23.03.1984 / Savonlinna (vanha)
23.03.1984 Vanhaksi vaunuksi väärennetty Ei 22769 oli päässyt esittämään V. I. Leninin junan matkustajavaunua Savonlinnan ja Huutokosken ("Tornio") välillä filmauksissa 23.3.1984.
Kommentit
| 23.03.2024 10:57 | Erkki Nuutio: | Väärennys lienee oikea muuten kuin vaununumeron suhteen, jos Vilenin matkasuuntana oli Helsingistä Pietariin, Turkuun, Tampereelle tai mahdollisesti Tornioon/Karunkiin tai takaisin santarmeja väistellen tai näitä papinasussa huijaten Ensimmäisiä tuonkaltaisia EI -päivävaunuja tuli liikenteeseen vuodesta 1912 lähtien. Vaununumero olisi kuitenkin pitänyt ottaa väliltä 2844-2869. Paremmin tämä väärenns silti on onnistunut verrattuna Edvin Laineen Pohjantähteen. Siinä punaiset alkavat hyökkäystä varten kiivetä avovaunuun, joka näkyvillä olleiden merkintöjensä mukaan kuului korjata vuonna 1972 (noin). Tk3 -veturi on sensijaan kauheasti liian nuori tyypiltään ja varsinkin numeroltaan. |
|
| 23.03.2024 11:26 | Rainer Silfverberg: | Minkä nimistä elokuvaa kuvattiin tätä junaa käyttäen? Oliko haapalaudoitettuja Ei -vaunuja jo 1910-luvulla? Tk3 veturi on sen verran vanhanaikaisen näköinen että vaikka niitä ei ollut vielä tuolloin niin niiden design muistuttaa niin paljon H-sarjoja muun kuin pyörien osalta että ymmärrän ihan hyvin miksi niitä on käytetty 1900-luvun alkua esittävien elokuvien rekvisiittana. |
|
| 23.03.2024 14:50 | Esa J. Rintamäki: | Asia johtuu tasan näistä: (plus loppukaneetistani kommenttiritirimpsuni jäljessä) 1) Maassamme ei ole säilynyt eikä säilytettykään "liiallisessa" määrin tuon ikäistä junakalustoa. Turhaa mennä tämänkin elokuvan III luokan vaunuksi tarjoamaan museon pihalla lojunutta B 38:aa (nykyisin: D 242). Etenkin, kun museo hävitti rapsakasti BE 0652:n! Mitenkähän maatunut XXXXE 0665:kin nyt on? 2) Elokuvantekijöiltä puuttuu riittävä tieto elokuviinsa sopivasta junakalustosta. Autoja, busseja, panssareita kyllä on, mutta... Aika paljon siilti jää lavastajien päänsäryksi: (Veijo Meren Manillaköyden filmatisoinnissa näkyvä junanvaunu sisäkohtauksissa oli kerrassaan etevää työtä.) Eikös Gb:n alustakin kelpaisi jonkin wahna-E:n pohjaksi? 3) Joskus esteeksi nousee kalustonomistajien rahanhimo. 4) Joskus luin, kuinka nuori naisohjaaja halusi kohtauksen, jossa pieteetillä entisöity ("autonromu") 1920-luvun lopun ksnttikupee laitettaisiin kierimään katon kautta ympäri ympäri jyrkästä penkasta ja leimahtaen lopukisi tuleen. Tämän tietäen en itse menisi lainaamaan mihinkään leffaan palkittua vuoden 1948 mallista Splotzmobile Roadswallower Convertible 500SEL:ääni mistään hinnasta. 5) Ihmiset eivät enää näytä puhuvan toisilleen, etenkin oman kuplan ulkopuolella oleville. Jos puhutaan, niin puhutaan sitten ohi. [Kurjaa myöntää mutta olen itsekin fakki-idiotiaa (sic!) harrastanut. Ja vieläkin: kuka vi**u on Teemu Pukki?] |
|
