12.08.2024 / Hämeensilta, välillä Turku asema–Kupittaa
12.08.2024 Kaksoisraiteen tila elokuun puolessavälissä 2024.
Kommentit
| 10.10.2024 14:01 | Jouni Halinen: | Sitä ihmettelen suuresti, että miksi Kupittaan ja Turku aseman väliltä yleensä ottaen on puuttunut näihin päiviin asti muutaman kilometrin mittainen toinen kiskopari? | |
| 10.10.2024 20:43 | Jouni Hytönen: | Aurajoen ylityksen kustannukset? | |
| 11.10.2024 07:28 | Esa J. Rintamäki: | Joen rantamilla olevan maaperän laadulla on myös väliä: - silkkaa savilillinkiä. | |
| 11.10.2024 10:21 | Rainer Silfverberg: | Ilmeisesti liikennettä on ollut niin vähän että ei ole tarvittu aiemmin. | |
| 11.10.2024 11:25 | Ari-Pekka Lanne: | Vielä alkuvuoden 2018 grafiikoissa näyttää olleen se aikataulurakenne, että rantaradan junat ovat kohdanneet pääsääntöisesti Turun päärautiksella, jolloin Helsingistä hieman hitaassa saapuva juna on jättänyt Turusta lähtevän junan myöhään jo lähdössä. Sen sijaan lauantaista 24/3-2018 alkaen näyttävät kohtaukset suunnitellun jo vallan Kupittaalle, jolloin ankan välin kaksoisraiteesta olisi ollut hyötyä vain niissä harvinaisemmissa tilanteissa, joissa Turusta lähtevän junan lähtö on viivästynyt joitain minuutteja, jolloin sen sijaan Helsingistä saapuva juna on varronnut sitä Kuppiksessa. Kaksoisraide parantaa usein junaliikenteen täsmällisyyttä ja sujuvuutta, kun yksi myöhässä kulkeva juna ei heti jätä kaikkia muitakin myöhään. Toki, jos haluttaisiin junia ajattaa metromaisen tiheästi, olisi kaksoisraide jo ylipäätään liikenteen edellytys. |
|
| 11.10.2024 12:53 | Rainer Silfverberg: | Silloin kun junakohtaukset olivat Kupittaalla niin Helsingin suuntaan menossa olevat junat joutivat seisomaan Salossa 4-5 minuuttia ja Turun suuntaan menossa olevat Kupittaalla 4-5 minuuttia kaksoisraiteen puuttumisen takia. | |
| 11.10.2024 13:00 | Jimi Lappalainen: | Pahoitteluni myös, ettei uusia kuvia kaksoiraidetyömaalta ole tullut. Yritän lähiaikoina käydä kuvaamassa. | |
| 11.10.2024 14:05 | Jouni Halinen: | Summa summaarum tässä näyttää toteutuneen paljon asioita joita yksiraiteisilla rataosilla sattuu ja tapahtuu mm. ns. ketjureaktio. Onko tässä ollut sormensa pelissä myös sillä "kansanliikkeellä" jonka mottona on "parasta mitä tulee Turusta on tyhjä pendoliino"?. Kuinka paljon rataosalla Helsinki>Turku on tavaraliikennettä, ei paljoakaan?, tälläkin on tietenkin ollut vaikutuksensa kiskoparin puutteeseen. Olis ollut kuitenkin pienen pekkaroinnin paikka. Onhan Turunkin suunnassa ”pekkaroitu” jo aiemminkin. Mm. Ilkka Kanerva teki sitä moottoritien suhteen. Tien rakentaminen sinänsä oli ok. mutta kun se tehtiin syvimmän laman aikoihin (jolloin rahan puute oli suuri) ja pätkä kerrallaan joka johtui siitä että rahoituksen vastustajat pistivät vuosikausia tietenkin hanttiin minkä ehtivät ja pystyivät. Tien hinta tällä ”sikinsokinalianssilla” tuli taatusti kalliimmaksi kun ns. ”kertalaakista” malli. Kaikki kunnia kuitenkin Ikelle (tavattiin kerran EK:sa, firmani asioissa) lepää rauhassa. Nythän on jälleen Turun suunnassa menossa ”pekkarointi” (Turun Petterin toimesta) eli tunnin juna, aivan järjetön hanke. Nyt sitoudutaan (vain) 400 miljoonan? kuluihin joka johtaa siihen että jo ”liikkeelle lähteneeseen junaan” täytyy syytää paljon lisää rahaa seuraavien hallituskausien (riippumatta niiden kokoonpanosta) aikana jotta nyt tehtävä ”torso” saavuttaa suunnitellun hyötynsä= ”tunnin juna”. Tämän seurauksena Rantarata tietenkin mätänee sijoillensa. Sitä käytetään tulevaisuudessa ehkä moottorikelkkareittinä mutta komeat kivirakenteet kuitenkin säilyvät ikuisesti http://vaunut.org/kuva/137398 |
