??.??.1966 Ruukin väliaikainen asemarakennus vuonna 1966. En tiedä onko tämä uudelta vai vanhalta radalta. Kuvanottoaikaan sijaintikunta oli Paavola. Kuva: Finna ( CC BY-NC-SA 4.0 )
17.12.2023 18:15 | Jimi Lappalainen: | Ruukin eteläpuolella Puusaaren ja Matelan välillä on vanhojen karttojen mukaan ollut radan itäpuolella noin kilometrillä 700+550 erkanemisvaihde lyhyelle pistoraiteelle, Karhurämeen kohdalla. Karhurämeellä oli kartan mukaan kapearaiteinen rata. | |
17.12.2023 18:29 | Kari Haapakangas: | Myös Ahmanevalla Tuomiojalta etelään on ollut sivuraide ja ja kapearaiteista turvesuolla. Ja tietysti itse Ruukissa melko mittava teollisuusraiteisto asemalta itään. |
|
17.12.2023 19:01 | Esa J. Rintamäki: | Ruukin vanha, alkuperäinen asematalo oli sittemmin lestadiolaisten Rauhanyhdistyksen käytössä. Muuten, Liikennepaikkojen välimatkat - kirjassa (painos 1954) mainittiin Ahmanevan seisakevaihteesta: liikennöintitapa: "henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä", "tavaraliikenne täysin vaunukuormin autoliikennöitsijä Väinö Paunua varten". Käskylehti 16/54 - 4: Wihannin aseman alaista Ahmanevan vaihdetta liikennöidään 1.6.1954 lukien seisakkeena, tapa: henkilöliikenne ilman lipunmyyntiä entisin välimatkoin (Wti 6, Yw 62, Lpi 8, Ol 62). Vuoden 1948 välimatkakirja: Ahmaneva, vaihde, tavaraliikennettä täysin vaunukuormin (eli kappaletavaraa sinne ei saanut lähettää). |
|
17.12.2023 19:18 | Eljas Pölhö: | Jimin mainitsemien seisakkeiden Matela Km 699+876 ja Puusaari Km 702+681 perinteiset sijainnit ovat nämä. En tiedä mistä liikennepaikkaluettelon sijainnit on poimittu, kun Tuomioja Km 698+504 on kuitenkin samassa sarjassa mainitsemieni kanssa. | |
17.12.2023 22:15 | Jimi Lappalainen: | Onkohan seisakkeita (siis noita kahta) siirretty aikojen saatossa? | |
18.12.2023 10:01 | Erkki Nuutio: | Ruukki tuo mieleen vuosia jatkuneen Ruukki Oy:n ja Rautaruukki Oy:n lakimiestappelun. Sen aiheutti Rautaruukki Oy:n onneton viimeinen toimitusjohtaja (Tamminen). Rautaruukki alkoi omavaltaisesti käyttää mainostuksessaan Ruukki -yritysnimeä - ikäänkuin Rautaruukki olisi ollut jotenkin epäedullinen tai aliarvostettu yritystunnuksena. Tappelu maksoi oikeudessa Rautaruukille miljoonia. Ajan tuhlaus hölmöön ja kalliiseen tappeluun vei toimitusjohtajan huomiota pois olennaisesta. Osaseuraus tästä oli panikoiminen ja Rautaruukki Oy:n aiheeton luovuttaminen sen pahimmalle kilpailijalle SS Ab:lle. Kekkosen kruununjalokivistä arvokkain menetettiin. Tunnettujen yritysnimiensä menettäminen luo Suomesta ulkomailla (mm. Ruotsissa) kuvaa teollisena banaanivaltiona. Ei aiheetta. Toivo Härkösen muistelmakirja Rautatehdas Raaheen (Pohjoinen, 1984) kertoo tarmosta ja taitavuudesta ja aikanaan vuorineuvokseksi nimetyn DI Helge Haaviston väsymättömästä työstä. Kirjoittaja, teollisuusneuvos Toivo Härkönen oli Rautaruukki Oy:n rakennuspäällikkö. Suositeltava kirja! |
|
18.12.2023 11:01 | Tuomo Kärkkäinen: | ^Sakari Tamminen oli myös yksi eläkeläisvuoristoneuvoksista, jotka muuttivat Portugaliin Suomen verotusta pakoon. | |
