12.07.1985 / Kuusa, Kuusa
12.07.1985 "Rautakanavan" tyhjävaunujuna palaamassa Suolahden satamaan hakemaan uutta raakapuukuormaa veturina Dr13 2315.
Kommentit
| 13.09.2005 22:43 | Jouni Hytönen: | Tämä maisema ei ole sanottavasti muuttunut etenkään kun Keitele-Päijänne-kanava jää kuvan ulkopuolelle oikealle. | |
| 13.09.2005 23:28 | [Tunnus poistettu]: | Onkos tuolla salmen toisella puolella vanhan ratapenkan siltapenkereen osa, vai mikä toi on? | |
| 13.09.2005 23:29 | Jouni Hytönen: | Se on alkuperäisen sillan maatuki. | |
| 14.09.2005 08:59 | [Tunnus poistettu]: | Kulkiko tämä juna Suolahden satamasta Keljonlahteen? | |
| 14.09.2005 13:13 | Jouni Hytönen: | Toiseen suuntaan tämä kuvan juna on menossa, mutta sillä välillähän Rautakanava puuta kuljetti. Täysinä alas, tyhjänä ylös. | |
| 14.09.2005 13:16 | Jouni Hytönen: | Erittäin asiallista liikennettä: kaksi Alstikkaa ajoi pendeliä koko päivän Suolahden sataman ja Keljonlahden välillä. Vaunustona oli 21 Ocpp-vaunua. 21 siksi, että runko jaettiin Suolahden päässä kolmeen yhtä pitkään palaan kuormauksen ajaksi. Muistaakseni molemmat veturit toivat kaksi täyttä runkoa päivän aikana. Arkistoista löytyisi kyllä täsmälliset tiedot päivän ajoista, noita junia tuli melko paljon kuvattua. | |
| 14.09.2005 13:18 | Jouni Hytönen: | Veturina oli näissä junissa käytännössä aina Dr13, koska tähän suuntaan junien Sn oli 100, niillä oli kiire hakemaan uutta lastia. Satasen vauhti ei tietenkään millä tahansa mopovetureilla olisi onnistunut. ;) | |
| 14.09.2005 13:24 | Jouni Hytönen: | Ellen nyt väärin muista, niin toinen veturi aloitti menemällä yksinään veturina 6922 Keljonlahteen ja otti sieltä edellisen päivän 6930:n tuoman rungon ja vei sen junana 6925 Suolahteen. Sieltä palattiin täyden junan 6926 kera Keljonlahteen, josta edelleen tyhjävaunujunana 6929 Suolahteen. Iltapäivän lämmössä tuotiin vielä täysi juna 6930 Keljonlahteen, jonne runko jäi purkaukseen ja veturi palasi 6933:na Jyväskylän tallille. Toinen veturi otti edellisen päivän 6931:n Jyväskylään tuoman tyhjän rungon ja vei sen junana 6923 Suolahteen. Sieltä palattiin täysillä vaunuilla junana 6924, edelleen tyhjät vaunut Keljonlahdesta Suolahteen junana 6927, täysi roikka Keljonlahteen junana 6928 ja lopuksi tyhjä roikka Jyväskylän ratapihalle 6931:nä odottamaan uutta päivää. | |
| 14.09.2005 13:25 | Jouni Hytönen: | Vuosi 1993 oli viimeinen Rautakanavan toimintavuosi. Nyyh! Seuraavana kesänä kanava oli jo toiminnassa. | |
| 14.09.2005 13:30 | Jouni Hytönen: | Jyväskylän asemalla oli hienoa seurata täysien junien menoa, koska ne siirtyivät pohjoispään lyhyistä vaihteista raiteelle 2 ja ohittivat Jyväskylän aseman täydellä möyryllä. | |
| 18.09.2005 12:11 | Juhana Konttinen: | Mahtaakohan Jounin kokoelmasta löytyä kuvia Keljonlahdesta ja mikä ettei Suolahdestakin? Niitä ei ole täällä vielä junien ja vetureiden kera nähty, joten esitän täten kaihoisan ja toiveekkaan kysymyksen... | |