|
| 11.10.2024 16:36 | Rainer Silfverberg: | En kuulu siihen kansanliikkeeseen jonka mielestä "parasta mitä tulee Turusta on tyhjä pendoliino". Mun poika opiskelee Turussa ja on ihan hyvä että hän pääsee junalla käymään vanhempiaan katsomassa, vaikka se tämän vuoden aikana aika tuskallista on ollut kaikkine liikennekatkoineen. Toivottavasti tämä 2-raidetyön valmistuminen alkaa näkyä junien luotettavuuudessa ja myös jalankulkijoiden liikkumisen helpottummisena yliopistokampus -alueella, ja toivottavasti Espoon kaupunkiradan työmaa saadaan tavoiteajassa valmiksi. Ensi kesän pitkän liikennekatkon aikana aiotaan kuulemma ajaa Turusta Kirkkonummelle junia ettei ole pakko bussikyydillä kulkea. | |
| 11.10.2024 23:06 | Matti Lehtonen: | Suhmuroinnilla on perinteitä täällä Turun seudulla. Arvo Korsimo oli 50-luvulla Maalaisliiton eli nykyisen keskustapuolueen voimahahmoja. Oli muun muassa puoluesihteeri sekä 50-60 lukujen taitteessa toimi toisena kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerinä mitä nykyisin vastaa pitkälti liikenneministeri. Syntynyt Sauvossa ja hankki sittemmin maatilan Liedosta. Kuinka ollakaan, mistä lienee saanut vauhtia, että nimenomaan Turun ja Liedon aseman välille piti saada 60-luvutta moottoritie, kun sitä Turusta Helsingin suuntaankin alkoi syntyä pätkittäin vasta 90-luvulla. Kävi kuitenkin sellainen häverikki että tielinjausta oltiin tuomassa liian lähelle tiettyä maatilaa, mutta saatiin toki sekin asia saatiin korjattua. Jälkipyykkiä käsittelivät eduskunta ja oikeuskansleri....... Mitä tulee rakentamiseen laman aikana, Helsingin tien toista päätä eli Tarvontietä rakennettiin aikoinaan työllisyystöinä, minkä vuoksi koneiden käyttö oli suuremmassa määrin kiellettyä. jotta mahdollisimman monelle sisäiselle siirtolaiselle saatiin järjestymään duunipaikka. |
|
| 11.10.2024 23:13 | Esa J. Rintamäki: | Veikko Vennamo muistelmissaan kohteli Arvo Korsimoa sangen kaltoin. Yksi lievemmän luokan nimityksistä taisi olla "roisto". Korsimohan kuului K-linjaan: Kekkonen, Korsimo ja Karjalainen. |
|
| 12.10.2024 10:23 | Kari Haapakangas: | Lisätietoa Korsimon mutkasta: https://teilla.blogspot.com/search?q=korsimo |
|
| 12.10.2024 10:40 | Ari-Pekka Lanne: | https://youtu.be/0TeRqj6Kdqk?si=mBhrVld_t438ChiR | |
| 12.10.2024 11:54 | Jouni Halinen: | Suomen ensimmäinen moottoritie 50 vuotta: Helsingistä Turkuun johtavan Turunväylän ensimmäinen ja samalla myös Suomen ensimmäinen moottoritieosuus, Tarvontie, rakennettiin vuosina 1956--1962. Tie avattiin liikenteelle 16. joulukuuta 1962. Suomen ensimmäisen moottoritien tekemisestä valmistui vuonna 2012 elokuva, joka kertoo Tarvontien rakentamisen vaiheista aikalaisten ja asiantuntijoiden muistelemina. https://www.youtube.com/watch?v=mUXZ343daNU | |
| 12.10.2024 20:27 | Jouni Halinen: | Laulu Tarvon motarin rakentajista: Juna hiljaista miestä kuljettaa (1970). Säv. Kaj Chydenius, San. Aulikki Oksanen ja Äänessä Kristiina Halkola. Kaikki pahemman luokan kommaritaistolaisia https://www.youtube.com/watch?v=fk39tlg08-c | |
