12.10.2023 / Riika, Latvijas dzelzceļa vēstures muzejs, Latvia
12.10.2023 Neuvostolainen kapulasuojastuksen junanlähettäjän käyttökoje. Tämä yksilö on valmistettu Kalugan sähkökojetehtaassa Neuvostoliitossa vuonna 1958. Tällaisen "token"/kapula -suojastusjärjestelmän käyttöä esitellään Latvian rautatiemuseossa myös kojeen luona pyörivän videofilmin avulla, koska sen käytön selitys maallikolle on muutoin melko työlästä. Kuvassa http://vaunut.org/kuva/128637 nähdään vastaavanlainen neuvostolainen token-laite Kauklahden raja-asemalla VR:n käytössä Porkkalan parenteesin aikana.
Kommentit
| 22.11.2023 11:14 | Timo Salo: | Täytyy tunnustaa, että tuosta laitteesta en ymmärrä muuta kuin sen, että nuo nipparit ei kuulu alkuperäiseen kokoonpanoon... Löytysköhän tuosta vastaavaa videota juutuubista lontoon kielellä, tai peräti suomeksi? Selostettaisiin mikä himmeli tämä on ja kuinka sitä käytetään? | |
| 22.11.2023 13:40 | Esa J. Rintamäki: | Tuo mieleen Fisher-Price - aktivointilelun imeväisikäisille pikkulapsille. (Ihan täysin!) | |
| 22.11.2023 17:11 | Jouni Hytönen: | Eikö tuo tiivistettynä toimi niin, että tietyillä turvalaiteteknisillä ehdoilla kapula vapautuu laitteesta ja tietyllä rataosuudella voi liikennöidä vain se yksikkö, jolla kapula on hallussaan. Saavuttaessa määräasemalle kapula palautetaan laitteeseen, jolloin se tietää osuuden olevan vapaa jonkun muun yksikön käytettäväksi. | |
| 22.11.2023 17:15 | Jouni Hytönen: | Laitteet ovat sähköisessä yhteydessä naapuriasemien laitteisiin eli jos kapula irrotetaan laitteesta siellä, tämän pään laite ei anna kapulaa samanaikaisesti. | |
| 22.11.2023 17:40 | Hannu Peltola: | Heikki kuvasi tämän kuvan yhteydessä (brittiläisen) laitteen toimintaperiaatteen varsin tarkasti: http://vaunut.org/kuva/134635?s=1 | |
| 22.11.2023 17:42 | Timo Salo: | Käyttötapa on nyt ok, mutta mitä tuolla veivilläkin tehdään ja mikä on noitten idettisten urien merkitys jne... Eläköitynyt huoltoinssi repsahtaa näihin "merkillisiin" laitteisiin, miten ne "ohjelmoidaan" yms. Kiitos kuitenkin tähän asti! (En ole utelias, vaan tiedonhaluinen!!!! :-) ) | |
| 22.11.2023 17:50 | Timo Salo: | Tuo Heikin selostus kertoo ainakin sen, että koneessa on liikkuvia osia ainakin yhtä paljon, kun vanhan ajan mekaanisessa telexissä... Huh huh!!! | |
| 22.11.2023 21:08 | Jorma Rauhala: | Kapula ("token" englanniksi) on tuo metallikappale, joka on nippusiteellä varmistettu kojeeseen paikalleen, ettei lähde nyt kenenkään matkaan museosta, ainakaan epähuomiossa. Kapula liitetään "haavin" rungon päähän, joka roikkuu hälyytyskellotaululla. Sillä on varmasti ollut komeampi säilytysnaulakko oikeassa junanlähettämössä. Tuo "haavi" toimitetaan vaikka vauhdilla aseman ohittavalle kuljettajalle käteen, eli tuo napataan hytistä kurottamalla käsivartta, kuten meille tutumpi ilmoitusrengas. Tätä ei vain viskata saman tien pois ratapihalle, kun ilmoitusrenkaasta on paperi-ilmoitus otettu talteen ja sanoma ymmärretty, vaan tämä token-kapula-kombinaatio viedään mukana seuraavalle junanlähetyspaikalle ja luovutetaan siellä junanlähettäjälle. Saattaa olla että itse kapulaa ei edes saa irti "haavista" ilman tuota pääkojetta. Hallussa oleva "token" on tae siitä että muita ei ole edessäolevalla yksiraiteisella osuudella tulossa täyttä höyryä mutkan takana itseä vastaan. | |
| 22.11.2023 23:13 | Heikki Jalonen: | Paremmin venäjää osaavat voivat googlata laitteen kehittäjän, Daniil Treger (Даниил Трегер), jonka sukunimen mukaan tuo laitemalli tunnetaan. Ensimmäinen patentti on vuodelta 1912, siis jo ennen neuvostoaikaa. Tuo tähtimylly on tietenkin neuvostokehistelmä samasta periaatteesta. Tuo kippurainen ura laitteen sivussa on kapuloiden säilytysmakasiini, niitä mahtuu kojeeseen useampi kymmenen kappaletta. Kapuloiden varsipäät näkyvät ulospäin, joten niiden määrä on helppo todeta. Kapulassa on olakkeita, joten sitä ei voi vetää suoraan pois makasiinista, vaan se pitää kuljettaa pitkin uraa lukituslaitteen kiekolle, CCCP-tähti. Oikeanpuoleisessa laitteessa on yksi kapula makasiinissa sisällä. Kapuloiden olake-ura-kombinaatiot muodostavat yksilöllisen