| 18.09.2005 13:23 | Jouni Hytönen: | Löytyy, täytyisi vain löytyä myös aikaa ja intoa skannaamiseen. :-/ | |
| 08.11.2014 15:09 | Mikael Erkkilä: | Kömyttää, kömyttää.. | |
| 08.11.2014 18:38 | Oskari Kvist: | Sn 100? Siis Suolahdesta Jyväskylään? Hurjaa vauhtia kyllä aikanaan ajettu tuolla välillä. :) Salliko rata nykyäänkin tämmöisen vauhdin? Ihmeellistä, että nykyäänkään ei Suomessa taida olla tätä nopeampia tavarajunia. Mahtaako tilanne muuttua Sr3:sten tullessa? Tietystihän suurempia nopeuksia on helpompi hyödyntää kun on tehoa käytettävissä. |
|
| 08.11.2014 21:37 | Kimmo T. Lumirae: | No totta kai Sr2 veisi sn 120 -tavarajunan kuin tyhjää vain. Sr2 ja Sr3 suorituskyvyssä ei ole mainittavaa eroa. | |
| 08.11.2014 21:43 | Mikko Nyman: | Koska sähköveturitekniikka kiinnostaa allekirjoittanutta numeroiden ohella, kysynkin nyt raadilta, notta voisiko olla niin, että Dr16 ja Sr2 ovat olleet aikaansa edellä jopa kymmenkunta vuotta käyttöön tullessaan? En niinkään tarkoita kysymykselläni teho- tai muita suoritusarvoja, vaan ensisijaisesti teknologiaa, mitä niissä on tuolloin käytetty. | |
| 08.11.2014 22:20 | Eljas Pölhö: | Sr2 nyt ei ainakaan ollut aikaansa edellä, ehkä aikalainen. SBB tilasi sikäläiset esikuvat joulukuussa1987 ja ensiesittely oli helmikuussa 1991 ja virallinen vastaanottopäivä oli vuotta myöhemmin helmikuussa 1992. Suomessa kolmisen vuotta myöhemmin. Kolme vuotta ei ole paljoa 65+ ikäiselle minulle, mutta 10-vuotiaalle lukijalle 3v on ehkä iso ero. |
|
| 08.11.2014 22:29 | Mikko Nyman: | Eljas, ja toki muutkin: onko tosiaan niin, että Re 460 (Lok 2000) on käytännössä 80-luvun tuote suunnittelultaan? Tämä on minulle uutta, sillä luulin keksinnön olevan hyvinkin paljon edellä aikaansa. Off topic: Eljas - unohdat nyt suhteellisen matematiikan: 10-vuotias on 5-vuotiasta 100 %:ia vanhempi, mutta 65-vuotias on 60-vuotiasta vain 8,3 %:ia vanhempi. Näin ollen on ymmärrettävää, että 10-vuotias lukija näkee asiat ja asioiden muutokset suhteellisesti suurempina kuin 65-vuotias papparainen. Tätä kutsutaan kuulemma lakimiespiireissä "yleiseksi elämänkokemukseksi"... :-) |
|
| 08.11.2014 22:39 | Eljas Pölhö: | Mikon off topic vertailu: Mitä tekemistä 5 vuotiaalla on tässä. Vertaillaan järkevämmin: jos sinä olet 17v, niin kuinka paljon enemmän tiedät kuin 10v tai jos sinä olet 17v, niin kuinka paljon enemmän 65 tietää? Tässä on oletettu, että olit luokkaa 17v Sr2 tullessa Suomeen ja että ihminen ei paljoa opi täytettyään 50v. | |
| 08.11.2014 22:46 | Panu Breilin: | Oskari: Kyllä Jyväskylä-Äänekoski-välillä nykyäänkin saa mennä satasta, myös akselipainolla 22,5 t. | |