| 12.10.2024 22:03 | Esa J. Rintamäki: | Herra Jouni, kommaritaistolaisten mielestä heidän poliittisen suunnan valintaansa oli riittävän hyvä syy. Sen aikainen Suomi oli hyvinkin kireä ja yksipuinen, sanoisinko "natsi"-valtio. Ja kun suomalaisista oli kyse, niin sekin juttu kiehui yli ja pahasti. Tyypillistä, näin jälkikäteen arvioituna. Se, mikä minua ainakin Mäntän taistoismissa ihmetytti, oli se että paikkakunnan hienostokakarat oli päntiönään ruvenneet siihen, lienee ollut symbolistista "isänmurhaa"? Jääkärimarssi kun ei oikein näille raukoille enää maistunut... Viimeisenä vuotenani yhteiskoulussa 1975, juhlittiin toisen maailmansodan loppumisen 30-vuotisjuhlaa. Nämäkin "stallarit" olivat mukana. Inttivät että koko maailma oli hyökännyt Neuvostoliittoon ja että neukku - CCCCCCCP ihan yksin oli nitistänyt natsi-Saksan. Eikä nämä poloiset edes osanneet piirtää "svastikaa" oikein, ihme vänkkyrän vaan räpelsivät julisteeseensa! Yhtiölle, konepajalle päästyäni elokuussa 1975 näistä "edistyksellisistä demokratianpioneereista" ei näkynyt vilaustakaan! Peruskommareita oli joitakin ja riitelivät välillä "solisalirattien" kanssa. Pääluottamusmiehenä oli Matti Putkonen, joka sittemmin rupesi persujen "työmieheksi". Muita työmiehiä siellä persuissa ei sitten olekaan...? Se, mitä viimeksi näistä hienostopenskoista kuulin, että kovin olivat haalistaneet aatteensa ja patvineet hyvinkin porvarillisiksi. |
|
| 12.10.2024 23:12 | Ilmari Tommola: | Jounin mainitsema, tuttu ja varsin hyvin sanomansa nykypäivänäkin pitävä laulu junasta ja siirtotyöläisestä kyllä herättää ajattelemaan, oli sitten lauluntekijöiden taustasta mitä mieltä tahansa. Vaihdoinpa hiljattain Oksasen kanssa 80-vuotisjuhlakonserttinsa jälkeen muutaman sanan kappaleesta, jonka hän kertoi keksineensä aivan oikeasta tapauksesta — nähtyään työväkeä siirtotyömaalla. Ennen työvoima tuli usein junien kyydissä Helsingin työmaille muualta Suomesta, nyt lähtöpaikkana ovat tyypillisesti esimerkiksi Baltian maat. Lopputulos on sama, riistettiin sitten kotimaista tai ulkomaista työvoimaa. | |
| 13.10.2024 11:24 | Rainer Silfverberg: | Työttömien pakottaminen valtion tierakennus- ym töihin loppui 1971 kun uusi työllisyyslaki astui voimaan. https://www.destia.fi/artikkeli/teita-rakennettiin-tyottomien-voimin/ | |
| 13.10.2024 14:26 | Jouni Halinen: | Taistolaisuudesta toipuminen: Haastattelussa Aulikki Oksanen katuu katkerasti ja häpeää ”hairahtumistaan”. Sinikka Sokka taas ei kadu taistolaisuuttaan vaan piti sitä ”normaalina” nuoruuden intomielessä tapahtuneeksi asiaksi?. Näillä oli ihan oma ”kuppikuntakin”, eli ”kulttuuritaistolaiset” https://www.pirkanblogit.fi/2018/myllymatti/taistolaisuudesta-toipuminen/ |
|
| 13.10.2024 18:02 | Jimi Lappalainen: | Miten ihmeessä tämä politiikkakeskustelu liittyy kaksoisraidetyömaahan? | |
| 13.10.2024 19:00 | Ari-Pekka Lanne: | Tämä ankan kaksoisraidetyömaa ― niinkuin yleensäkin rataverkkomme verovaroin kustannettavat raidetyömaat, samoin kuin sellaisten mahdollinen poissaolollaan loistaminenkin ― on toki politiikan seurausta ja tulosta. Rautatieharrastajaystävämme Hannu Taanila muisteli radiopäiväkirjassaan perjantaina 20/7-2001: »Elämäni loppuun saakka ― siis kuolemaani saakka ―, joka kyseinen kuolemani ― sikäli kuin ymmärrän ― tulee tapahtumaan jo tällä vuosituhannella, siihen saakka tulen muistamaan sen loistavan analyysin, jonka esitti maatyömies Jussi Kankaanperä Karinaisten pitäjän Mäenpään kylässä joskus kaiketi jopa enemmän