muodon, joka on lupavälille ja laiteparille ominainen avain. Laiteparin sisäiset haitat sallivat ainoastaan niille kuuluvien kapuloiden kulun. Periaatteessa kuten kaksi lukkoa, jotka toimivat samalla avaimella. Samaa muotoa ei saa olla samalla alueella tai yhteysvälillä. CCCP-tähti-kiekko on asennossa, jossa kapula saadaan ulos, mikäli luvan antava pää (vastaanottava liikennepaikka) vapauttaa sähköisen lukituksen. Samassa asennossa työnnetään palautuva kapula sisään. Kiekkoa pyöräytetään siten, että kapulan reikä tulee kello kuuden suuntaan, silloin kapula voidaan viedä eteenpäin makasiiniuraan. Pyöreä ura liittyy kapuloiden määrän laskuriin. Lupapyyntööön vastataan veivaamalla kammesta tuota keskellä näkyvää dynamolaitetta. Ampeerimittari näyttää silmukan virran ja ilmaisee myös silmukkavirran suunnan. |
|
| 23.11.2023 06:39 | Esa J. Rintamäki: | Kapulasuojastuksen periaatteella toimiva tai toiminut "tablet"-suojastusta oli käytetty myös. Mainittu "tablet" oli metallinen, erityisellä tavalla muotoiltu asemavälien mukaan merkitty kortti, jolle oli varattu oma lokeronsa vetureiden ohjaamoissa. Järjestelmä petti pahemman kerran tammikuussa 1921 walesilaisella Abermulen asemalla, jolloin tapahtumaketjun seurauksena (jossa yhtenä tekijänä oli 15-vuotiaan piletinmyyjäharjoittelijan puhevika!) 17 ihmistä maksoi hengellään moisen mokaamisen (kahden junan yhteentörmäys linjalla). Kun mainitulla asemalla systeemiä paranneltiin siirtämällä "tablet"-suojastuslaitteet asemakonttorista Signal Boxeihin, siitä tuli idioottivarma aina vuoteen 1988 asti, uudemman järjestelmän tullessa käyttöön. Paras ja turvallisin "linjakohtaus" tapahtuu aina kaksiraiteisella rataosalla, Abermulessa ei sellaista ollut. |
|
| 23.11.2023 06:59 | Timo Salo: | Enigmakin taitaa olla "sukua" tuolle laitteelle... Nykyään asian hoitaa suht helposti PLC, eikä tarvitse olla kovin suorituskykyinenkään loota. Kaikki kunnia kuitenkin laitteen kehittäjille, vaatii melkoisesti työtä ja ymmärrystä värkätä moinen laite... Kiitos Heikille/Jormalle ja Esalle lisäinfosta!Taas alkaa miettimään minkälaisia ongelmia ko. laitteen käytöstä voisi olla. Mekaaninen kuluminen "pyöristää" "koodaukset"...? Tulee mieleen väärät ainevalinnat kuten esim. 90-luvun Fordeissa virta-avain. Se oli tehty jostain messingin näköisestä materiaalista ja pyöristyi käytössä niin, että lukko lakkasi toimimasta. Omasta Fiestastani esim. porattiin lukkokoneiston haitat pois, että lukolliseen tankkiin saatiin polttoainetta... Uusi lukko/avain oli TOLKUTTOMAN kallis. Molemmissa systeemeissä on omat ongelmansa. (Mekaaninen/sähköinen) Aina riittää kehitettävää... | |
| 23.11.2023 09:29 | Esa J. Rintamäki: | Herra Timo, 1980-luvulla kerran eräässä TV-ohjelmassaan Hannu Karpo demonstroi autojen lukko-ongelmia avaamalla lukitut ovet käyttämällä esim. tavallista metallista kynsiviilaa avaimena. Asiasta kohistiin työpaikoilla jonkin aikaa. Itsekin jouduin kerran turvautumaan ohueen paperiveitseen omassa 1983 Honda Wagonissani. Takaluukussa oli sähkölukko sisältä avattaessa ja ulkoa päin sekin nöyrtyi kynsiviilalle. |
|
| 23.11.2023 09:34 | Kari Haapakangas: | Ja nykyäänhän se lukkopesä on ulkopuolella vähintäinkin hakusessa. | |
| 24.11.2023 00:06 | Uwe Geuder: | Yleinen kuvaus löytyy artikkelista https://en.wikipedia.org/wiki/Token_(railway_signalling) . Kovin tarkasti juuri tuota mallia ei kuitenkaan kuvata. Ehkä ne ovat vieläkin käytössä Venäjällä. Artikkeli ei kerro onko se juuri tuota mallia vai joku toinen. Ei vuosilukuakaan mainita, voi tietysti olla vuonna 2010 tai 2015 eikä 2023. Sama laite löytyy ilmeisesti myös Berliinin Technikmuseumista. En tiedä, kuinka hyvin sen toiminta on siellä selitetty. |
|
| 24.11.2023 09:23 | Jorma Rauhala: | Riian rautatiemuseossa laitoksen toiminta esitetään vierellä pyörivän videon avulla. Filmi on kansantajuinen ja se kertoo käytön perustoiminnot nykyajan museokävijälle, eli se ei ole vanha tekninen opetusfilmi. Filmi on kuvattu juurikin museokävijää ajatellen. (Rautatiemuseon lähettyvillä on lentokenttäbussin nro 22 pysäkki, joten nopea piipahduskin on siellä mahdollista.) |