08.05.2024 / Onttola

08.05.2024 Ylämyllyn junakin kulki yhdellä veturilla. https://youtu.be/04QnY7b7Ybs

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Onttola (Liikennepaikan tiedot)

Kuvaaja: Teemu Saukkonen
Lisätty: 09.05.2024 09:56

Dieselveturi
Dv12: 2653

Tavaravaunut
Sp: 211341, 211427, 211469, 212195, 212359, 212602
Spa: 213025
Sps: 82 10 4620 096, 82 10 4620 281, 82 10 4620 315, 82 10 4717 031, 82 10 4717 132, 82 10 4719 439, 82 10 4719 457, 82 10 4719 559

Junatyyppi
T: 4692

Muu tunniste
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Kevät

Operaattori
VR-Yhtymä Oy:

09.05.2024 15:11	Toni Lassila:	Aika kovilla tuntuu Dv12:t olevan näiden tyhjien pankkoletkojen kanssa, toisinaan ei jaksa kulkea edes juurikaan yli 60 km/h yhdellä koneella.
09.05.2024 16:12	Teemu Saukkonen:	Vähemmälläkin tuulella pankot jarruttavat. Lastin kanssa aerodynamiikka paranee.
09.05.2024 17:11	John Lindroth:	Mikähän mahtaa junan junapaino olla?
09.05.2024 19:14	Ari-Pekka Lanne:	Sp(s) painaa n. 22 t. ( https://www.vrtranspoint.fi/fi/vr-transp​oint/asiakkaan-opas/kalusto/rautatiekalu​sto/kotimaan-liikenteen-vaunut/avovaunut​/raakapuuvaunu/raakapuuvaunut-sp-sps-spa​-spar/ ) Olin laskevinani videolta 24 vaunua, jolloin junapaino olisi 528 t (kokonaispaino 596 t). Eli ei paljon mitään; reilu puolet Deeverille junassa (rataosasta riippuen) sallitusta. Kuitenkin videolta kuuli Dv:n työskentelevän täysillä, eikä vauhti näyttänyt siltikään kiihtyvän.
09.05.2024 20:24	John Lindroth:	Kiitokset Ari-Pekka!
11.05.2024 11:09	Teemu Saukkonen:	Tässä on pientä mäkeä pari kilometriä vähintään.
11.05.2024 12:17	Ari-Pekka Lanne:	Aina pahempi. Sentään mäen kerrotaan maksavan aina velkansa takaisin. Samaa ei voi sanoa radan kaarteesta, jonka myös voi päätellä tilanteessa purevan. Eipä käy kateeksi muinaisdeeveripoloa. Sentään niin kaarre-, kuin nousuvastuksenkin voimakkuudet ovat jyrkästi riippuvaisia junan massasta, jota tässä tapauksessa ei paljon ole. Mutta kun erisorttisia junan vauhtien kasvamisen vastuksia alettiin luettelemaan, ei kai tässä tapauksessa voi olla mainitsematta vielä »läskipyöräefektiä». Sen suhteen on olemassa kahdenlaisia massoja ― niitä, jotka on saatava radan suuntaiseen liikkeeseen ―, sekä niitä, jotka on tämän lisäksi saatava pyörimään sitä nopeammin, mitä kovempi on junan vauhti. K14-telin pyöräkerta painaa reilun tonnin, joten tässä junassa tätä viimeksi mainittua, työläämmin liikkeelle saatavaa massaa on yli sata tonnia. Yli kuudesosa kaikesta. Kompakteimmillaan junan kokonaispaino voitaisiin pakata tumpiksi, jossa olisi viisi sadan tonnin vaunua ja keulilla lähes samanpainoinen veturi. Akseleita olisi tällöin sadan sijaan 24 tai 26, riippuen kelpuutammeko possujunan veturiksi lievästi alipainoisen, 90-tonnisen Kolmosen, vai vaadimmeko museon pölyisistä kammioista kaivettavan ulkosalle kuusiakselisen, 120-tonnisen Hurun. Joka tapauksessa tällaisessa vertailutilanteessa pyörimismäärän hitaudelle altista massaa olisi vain muutama prosentti kaikesta.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!