| 08.11.2014 22:47 | Mikko Nyman: | Poikkifunktionalisesti vastattuna ja täysin hasarditieteisiin vedoten kerron, että 17-vuotias on 70 %:ia vanhempi kuin kymmenvuotias. Niin ikään olin noin 225 %:ia vanhempi Sr2:n Suomen-ensiesittelyssä, mikäli ikää verrataan kertomaasi Sr2:n esi-isän esittelyvuoteen. Mitä noihin tietopuolen asioihin tulee, niihin en puutu lainkaan: oma 12-vuotias poikani jallittaa meikäläisen mennen tullen tietyissä jutuissa, ei nyt sentään housut kintuissa, mutta kuvainnollisesti kuitenkin. "Yleiseen elämänkokemukseen" perustuen voin kertoa, että mikään ei oikeasti naurata, opeta ja kasvata niin paljon kuin se, että osaa hymähdellä omille virheilleen ja mikä ehkä tärkeintä, myös tunnistaa moiset. Eljas on siten lähes eläkeikäinen pappa, joka tajuaa asioista todella paljon, mutta ei ymmärrä niistä mitään. Nymanin poika, 37-v, sen sijaan ymmärtää asioista helvetisti, mutta ei tajua niistä mitään. Tasan meni tämä skaba. |
|
| 09.11.2014 13:07 | Topi Lajunen: | Sr2:ssa taidetaan väyläasemissa ("tietokoneissa") käyttää prosessoreina Intelin 8088:ja, joiden ensiesittely oli vuonna 1979. Voisiko siis sanoa, että veturi on teknisesti 70-lukua? No ehkä ei. Käsittääkseni on kuitenkin tavanomaista, että moderneissakin vetureissa käytetään toimiviksi havaittuja komponentteja, jotka ovat itse veturin suunnittelua vuosia vanhempaa. | |
| 09.11.2014 13:27 | Mikko Nyman: | Topi ja muut asiantuntijat: ainakin Dr16:ssa käytetään 8087 aritmetiikkaprossua, Sr2:sta en sen sijaan tiedä mitään. Mennään hieman off topiciin, ellei jo olla - muistan asentaneeni kaverini faijan arkitektbyrån PC:hen joskus vuonna kossu ja salmiakki matikkaprosessoriemulaattorin, jolla kone pystyi pyörittämään silloista AutoCADia. Muistelen vielä senkin, että tämän purkkavirityksen innoittamana kaverini faija luopui kokonaan piirtopöydästä ja siirtyi het kertalaakista 486 DX 2 -aikakauteen. | |
| 09.11.2014 16:01 | Oskari Kvist: | Onko Sn 120-tavarajunien esteenä ollut sitten soveltuvan vaunukaluston puute vaiko se, ettei suurempia nopeuksia ole tarvittu? | |
| 10.11.2014 09:34 | Teppo Niemi: | Voisi sanoa, että vaunukaluston puute. Ensimmäiset avonaiset tavaravaunut, joiden suurin sallittu nopeus oli yli 100 km/h taisi olla 1960-luvun puolivälissä tehty Oe sarjan autojenkuljetusvaunu, jolla suurin sallittu nopeus oli 110 km/h. Seuraaviin sarjoihin menikin sitten parisenkymmentä vuotta ennen Kbp ja Rn vaunuja. | |
| 10.11.2014 11:18 | Jouni Hytönen: | Osasyynä tuohon sn 100:aan on toki ollut lättähattujen suurin sallittu nopeus 95 km/h samoin kuin Rauman radalla. | |
| 10.11.2014 14:55 | Tero Korkeakoski: | Kulkeeko puuta enää tuolla vesikanavalla? Vai onko uitto loppunut täälläkin? | |
| 10.11.2014 15:08 | Juhani Pirttilahti: | Jotenkin on jäänyt sellainen käsitys, että nykyiset uittokuljetukset rajautuu Vuoksen vesistöön. | |
