minuudeltaan järkkyneiden ihmisten tilapäiset mielihalut, niin kyseessä ei enää ole kirkko. Jos näitä valtiokirkon uusien mielipiteiden ajamisia tehdään nimellä "kirkko", ja piispa sanoo: "kyllä Yläkerrassa kaikki hyväksytään", seuraukset ovat mm. seuraavanlaiset: henkilö, joka kokee epätietoisuutta siitä, mikä on moraali, kuka itse on, mikä on ihminen, tai vastaavista asioista, ei saa selkeätä vastausta ja joutuu syvempään epätietoisuuteen. Siitä seuraa minuuden pahempi katoaminen ja mahdollisesti kahlitseva lakihenkinen yliminä, josta ei saa vapautusta, mikäli se riippuu valtiokirkon toiminnasta. Ajatusta kaiken hyväksymisestä perustellaan usein sillä, että Jumala rakastaa syntistä ihmistä. Tässä kohtaa valtiokirkko sekoittaa asiat. Lause: "Jumala rakastaa syntistä" tarkoittaa selvennettynä: Jumala ei halua, että ihminen toimii itselleen vahingollisella tavalla, koska Hän ei halua että ihmiselle käy huonosti. Hän haluaa ihmisen tajuavan, että on toiminut väärin, jonka jälkeen Hän haluaa antaa sen kaiken anteeksi, ja ei halua, että ihminen jälleen tekee itselleen vahinkoa. Millä tavalla ihminen tekee itselleen vahinkoa? Otetaan Esan mainitsema esimerkki tarkasteluun, jossa mainitaan "homovastaisuus". Onko homoseksuaalisuus syntiä? Tämä on se kysymys, josta valtiokirkossa väitellään. Kirkon idea on olla myöskin esikuvana ihmisille, mitä on kunnioittaa Raamatun sanomaa. Roomalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa sanotaan vähintäänkin tyhjentävästi, että homoseksuaalisuus on kiellettyä, eli se on syntiä. Kirkon ideaan kuuluu olla Raamatun mukainen. Olenko minä nyt "homofoobikko"? Lue eteenpäin. Tästä monet sanovat, että eikö ihminen saa olla sellainen kuin on, eikö ihminen saa toteuttaa omaa minuuttaan? Eli homoseksuaalit pahastuvat, ja kokevat tulleensa loukatuiksi perin pohjin. Kuitenkin kysymyksessä on ihmiselle epäluonnollinen tilanne, se selviää myöskin biologiasta, esimerkiksi ihmiskunta ei pysty lisääntymään, jos porukka on homoseksuaalia. Nyt pitää lisäksi muistaa, että ihminen on psyko-fyysis-hengellinen kokonaisuus. Eli kun ihminen toteuttaa minuuttaan psyykkisestikin, niin silloin sen pitää olla yhteneväistä fysiologisen ja fyysisen minuuden kanssa, muuten on minuuden kanssa epäselvyyttä. Voiko minuuttaan toteuttaa väärin, onko olemassa minuuden toteuttamiselle absoluuttista oikeaa, tai väärää tapaa? Jokainen on yksilö, jokainen on omanlainen, mutta edellämainitun kaltaisissa karkeissa asioissa oikea tapa on yhteneväinen fyysisen ja biologisen todellisuuden kanssa. Psykologia on todistanut, että jonkun kehittyminen homoseksuaaliksi, juontaa juurensa yleensä varhaiseen perhe-elämään. Eli on käynyt sillä tavalla, että isä on kohdellut lasta rajun epäoikeudenmukaisesti. Tämän seurauksena lapsi ei ole voinut alitajuisesti hyväksyä isäänsä tyypiksi, joka olisi hänen isänsä. Kun lapsi on myöhemmin suuntautunut homoseksuaaliksi, hänellä on jäänyt alitajuntaan käsittelemättä lapsuus-ajan traumaattiset kokemukset. Ja kun hän elää homoseksuaalina, hänellä koko ajan vaikuttaa torjutut lapsuus-ajan kokemukset mielessä, ja ne vaikuttavat tiedostamattomasti moneen asiaan elämässä. Hyvinvoinnin kannalta näissä tapauksissa erityisen ongelmallista on todellisuudessa juuri homoseksuaalisuus. Ihminen ei voi todellisuudessa sen avulla kehittyä tasapainoisena persoonana. Kaikella kunnioituksella, siitä voi ottaa kaiken irti, mutta minuuteen se ei kehitä. Siitä puuttuu