| 24.03.2024 09:01 | Petri Sallinen: | Ensimmäiset uudella korimallilla varutetut E(i)-vaunut valmistuivat vuonna 1913. Tosin tuolloin lauta ei vielä ollut haapaa, vaan poppelia. Sarjan ensimmäinen vaunu oli 2844, joka vuoden 1931 numeromuutoksessa sai pitkän numeron 22028. Kuvan tekstiasettelu ei vastaa telivaunuissa käytössä ollutta tekstiasettelua. Tosin ei vaunu muiltakaan osin sovellu 1910-luvun vaunuksi. Silloin ei ollut käytössä esim. terveysikkunoita eikä sähkövalaistusta. Elokuvantekijöille ei kuitenkaan kannata olla liian ankara. Vaikka tietoa ajan vaunujen olemuksesta olisi ollut, ei ajanmukaisia vaunuja olisi ollut kuitenkaan saatavilla. Tietokonegrafiikka todennäköisesti korvaa yhä useammin autenttiset lavasteet. Näyttelijät palloilevat jossain autiossa teollisuushallissa ja tausta — esim. asemanseutu ja junat väännetään jälkikäteen tietokoneella. Silloin voidaan päästä jopa autenttisuuteen, jos tietokonelavasteiden suunnittelijoilla on riittävästi tietoa käytettävissään. |
|
| 24.03.2024 09:32 | Erkki Nuutio: | Täydennyksenä Petrin kommenttiin viittaan hänen kirjoitukseensa Pienoismalli -lehdessä 6/2014 sekä Suomen Teollisuuslehti / Koneteollisuus -lehden maaliskuun 1912 numeroon: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1119021?page=43 ja siitä eteenpäin. Piirustetussa vaunussa on avosilta, mutta umpieteisiä tehtiin jo peltiverhoiltuihin lanternikattoisiin telivaunuihinkin. Vanhimmat telivaunut tehtiin Helsingin konepajassa, siis niillä tienoilla jonne tuotiin peltihalli rappiotaiteen esittelyä varten. Myöhemmät näistä telivaunuista sekä kaikki puuverhoillut istuma-, makuu- ja postivaunut tehtiin Pasilan konepajassa. |
|
| 24.03.2024 10:11 | Petri Sallinen: | Suomen Teollisuuslehdessä julkaistu piirustus avosiltaisesta laudoitetulla korimallilla varustetusta vaunusta jäi pelkäksi ehdotukseksi. Vaunusarjaan 2844-2859 rakennettiin jo alkujaan umpieteiset umpieteisillä varustetuista makuuvaunuista (peltivuorattu/lanterniinikatto) saatujen hyvien palautteiden perusteella. Uusi korimalli viittaa tässä yhteydessä nimenomaan lanterniivaunuja seuranneeseen lautavuorattuun korimalliin. Rainerin kysymys oli ennen kaikkea: Oliko haapalaudoitettuja Ei-vaunuja jo 1910-luvulla? Vastaus tähän kysymykseen on kyllä: ensimmäiset vaunut valmistuivat vuonna 1913. Vuonna 1913 valmistunut ensimmäinen uudella korimallilla varustettu E(i)-sarja 2844-2859 on muutenkin erikoinen — laudoitettujen vaunujen "esisarjana" se eroaa muista myöhemmin rakennetuista. Alusta on mitoiltaan ja muodoltaan samanlainen kuin lanterniinikattoisten vaunusarjojen alusta — onko vaunu mahdollisesti rakennettu lanterniinikattoisten vaunujen alustalle (en tiedä)?. Porrasaskelmia on vain kaksi (kuten lanterniinikattoisissa vaunuissa). Vaunuissa on myös A3-teli. Vaunussa on "suorat" eteiset. Tätä seuranneissa sarjoissa eteisten ovet oli asennettu viistosti sivuseiniin nähden. "Suorat" eteiset otettiin käyttöön uudemman kerran vasta pitkissä olympia-sarjan vaunuissa. Vaunun kori on myös kapeampi kuin tätä vaunua seuranneissa sarjoissa. Mielenkiintoisena nippelitietona voidaan todeta, että vaunussa 2845 eli Dalenin valaistusjärjestelmä. |
|
| 24.03.2024 11:45 | Jouni Halinen: | Tässä vielä kaksi pahasti "väärennettyä" filminpätkää. Kolmas ja neljäs ylhäältä. https://areena.yle.fi/1-3765595 | |
| 24.03.2024 14:06 | Esa J. Rintamäki: | Lanterniinivaunuista: - umpieteisiä rakennettiin pääasiassa I & II luokan Cm-sarjan makuuvaunuihin (nrosarja 2101 - 2137). Eikä niihinkään ihan kaikkiin. |
|