| 10.11.2014 15:36 | Niila Heikkilä: | Kyllä vain, Saimaa on ainut uittovesistö nykyään. Kymijoen vesistössä uitto on loppunut toistaiseksi vuonna 2002. Virallista lopetuspäätöstä ei siis vielä ole, vaan uittosääntö on edelleen voimassa. Viime kesänä Keiteleen kanavan uitto muistutti olemassaolostaan varsin kirjaimellisesti. Oltiin veneellä Paatelan sulussa yhdessä Suviexpress -kantosiipialuksen kanssa. Yläportti oli auki ja Keiteleen vesimassat kaatuivat sulkuun. Veden mukana tuli iso uppotukki sulkuun. Soitin valvomoon että voitko kiireesti pienentää virtausta, nyt täällä on vähän vaarallista kun iso tukki pyörii kuohuissa. Hetken aikaa oli sulussa vipinää kun melottiin ja kalastettiin kuohuissa tukkia ja saatiin se lopulta köyteen kiinni. Suviexpresskin pääsi lopulta lähtemään ilman että tukki menee potkureihin. Sillä kertaa sulussa meni normaalin 25 minuutin sijaan kolme varttia. Hinattiin sitten tukki rannalle. Se oli selvästi vanha uiton aikainen nipusta ironnut ranta-uppotukki, joka veden laskettua Keiteleessä riittävästi oli kuivunut lähtenyt ajelehtimaan. Vuoksen vesistön nykyuitosta on tässä mielenkiintoinen sivusto. Kannattaa katsoa läpi http://www.metsateho.fi/files/metsateho/uitto_opas/start.html |
|
| 10.11.2014 20:58 | Mikko Nyman: | En voi kuin hämmästellä tätä tiedon määrää, mikä jengiltä löytyy niin sanotusti hyllystä lähes asiaan kuin asiaan liittyen! Mainiota dokumentaatiota kerta kaikkiaan. | |
| 14.04.2015 11:20 | Mikko Nyman: | Nyt vasta hiffasin, että tässä kuvassa on jotain kummallista. Oman muistini mukaan Kuusaan puulaituri on tästä suunnasta katsoen radan oikealla puolella. Mietiskelin hommaa, kunnes uteliaisuuteni otti yliotteen ja asia oli pakko tarkistaa Google Mapsin Street Viewestä: syyskuussa 2011 otettu Google Mapsin kuva toi vahvistuksen omalle muistilleni: -- http://goo.gl/maps/kl7wi |
|
| 14.04.2015 12:12 | Jouni Hytönen: | Lättäaikainen Kuusan laituri oli tuossa missä se tässä kuvassa näkyy. Minusta laituri purettiin pois lättäliikenteen loputtua ja myöhemmin alkaneita Suolahden laivajunia ja museoliikennettä varten rakennettiin laituri eri puolelle rataa. | |
| 14.04.2015 14:07 | Teppo Niemi: | Yhdyn Jounin kommentteihin. Ja olikohan se vielä niin, että tämän paikkakin on aikojen saatossa vaihtunut? | |
| 14.04.2015 14:18 | Petri P. Pentikäinen: | Kuvaan tallentunut hetki tihkuu pilvipoutaisen, kenties illaksi ukkossateiseksi kääntyvän seesteisen kesäpäivän tunnelmaa tietyn aikakauden päättäneellä, monessa mielessä ns. viimeisellä vuosikymmenellä. Myöhemmin päivällä maailmaa nähnyt, elähtänyt kiskoautojuna pysähtyy öljyltä tuoksuen, jättää yksittäisen kulkijan, joka kasseineen jatkaa jalan mökilleen. Rahastaja Pentti antaa merkin, junan verhot heilahtavat lähdön nykäisyssä. Pohjoisesta löyhähtää sellutehtaan tuoksu, ei tapahdu mitään. | |
| 14.04.2015 15:43 | Jouni Hytönen: | Kuusan entinen asema ja pidempään maastossa säilynyt sivuraide sijaitsivat kuvaajan selän takana olevan kaarteen toisella puolella. | |
| 14.04.2015 15:46 | Jouni Hytönen: | Nyt pätkivät muistikuvat lapsuudesta - tässä kohdalla saattoi kyseessä tosiaan olla enää pelkkä löyhähdys, vaikka vesi oli kaikkea muuta kuin juomakelpoista. Vähän lähempänä Äänekoskea, Pörrinsalmen sillalla kantatiellä 69 tyrmäävä löyhkä oli aina läsnä - 24 tuntia vuorokaudessa ja 365 päivää vuodessa. |