kuin viisikymmentä vuotta sitten. Olen ollut paikalla, kun Kankaanperän Jussi sanoi sen loistavan lauseensa, jonka kohta sanon, mutta en kuullut sitä ―, tai jos kuulin, niin en ainakaan ymmärtänyt. Mutta äitini Saima Emilia sen kyllä muisti ja kertoi. Karinaisten kunta se on sieltä Turusta noin neljäkymmentä kilometriä koilliseen. Se oli isojen talollisten ― todella isokenkäisten ― valtakunta, kokoomuslaisten ja oikeistolaismaalaisliittolaisten. Rikkaat olivat rikkaita ja köyhät olivat köyhiä, niin kuin vain ääritaantumuksellisessa ja puolifeodaalisessa maalaisyhteiskunnassa voidaan olla. Jotkut vaalit olivat tulossa. Ja nämä isotalolliset, nämä feodaalipäälliköt, he kaikella keinollansa varoittivat kommunismin vaarasta. Kommunismi on isänmaan uhka. Eli siis heidän uhkansa. Kommunismi on kauhea, kommunismi on jumalatonta. Sitä vastaan pitää nyt kaikki voimat yhdistää, puoluekantaan katsomatta. Oli siis ainakin niin, että äitini oli Kankaanperässä käymässä, jotakin toimittamassa, ja puhuivat vaaleista ja tästä kauheasta kommunismiasiasta. Ja silloin sanoi maatyömies Jussi Kankaanperä tämän loistavan lauseen niistä taantumuksen porhoista ja heidän politiikastansa, tästä kommunismihirvityksestä: "Itte ne on perkeleet sen kommunisminsa tehneet!"» |
|
| 13.10.2024 19:52 | Jouni Halinen: | No eiväthän taistolaiset liity tähän juttuun ollenkaan Jimi, mutta kun aloitin täällä vuonna 2008, niin taisin silloin kysyä ylläpidolta että mitä täällä saa kirjoittaa. Vastaus oli että kommentoinnin puolella voi kirjoittaa asioista hyvinkin laajalla skaalalla, kunhan kirjoitukset vain pysyvät asiallisina. Tätä ohjetta olen ainakin pyrkinyt noudattamaan. Jokunen aika sitten eräässä kuvassa keskustelu politiikasta meni niin hurjaksi, että avasin sivuraiteelle keskustelun ”puhutaan politiikkaa”. Jos en nyt ihan väärin muista, niin sinä Jimi sitä ehdotit?, korjaa jos ei paikkaansa!. Ylläpito kuitenkin sulki aloituksen, mikä oli näin jälkikäteen ajateltuna ihan oikein, meno kun olisi voinut äityä ties kuinka hurjaksi. Jos tässä kuvassa kävisi samoin, niin kyllä ylläpidon pitää ottaa silloin pikaisesti ”sakset käyttöön”. Samaan tapaan toimin myös vuonna 2014 kun ”kielipoliisi” toiminta äityi pahaksi kommentoinnin puolella eli avasin sivuraiteelle ”Keskustelu Suomen kieliopin käytännöistä” osion. Se näyttää toimineen ja saaneen jonkin verran huomiota osakseen (67 vastausta ja 102347 lukukertaa). https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=7362.0 Tässä muutama aiheesta kertova poiminta netistä: ”Menneisyys on syytä tuntea, jottei jäädä sen vangeiksi”. Professori John Toshin mukaan historiatietoisuus antaa erinomaiset valmiudet kriittiselle ajattelulle. Se on tärkeimpiä kansalaistaitoja, joita tarvitaan modernissa maailmassa toimimiseen ja omista oikeuksista huolen pitämiseen. George Santayana taas kirjoitti 110 vuotta sitten, että ”ne jotka eivät tunne historiaa, ovat tuomittuja toistamaan sitä”. Ovatko perusteluni Jimi sinulle riittävät? |
|