18.12.2023 13:34 | Esa J. Rintamäki: | Suomalaisessa työelämässä johtaminen tai pikemminkin sen puute on todella iso ongelma, jota ei kyetä ratkaisemaan. Se on se "Management by Perkele" tai "Rankaiseva Tavoitejohtaminen" perinne, joka on ja pysyy. Isältä pojalle ja muillekin oletetuille, aamen iankaikkisesti. Kesällä 1982 GAS Pumpputehtaalla Mäntässä, eräs juntti Runttimäestä löi minua nyrkillä naamaan työpaikalla ja työaikana, kun hänen verbaalilahjakkuutensa loppui kesken. Minä älyttömänä jatkoin vittuilua ja ilman minkäänlaista itsesuojeluvaistoa. Juntti kokosi pumppua urakkapalkalla, ja kun asennustyö tökki, niin meni minulta lupaa kysymättä purkamaan asetuksia porakoneeltani (työsarja tekeillä). Riitahan siitä nousi, "konemestari" kun olin. Eikä junttiparka sietänyt edes viiden minuutin odottamista. Mitä teki pumpputehtaan koneistushallin ylityönjohtaja? "Koettakaa äkkiä selvittää asianne, meillä ei ole aikaa tällaisen vatvomiseen!" Eipä silti, juntti saatiin aisoihin seuraavan vuoden aikana (ilman minua), luvattoman sikapistoolin ottamisesta esiin. Eräs insinöörioppilas myös törnäsi juntin lahjattomuuteen suunsoitossa. Sakkoahan juntti luvattomasta ja ladatusta revolveristaan sai, - häähäähhää!!! Inssioppilas ei ollut jäänyt tutkimaan aseen latausta, vaan otti jalat alle ja vauhdilla. Ja huhut paisuivat - kuin pullataikina! PK10:n kohdalla: Eeroa on ammuttu! Vanhalla konepajalla 2,5 Eeroa oli ammuttu. Voima-asemalla kuolleita oli jo "kolme"! Rataportilla (Leikkauksen tasoristeyksessä) vainajat olivat kertaantuneet jo viiteentoista, hah hah. Juntista tuli kerralla kiltti ja hiljainen poika... ja Kauhajoella? Hänen broidinsa possu "Töpselikärsä" sai vielä pitää henkensä. Sen pituinen se. |
|
18.12.2023 15:14 | Eljas Pölhö: | Jimi: Matelaa ja Puusaarta ei ole siirretty käyttämäni lähteen mukaan ainakaan 1939 jälkeen. Lähteeni (minulla kotona odottamassa pysyvää sijoituspaikkaa) ei kuitenkaan ole 100%:sti täydellinen, sillä joitakin vähäisiä siirtoja, jotka eivät vaikuta tariffivälimatkoihin, on jätetty mainitsematta. Arkistoaineistosta löytyy paljon aineistoa siirretyistä seisakkeista, joita on anottu käyttäjien taholta; itse asiassa riippumatta siitä onko anomus hyväksytty vai hylätty. Sen sijaan vähäiset muutokset, jotka johtuvat tielinjojen pienistä muutoksista (oikaistu tai kiepautettu juuri ylikäytävän kohdalla), usein puuttuvat säilytetyistä arkistoista (joita olen ehtinyt kuvata). Näissä muutos on yleensä muutamasta metristä pariinkymmeneen metriin eli kokonaisuuteen katsoen vähemmän merkityksellistä. | |
19.12.2023 12:56 | Kari Roininen: | Se Ruukin vanha asemarakennus on edelleen entisellä paikallaan. Rataoikaisuhan tehtiin 1966,ja uusi asema valmistui 1967. Eli tämä kuvassa oleva on uuden ratalinjan vieressä. Koska kuvassa näkyy myös laiturikiveystä,niin uusi asema rakennettiin tähän samaan paikkaan. | |
19.12.2023 14:11 | Tuomo Kärkkäinen: | Uusi asemarakennus purettiin v. 2021. | |
21.12.2023 18:48 | Kalle Kervinen: | Tämä Ruukin rataoikaisun jälkeinen väliaikainen asemarakennus siirrettiin Raahensahan pistoraiteen puretulle ratapenkalle pysyvän asemarakennuksen valmistuttua vuonna 1967. Rakennuksen jäänteet ovat tänä päivänäkin nähtävissä luhistuneena Ruukin asemapäällikön virka-asunnon välittömässä läheisyydessä. |