| 25.03.2024 09:36 | Markku Pulkkinen: | Osataan sitä muuallakin väärinkäyttää junakalustoa filminteossa. Hyvä esimerkki on meilläkin TV:sä pyörinyt saksalainen Babylon Berlin -sarja, Saksan kaikkien aikojen kalleimmaksi mainostettu. Sarjan tapahtumat sijoittuvat 20-luvun loppuun ja 30-luvun alkuun. Yhdessä jaksossa salakuljetettiin tavaraa (en muista mitä, liekö aseita?) Venäjältä Berliiniin. Veturina oli vasta myöhemmin liikenteeseen tullut 50 -sarjainen (tai 52?) kone, vaunusto oli oman aikamme neliakselisia säiliövaunuja. Sama veturi ja miehistö ajoi junan Venäjältä Saksaan! Eräässä uudemmassa jaksossa kuvattiin gangsterien toimipistettä kalustovarikolla. Taustalla oli tunnistettavissa kovasti DDR:n "Regierungszugia" muistuttava kokoonpano, ehtaa 60-lukua. Yleensä vaatetus, autot ja miljööt yleensäkin ovat kovin autetnttisia, nykyään myös digitaalisesti tehtyjä, mutta jostain syystä tämä pedanttisuus ei yllä rautatiekalustoon. Ja näitä esimerkkejä piisaa. | |
| 25.03.2024 10:42 | Hannu Peltola: | Myös Jenkeissä on tämä sama ongelma, useissa Hollywood-leffoissa höyryveturiotokset on kuvattu Hollywoodia lähimpänä olevalla nostalgiaradalla Virginia & Truckee Railroadilla ( https://en.wikipedia.org/wiki/Virginia_and_Truckee_Railroad ). V&T:n höyryt ovat joutuneet taipumaan vaikka minkälaisiin esikuviin! | |
| 25.03.2024 12:57 | Esa J. Rintamäki: | Herra Markku P.: - ensimmäinen BR 50 valmistui huhtikuussa 1939 Henscheliltä ja ensimmäinen BR 52 "Kriegslok" syyskuussa 1942 Borsigilta. Sitä ennen sakujen piti puuhastella "ylimenosotavetureilla" 44 ÜK, 50 ÜK ja 86 ÜK. Ensimmäisenä sotatalvena (1941-42) itärintamalla tuli kovasti KYLMÄ! Olisihan sakut aloittaneet operaatio Barbarossansa jo aiemmin, mutta heidän piti välillä paikkailla "Sirkus-Mussolinin" sekoilua Kreikassa. Herra Hannu P.: minulta löytyy myös kirjoja natsi-Saksan univormuista. Olen niitä hankkinut sen takia, että pääsen nauraa räkättämään huutonaurua amerikkalaisten elokuvien nuorille puvustajille/puvustajattarille! Eräässäkin natsileffassa oli roolitettuna aivan helvetin "Paha Natsi-Kenraali". Univormu SS:n mallinen ja koppalakki ILMAVOIMISTA (kunhan oli hänessä: kotka,akaristi ja jonkinmoinen kokardi). Sitä vaan jaksan ihmetellä, että mikähän se oli se "Oberlokführer" eli yliveturinkuljettaja? Millainen oli sitten "yliveturi"? Toinen mitä jaksan ihmetellä: - on jenkkien omituinen fiksoituminen natsiroinaan. Lienevätkö "sosiaalisesti läheisiä"...? Republikaanien puheet kuulostavat ainakin kovin goebbelsmäisiltä. Mutta se on kokonaan toinen juttu. |
|
| 25.03.2024 13:15 | Ari-Pekka Lanne: | On meidänkin rautateillämme tänä päivänäkin ainakin yksi ylikonduktööri. Vastaisiko tuo saksalaisten yliveturinkuljettaja meidän silloista matkaneuvojaa eli nykyistä vetopalveluasiantuntijaa (VEP)? | |
| 25.03.2024 13:49 | Rainer Silfverberg: | Babylon Berlin -sarjan junassa oli olevinaan yksi säiliövaunu täynnä kultaharkkoja ja yhdessä ainakin fosgeeni-myrkkykaasua. Ei ollut oikein realistisia junia kun säiliövaunut oli 4-akselisia ja saman näköisiä kuin VR:n "Sob"- vaunut, ja Br 50 sarjaa ei ollut käytössä vielä 1920-luvulla. Lisäksi varikolla/tavara-asemalla oli vaihtotöitä varten Köf -dieselveturi. Jostain museosta olisi voitu kaivaa vanhempi tavarajunaveturi ja 2-akselisia säiliövaunuja ja maalata ne asianmukaisilla väreillä. Venäjän ja Preussin välillä oli yhdysliikennettä aikoinaan ja vaunujen akseleita vaihdettiin rajalla mutta vaunut olivat siis 2-akselisia. |