psykologinen polarisaatio, eli henkilöiden perustavanlaatuinen erilaisuus, joka taas on erinomainen asia mm. minuuden kehittymisen, psyykkisen kypsymisen ja uusien näkökulmien oivaltamisen kannalta. Monella psykologinen polarisaatio on tärkeä ja merkittävä asia minuuden kehittymisen, joskus jopa minuuden löytämisen kannalta. Näiden puuttuminen ja korvaaminen terveyttä edistämättömillä asioilla johtaa psyykkiseen pahoinvointiin, mielisairauksien herkkään puhkeamisalttiuteen, psyykkiseen kuolleisuuteen ja hengelliseen kuolleisuuteen. Mitä tulee alussa olleeseen teologiseen kysymykseen, niin tämä ei suinkaan ole Ylempää jotain "ilkeyttä", kuten monet sanovat, vaan sen vuoksi, että ihmiset voisivat elää tervettä ja tasapainoista elämää. Sen vuoksi se on kielletty. Jumala ei halua, että ihminen elää "pystyynkuolleena", vaan Hän haluaa tarjota ihmiselle kaikkea hyvää sekä täällä, että tulevassa. Hän kun on valmistanut ihmiskunnalle täydellisen anteeksiannon ja vapautuksen. Hyvinvointia ja järjestystä vartenhan laki on. Esimerkiksi kun kielletään varastamasta, se on siksi, että ihminen saisi rauhassa pitää omaisuutensa itsellään ja kunnossa. Vapautuksen pohjalta (jonka nykyään harva tajuaa), jokainen ihminen on ihmisenä kutsuttu Elämään. Siis j o k a i n e n. Siihen perustuu todellinen tasa-arvo, joka on tärkeä arvo. Vapauttavalta evankeliselta pohjalta moni ihminen on löytänyt myös elämälleen positiivisen suunnan, ja on löytänyt minuuden. Tämän vuoksi on tärkeää, että myös julkisuudessa pidetään tätä tervettä oppia esillä. |
|
| 02.10.2024 20:18 | Petri Sallinen: | Rautatiehistorian ja kiskoliikenteen erikoisjulkaisun perusajatus on kadonnut totaalisesti, kun tätä keskusteluketjua lukee. Miten tämänsisältöinen ja tämäntasoinen keskustelu liittyy millään tavalla rautatiehistoriaan ja kiskoliikenteesen? Tällaisia keskusteluja on sivustolla yhä enemmän. Sivuston toimintaa rahoittavien yhdistyksien vuosikokouksissa olisikin syytä määritellä selkeämmin se, minkälaisille aiheille sivusto on tarkoitettu — ja tämän jälkeen moderoinnilla on pidettävä huoli siitä, että linja pysyy. Rautatiehistoriasta kiinnostuneiden keskuudessa on jo keskusteltu rautatiehistoriaan keskittyneen uuden sivuston perustamisesta — siitäkin huolimatta, että rinnakkaisten sivustojen ylläpitäminen kuluttaa niukkoja voimavaroja. |
|
| 02.10.2024 20:33 | Erkki Nuutio: | Pitää paikkansa että tämä ketju on sivussa rautatiehistoriasta ja rautatieliikennettäkin ajankohtaisesti ja lähivuosina merkittävästi koskettava kysymys liikennepolttoaineista olisi paremmin kuulunut keskustelupuolelle sopivan osion alle. Ajankohtaisten rautatieliikenne-valokuvien herättämät keskustelut eivät sinänsä kovin suurta resurssia syö,. |
|
| 02.10.2024 21:06 | Samuli Rinne: | Petri: Pahoittelut jos omalta osaltani sivuraiteistan keskustelua, luulen ymmärtäväni kommenttisi hyvin. Käyttövoimakeskustelu nähdäkseni sinänsä liittyy olennaisesti myös kiskoliikenteeseen, se missä sen tulisi sijaita on sitten toinen juttu. Toki myös toivoisin, että juttelu ei juurikaan lipsu henkilöautopuolelle. Raskaan kaluston tekniikat ovat sovellettavissa sekä teille että raiteille, sikäli näen yhteyden. Erkki: Kiitos perusteellisesta ja kiinnostavaa tietoa tarjoavasta vastauksesta! En mene energiapuolelle nyt sen enempää kuin että tuo Koirasen ym. linkkivinkki oli mainio ja siitä löytyi hyvin kiinnostava Fabian Anttosen dippatyö, jos haluaa perehtyä enemmän. Metanolia voisimme hyvin nähdä kiskoillakin, käyttövoimanakin. |
