22.07.2023 / Albert Canyon, BC, Kanada
22.07.2023 Konttijunan peräpään DPU-yksikkönä oli varsin nuhjuuntuneessa kunnossa oleva GE:n AC4400CW #9773. Veturi on valmistunut GE:n tehtailla elokuussa 2003. Tämä kuva kertoo hyvin Albert Canyonin jylhyydestä. Täältä alkaa nousu Kalliovuorille ja muutaman kymmenen kilometrin päässä on kuuluisa Canadian Pacificin ratalinja Roger Passissa.
Kommentit
| 25.05.2024 20:36 | Pasi Seppälä: | Huh huh mikä näkymä. Junakin näyttää tässä varsin pieneltä. Komeita kuvia ja maisemia. | |
| 26.05.2024 19:20 | Teemu Saukkonen: | Juuri äsken oli Hesarissa mielipidekirjoitus, jossa oli että 1435mm leveyteen siirtyminen toisi pienemmät junat... Liekö jenkkilässä leveyskin suurempi kuin meillä, korkeus ainakin on? |
|
| 26.05.2024 19:54 | Hannu Peltola: | Vaunun leveys näkyy olevan 3,05 m. Paljonko Suomessa on sallittu leveys? | |
| 26.05.2024 21:48 | Esa J. Rintamäki: | Ainakin USA:ssa isolle ATU:lle ei näytä olevan esteitä. Tämä (aukean tilan ulottuma, eli sellainen jonka ulkopuolelta sisään päin EI SAA tulla mitään) ei kovin paljoa vaikuta junan kulun vakauteen suhteessa raideleveyteen, mikäli ajonopeutta ei nosteta kohtuuttoman isoksi. Kulun vakauteen vaikuttaa pääasiassa raiteen kunto (virheetön geometria versus perunapelto!). Venäläiset myös harrastavat isoa ATU:a (eli gabariittia). Siellä olevaan lienee jotain sukulaisuutta Valtionrautateillä jo vuodesta 1913, jolloin venäjän poika sai aikaiseksi sillan Nevan yli Pietarissa (itäinen yhdysliikenne alkoi). Englantilaisten pieneen ATU:un vaikuttanee pelkälti historiallisuus; pienet kulkuneuvot ja ahtaat paikat ja jo 1840-luvulta lähtien. Oma juttunsa on sekin, kuinka "kauas" pitkän telivaunun sivuseinä "liikkuu" keskiviivasta poiketen eri säteisissä kaarteissa. Omasta mielestäni tämä on tärkein seikka rautatievaunun korin leveyttä hahmoteltaessa, siis suunnitteluvaiheessa. Jos vilkaistaan muinaista Tekniikan käsikirjan osaa 1, vuodelta 1946 (VI painos), "rautatierakennus"-kohdasta: Aukean tilan ulottuma uutis- ja uusintarakennuksilta: korkeus kiskon selästä: 5 600 mm. Suurin leveys avoradalla: 5 000 mm ja ratapihalla: 4 200 mm. Totta on sekin, kuinka isoa kuormaa vaunun ajatellaan kantavan. 1919 tienoilla raideleveyden kavennys tökkäsi juuri kuormauskykyyn (sen aikaiset katetut vaunut, mitä niitä nyt olikaan - monenlaista Geetä ja Geegeetä. Gb oli vielä olemattomuuksissa). Edellä mainittua soveltaen, (ja herra Hannun kommenttia vaunun leveydestä) 5 metriä leveä rautatievaunu, jonka pituus puskimineen olisi vain 50 cm, poikkeaa kaarreajossa hiukan eri tavalla kuin 3 074 mm leveä vanhan mallin Eit... |
|
| 26.05.2024 22:04 | Hannu Peltola: | Länsi-USA:ssa ATU:lle ei ole pahoja esteitä, mutta tilanne on kokonaan toinen Itä-USA:ssa, erityisesti New Englandissa ja vanhoilla teollisuusalueilla mm. Pennsylvanissa. Siellä monet radoista ovat 1840- tai 1850-luvuilta ja ATU on aikanaan suunniteltu pieneksi. Sittemmin tiivis asutus ja muu infra ovat hankaloittaneet ATU:n laajentamista ja esimerkiksi kaksikerros-konttijunia saa ajaa ainoastaan erikseen määritellyillä reiteillä. | |
| 26.05.2024 23:01 | Esa J. Rintamäki: | Erinomaista, herra Hannu. Kiitän ja kumarran. | |
| 28.05.2024 06:37 | Jussi Laukkanen: | Tämän vuosituhannen alussa havahduttiin USA:ssa siihen, että itäisten osavaltioiden monilla tärkeillä rataosilla ei ollut mahdollista käyttää kaksikerroskonttijunia, koska näillä rataosilla oli liian matalia vanhoja tunneleita. Jatkuvasti kasvava konttiliikenne kuitenkin pakotti keksimään asiaan ratkaisuja. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana ovat eräät suuret rautatieyhtiöt (varsinkin Norfolk Southern) investoineen valtavia pääomia tilanteen korjaamiseksi. Yksi tehokas, mutta kallis menetelmä on ollut tunnelien muuttaminen leikkauksiksi. | |
| 28.05.2024 07:36 | Kari Haapakangas: | Onko noita kaksikerroskonttijunia lainkaan mahdollista ajaa sähköistetyillä rataosilla? Ei silti, että se Yhdysvalloissa olisi muuta kuin kuriositeetti... Suhteellisen vähän tavaraa täytyy tunnelin katossa olla, että sen voi leikkaukseksi muuttaa. Luulisi avartamisen olevan helpompaa. |
|
| 28.05.2024 09:51 | Hannu Peltola: | Kari, esimerkiksi Intiassa ajetaan kaksikerroskonttijunia sähköistetyillä radoilla ( https://www.youtube.com/watch?app=desktop&v=yNq8lP6cfL4 ). Näillä radoilla ajojohto on tavallista korkeammalla ja vetureissa on erikoisen pitkät virroittimet. USA:ssa ei enää ole sähköistettyjä pääratoja kuin oikeastaan Amtrakin Northeast Corridor. Tämä ratalinja on lähes pelkästään henkilöliikenteen käytössä ja ainoastaan joitain paikallistavarajunia käyttävät tuota linjaa. |