| 13.10.2024 20:11 | Petri Sallinen: | Huomaa, että lehdellä ei ole päätoimittajaa. Asenteellinen potaska ja kvasitieteelllinen historiantulkinta tukkii lopulta jokaisen säikeen. Uskonnollinen ja poliittinen julistaminen pitäisi vähintään pitää ulkona — etenkin vahvasti asenteellinen. Toivottavasti uusi päätoimittaja siivoaa reippaasti sivuston keskustelukulttuuria. Tosin en tiedä, onko päätoimittaja edes hakusessa. Kun kysymyksessä on valtiolliseen rautatielaitokseen liittyvät asiat, niin politiikkaa ei voi täysin pitää ulkona — lähes kaikki kiskoliikenteeseen liittyvä on enemmän tai vähemmän poliittista. Virastoaikana miltei kaikki VR:ää koskevat asiat käsiteltiin eduskunnassa. Oleellista on kuitenkin pitää huoli viitekehyksestä, jossa liikutaan. Kannattaa miettiä ennen jokaista postausta: millä tavalla postaukseni lisää sivustoa käyttävien tietoja kiskoliikenteestä ja rautatiehistoriasta? Eljas Pölhön postaukset ovat loistavia hyviä esimerkkejä — ja lähes ainoita syitä, miksi tätä sivustoa kannattaa seurata. Kansallisarkistossa odottaa kilometrikaupalla aineistoa, jotka odottavat tutkintaa. Sieltä löytää erinomaisia aiheita hyville keskusteluille ja huomattavasti parempia aiheita pätemiselle :) |
|
| 13.10.2024 20:16 | Ilmari Tommola: | Minusta hyvä lähtökohta on, että ohi aiheenkin saa puhua, kunhan keskustelu ei muutu asiattomaksi. Omien kuvieni kommenttikentissä on virinnyt keskustelua mm. pikakivääreistä, joista en itse tiedä hölkäsen pöläystä, mutta puhukoot — ei se ole minulta pois. Politiikkakeskustelukin voi olla asiallista, jos osallistujat pitäytyvät asiallisessa sävyssä. Sen sijaan riidan haastaminen, toisten haukkuminen, rasismi, valheiden levittäminen ym. asiaton kommentointi ei kuulu keskusteluun, jota toivoisin Vorgissa käytävän. Omaa poliittista näkökantaakaan ei tarvitse lähteä rivitolkulla selostamaan, mutta tätä on harvemmin tapahtunutkaan. | |
| 14.10.2024 06:50 | Jimi Lappalainen: | Selvä sitten :) | |
| 14.10.2024 11:11 | Rainer Silfverberg: | Minun mielestäni politiikakkeskustelun täällä pitäisi jollain tavoin rajoittaa koskemaan liikennepolitiikkaa tai edes sivuamaan sitä. Valtion taloudenhoito tai teollisuus-, matkailu- tai aluepolitiikka ja vielä ulko- ja turvallisuuspolitiikka vielä jotenkin sivuavat liikennepolitiikkaa mutta sanoisin että vähemmistöjen aseman kyseenalaistaminen oli sitten kyse etnisistä, kielellisistä tai uskonnollisista tai sukupuolivähemmistöistä ei kuulu tähän foorumiin. | |
| 14.10.2024 12:01 | Esa J. Rintamäki: | Arvoisat herrat: - unohdatte olennaisen, eli kaikki liittyy kaikkeen. Oli se motivaatio sitten mikä tahansa. Tietänette lausahduksen: - jossain pieni perhonen räpäyttää siipiään ja seurauksena syntyy tuhoisa tsunami (joka ei säästä rautateitäkään)...? |
|
| 14.10.2024 12:44 | John Lindroth: | Jos perhonen torkahtaa maailmassa ei juuri tapahdu mitään mutta jos???????????????????. | |
| 14.10.2024 14:06 | Ari-Pekka Lanne: | Tuossa alkuun oli juttua maan- ja rautatiehankkeisiin toisinaan liittyvästä »siltarumpupolitiikasta» sekä muusta koijaroinnista ja suhmuroinnista. Sitten keskustelu perinteiseen vaunusomemaiseen tyyliinsä rönsyili edelleen kuvan teemassa pysyen siihen, miten maan- ja rautatierakennustyömaita käytettiin aikoinaan — nykysuomalaiseen arvomaailmaan peilaten varsin kyseenalaisesti — työllistämistoimissa. Perhosvaikutuksen käsitettä ei tarvita siinäkään, että ymmärtää näiden asioiden liittyvän suoraan työväenluokan poliittisiin puolueisiin ja liikkeisiin, tai kuten Jouni sen muotoili, »kommaritaistolaisiin». Mainintaa etnisistä, kielellisistä tai uskonnollisista vähemmistöistä, ylipäätään mistään vähemmistöistä, en edeltä löydä, jollei Rainer sitten tarkoittanut rajaustaan mahdollisten tulevien vorkkidepattien varalle. |