|
| 02.10.2024 21:22 | Esa J. Rintamäki: | Herra Lasse, asiasta keskusteleminen oikeastaan kuuluisi toiselle foorumille. Omasta puolestani kaikki nämä arvovaltaspedeilyt (Päivit sun muutkin) eivät mitenkään mahdu minun "suhteelliseen" oikeustajuuni. Kun perussyynä on kuitenkin pikkuporvarillinen pelkuruus ja muilla taas halu olla niin sanotusti "voittajan" puolella. |
|
| 02.10.2024 21:50 | Lasse Holopainen: | Niin, eihän tämä rautateihin mitenkään liity. Vielä vastaan tähän: KD-puolueen edustajilla, tai muutenkin kristityillä syy siihen, minkä vuoksi ei, koko ajan voimassaolleista opillisista asioista, jousteta tai vaieta, on juurikin vapauttavan opin kuulemisen jälkeen tapahtunut voimakas kokemus transcendenttisestä, voimakkaasta hyvästä. Se on se iso tapahtuma, mikä monella avaa näkemään asioita uudelta kannalta, ja jonka seurauksena vapaaehtoisesti haluaa toimia moraalisesti. | |
| 02.10.2024 22:11 | Ilmari Tommola: | Pakko sanoa, etten ole ennen ällistynyt kommenttitulvasta yhtä paljon. Kuva on tietääkseni julkaistu tänne sisältönsä vuoksi, ei Päivi Räsäsen puolustelupalstan profiilikuvaksi. On poliittiselle keskustelulle paikkansa Vorgissakin jossain määrin, mutta ei tässä mittakaavassa. Ateistinakin voin sanoa, että kirkolle on paikkansa, kunhan se uudistuu eikä jää jumiin Räsäsen kaltaisiin hahmoihin. Mutta ennen kaikkea vorgilaisena voisin sanoa, että Vorginkin uudistuminen olisi paikallaan. Tämä toteamus ei koske pelkästään teknistä toimivuutta, vaan myös keskustelua, jonka tasosta keskustelijat ovat itse vastuussa. Oman näkemyksensä luetteleminen 50 rivillä tekstiä tuskin antaa rautatieharrastajayhteisölle yhtään mitään. Toivoisin, että keskustelu päättyisi tähän. Joskus on parempi vain lopettaa. |
|
| 02.10.2024 22:21 | Lasse Holopainen: | Pidetään vaan kuva ja ajoneuvot erillään. Mitä Räsäseen tulee, en luonnollisesti voinut olla puolustamatta uskonsisarta, joka tekee työtä julkisuudessa, asiat kun eivät vaikuttaneet olleen täällä ihan selvillä. Jos käytin 50 riviä (en laskenut itse), niin mielestäni se on aika lyhyt tiivistelmä. :) Meinaan esimerkiksi Erik Ewalds on kirjoittanut jopa kirjoja, joissa käsitellään asiaa. Suosittelen niitä. Mutta tosiaan, onhan keskustelupuolella "sivuraide" -niminen alue. Jos halutaan aloittaa siellä keskustelu, niin siitä sitten, mutta itse osallistun siihen aikaisintaan yöunien jälkeen (jos sinne keskustelu ilmaantuu). | |
| 05.10.2024 09:12 | Jari Välimaa: | Tämä kuva kertoo hyvin liikenteen sähköistymistä. Oikealla valtion rataverkolla on sähköistetty ratajohdoilla ja se tie alkaa olla kuljettu loppuun joten uusia ratkaisuja tarvitaan kuten akkujunia jotka myös tuovat halvemman liikkumisen ilman sähkörataverkkoa. vasemmalla taas on uutta aikaa edustava sähköauto, jossa liikkumiseen tarvittava energia otetaan sähkövarastosta. Myös energiateollisuus on aloittanut sähkön varastoinnin akkuihin eli siis sähkövarastoihin pieni muotoisesti mutta liitäntäkyselyitä on yht-äkkiä tullut 10 GW sähkötehon edestä. Eli nähdäänkö rautateillä sähkövarastoja nykyisten diesel varastojen sijasta ? |
|
