??.??.???? / Onttola, välillä Joensuu asema–Ylämylly
??.??.???? Joensuun, Onttolan ja Ylämyllyn ratapihakaaviot sekä ratalinjan korkeusprofiili.
Kommentit
| 24.02.2026 07:12 | Harri Pesonen: | Mitä tuossa Kaaviossa on ylämylly päällä tuo harjakatto sympooli?? Onttola on vissiin pysäkki ? Vissiin tulee jns II vaihteelle ?? | |
| 24.02.2026 08:55 | Esa J. Rintamäki: | Herra Harri: vinkkeli = laituri, täplä = vaihde. Laiturivaihde oli eräs liikennepaikkatyyppi, jonka liikenne ei ollut niin runsasta, että sille olisi aseman statusta myönnetty. Sillä ei ollut asemapäällikköä johtajanaan. Mitä junasuorituspaikkoihin tuli, niin nämä olivat ikään kuin alemman luokan sellaisia. (Esim. puhelinvartiopaikkana, jossa junan piti määrättynä kellonaikana sivuutettuaan puhelinvartiopaikan, sieltä piti ilmoittaa sivuutusaika junanlähetyspaikalle.) Niiden lipunmyyntikin oli rajoitettua - lähinnä lähemmille naapuriasemille. Siten, jos halusit matkustaa esim. Ylämyllystä Hong-Kongiin, niin nimenomaan vasta Joensuussa sinulle voitiin liput kirjoittaa välille Ylämylly - Hong-Kong. Laiturivaihteet olivat kirjanpidollisesti isompien asemien "alamaisia". Siten Joensuu oli tilinpidollisessa ja hallinnollisessa mielessä Ylämyllyn päällystöasema. Tämä nimityshässäkkä muuttui keväällä 1969: miehitetyt paikat = asema, miehittämättömät = seisake. Oli ollut: asema, pysäkki, laituri, vaihde, seisake. Esim. seisakevaihteelle voitiin kyllä lähettää tavaraa, mutta vain täysin vaunukuormin. Eikä siis jotakin yksittäistä pakettia. Siellä kun ei ollut miehitystä, sivuraide tosin. Kuvassa Onttola on pysäkiksi merkitty. Joensuun II-merkintä tarkoittaa palvelutasoluokitusta, kun kyseessä oli volyymiltään suht ison kaupungin rautatieasema. |
|
| 24.02.2026 12:48 | Harri Pesonen: | Hei Esa ! kiitokset selvennyksestä..... =D Muistan Yly miehitettiin tarvittaessa aikoinaan, joskus ukkeli oli asemalla ja Aikoinaan kyllä sai lähetettyä paketteja junan matkaa asemalta mutta ei enään -80 luvulla lättikset pysähtyi tarvittaessa laiturille, Puolustusvoimat oli kuormausraiteen suurin käyttäjä tykistö. | |
| 24.02.2026 13:56 | Jarno Piltti: | Nimityshässäkkä on hyvä sana, en tiedä miten selkeää esim pysäkin ja aseman ero on aikoinaan ollut matkustavaiselle tai vaikkapa pakettia noutavalle yleisölle. Pysäkki = muun virkamiehen kuin asemapäällikön hoitama itsenäinen liikennepaikka. Ainakin rautatiehakemiston mukaan pysäkillä ja asemalla saattoi molemmissa hoitaa kaikki rautatieasiansa, eli sikäli eroa ei palveluiden käyttäjän kannalta ollut. Postitoimipaikkojen luokittelu oli jos mahdollista vieläkin vaikeaselkoisempaa! | |
| 25.02.2026 14:26 | Kimmo Huhta: | Ylämyllyllä toimi jokin saha tuon kuormausraiteen läheisyydessä. Täällä on ainakin yksi kuva siitä. Varsin pastoraalinen tunnelma. | |
| 25.02.2026 15:15 | Esa J. Rintamäki: | Herra Jarno, pysäkinhoitaja kuului alempaan (lue: pienempään) palkkaryhmään kuin asemapäällikkö... | |
| 25.02.2026 20:13 | Petri Nummijoki: | Junaliikenteen kannalta varmaankin olennaisin asia oli, että asemalla ja pysäkillä liikenteenhoidosta huolehti junanlähettäjä ja laiturilla/laiturivaihteella asemamies. Junanlähettäjän ja asemamiehen hoitamilla liikennepaikoilla oli junanlähetyksen kannalta erilaiset valtuudet. Esim. junakohtauksen siirtäminen asemamiehen hoitamalle liikennepaikalle oli hankalaa, koska kuljettajan täytyi saada tästä tieto etukäteen mutta junanlähetyspaikan tapauksessa riitti, että kuljettaja sai tiedon muutoksesta sillä liikennepaikalla, jossa kohtaus tapahtui. Kuvitellaan esim. tilanne, että Ylivieskan ja Iisalmen välillä vastakkaisiin suuntiin kulkevien junien piti aikataulun mukaan kohdata toisensa Haapajärvellä mutta Ylivieskasta lähtevän junan ennakoitaisiin jäävän myöhään ja kohtaus harkittaisiin siirrettäväksi Nivalaan. Jos Nivala toimisi junanlähetyspaikkana niin Ylivieskasta lähtevälle junalle voitaisiin Nivalassa ilmoittaa, että kohtaus onkin Haapajärven sijaan Nivalassa. Jos taas Nivalassa oli töissä asemamies eikä Ylivieskan ja Nivalan välillä ollut muuta miehitettyä liikennepaikkaa ko. vuorokauden aikaan niin silloin junalle piti kertoa jo ennen lähtöä Ylivieskasta, että kohtaus on Nivalassa. Höyryaikana tavarajuna käytti Ylivieskan ja Nivalan väliseen matkaan varmaan hyvinkin 40 min, joten onhan siinä liikenteenhoidon joustavuuden kannalta melkoinen ero, jos asemamiehen hoitaman liikennepaikan tapauksessa tilannetta joudutaan ennakoimaan 40 min pidemmälle tulevaisuuteen. Vuoden 1969 Junaturvallisuussäännössä olennainen muutos oli siinä, että puhuttiin vain junasuorituksesta ja kaikki suorituspaikat olivat tasa-arvoisia keskenään. Toki senkin jälkeen oli ammattiliittojen vaatimuksia, että risteysasemilla tai muuten vilkkailla liikennepaikoilla piti olla virkamiessuorittaja asemamiessuorittajan sijaan mutta Junaturvallisuussääntö ei ottanut asiaan enää kantaa. |
|
| 25.02.2026 23:38 | Harri Pesonen: | Kimmo Juu siinä oli joku pöllinkuorinta juttu tekivätkö vähän raidepöllejä siinä mutta sitten se kone otti ja paloi eikä uutta siihen tullut romukone oli metsän reunassa monta vuotta. | |
| 25.02.2026 23:43 | Harri Pesonen: | Viereisistä Onttolasta ja Liperistä poistettiin miehitys jo 1969, mutta täällä se säilyi vuoteen 1988, ja matkustajaliikenne vuoteen 1989 | |
| 25.02.2026 23:46 | Harri Pesonen: | Haketin se oli ollutkin..... https://vaunut.org/kuva/142274?t=Yl%25C3%25A4mylly |