| 05.10.2024 10:23 | Erkki Nuutio: | Energiaa voi välivarastoida mm. tasaustarkoituksessa taloudellisesti ja turvallisesti sähköakkuihin (soveltuvuus rauta- ja raitioteille hyvä), lämpöakkuihin (etenkin kaukolämpö) ja nestepolttoaineiden säiliöihin (etenkin metanoli ja muut synteettiset uusiutuvat polttoaineet). Utopisteille taloudelliset ja turvalliset tavat eivät käy. He haluavat varastoida tosikalliisti ja turvattomasti paineistettua vetykaasua. Kaasunsiirtoa ja käyttökohteisiin haarautumista varten on suunniteltu perusputkisto väliasemineen (paineen palauttamiset), joka uutisten mukaan maksaa yli 5 miljardia euroa (todellisuudessa epäilemättä yli 10 miljardia euroa, siis tarvitsemamme Tallinnan tunnelin hinnan). Maksamme itse kukin (vauvat ja vanhukset mukaan lukien) tätäkin noin 10 miljardin euron laskua viimeistään vuodesta 2026 alkaen. Olemme jo nyt kovin innostuneita tästäkin uhrauksestamme ja odotamme avoimin mielin muita uusia uhrauksia.! |
|
| 07.10.2024 07:26 | Jari Välimaa: | Gasgridin näkemys vetyputkistosta 5 Miljardia ja lisäksi yhteydet Ruotsiin ja Baltian kautta Saksaan lisää Kokonaisinvestoinnit 70-110 Miljardia eikä tämä ole valtion budjettitaloudesta. https://gasgrid.fi/wp-content/uploads/FINAL_Gasgrid_Vetyverkosta-kasvua_7.6.2024.pdf |
|
| 13.11.2024 07:18 | Timo Salo: | Kylläpä on kiivas keskustelu tästä "vihreästä siirtymästä"... En ollut uskoa korviani tänä aamuna Aamu-TV:tä katsoessani! Nyt Lappiin pitäisi avata poikkeusluvilla useita akkumateriaalikaivoksia! Yhtiöille annetaan LUPA LASKEA JÄTTEENSÄ käsittelemättä vesistöihin...!!!? Eli paskataan vesistöt ja kylvetään raskasmetalleja luontoon, että saadaan edistettyä vihreää(?) siirtymää. Joku tässä nyt ei kertakaikkiaan sovi minun pallooni ja ymmärykseen...Jos jotain Lappiin pitää investoida ja rakentaa, niin nuo muutamaa päivää aiemmin esitellyt lämpöakut ovat mielestäni oikea tapa EDISTÄÄ vihreää siirtymää. (Karkeasti sanottuna hiekkaa täynnä oleva pömpeli ladataan helpon sähkön aikana ja puretaan tarvittaessa.) Lapissa hiekkaa riittää ja kaivuualue on helppo maisemoida hiekan kaivuun jälkeen. Niistä saatavalla energialla voi sitten lämmittää tupia, tai generoida uudelleen sähköksi tuulettoman/auringottoman pakkaskauden aikana. Noita "akkuja" rakentaessa luonto ei ainakaan mene niin pahasti pilalle! | |
| 13.11.2024 07:44 | Jari Välimaa: | YLE:n keskustelu oli mitä oli. Ei kannata ottaa vakavasti, vihreä siirtymä on käynnissä ja se ei tarvitse enää julkista tukea vaan on yritysten toteuttamaa koska se tuottaa rahaa. https://ek.fi/wp-content/uploads/2024/10/Loppuraportti_Vihrean-siirtyman-investointien-vaikutusten-arviointi-1.pdf | |
| 13.11.2024 12:00 | Ari-Pekka Lanne: | Se on surullista, kunnei Talvivaarankaan tapauksesta niin sanotusti otettu onkeen. En ole nähnyt mainittua keskustelua, mutta ehkä Timo asia aukeaa paremmin, kun ymmärtää että yleiskäsitteen »vihreä siirtymä» alle mahtuu myös bisnesten ja niiden edellyttämän kulutuksen »viherpesua». | |
| 13.11.2024 14:33 | Timo Salo: | Näin on ja kuten EJR lähes aina tuo esille sen rahanhimon, vaikka vähän oikaisemalla (kuluja säästääkseen=lisää katetta)... TV:ssäkin tulee usein joku ohjelmamainos missä osuvasti sanotaan: Ainoa uskonto mitä kaikki kumartaa on RAHA. (Ja vaikka sitä olisi ennestään kuinka paljon tahansa, niin kyllä omalle tilille vielä lisääkin mahtuu!) | |
| 13.11.2024 15:35 | Esa J. Rintamäki: | Herra Timo, - Vasta kun viimeinenkin puu on kaadettu, - vasta kun viimeinenkin joki on myrkytetty, - vasta kun viimeinenkin eläin on tapettu, silloin valkoinen mies ymmärtää, ettei rahaa voi syödä. Get over it. |
|
| 13.11.2024 17:10 | Timo Salo: | https://areena.yle.fi/tv/ohjelmat/57-vbrr50n91 Akkumineraalikaivoksista kohdasta 19.00! |