19.08.1971 Toppilasta saapunut Nokelaan palaava päivystysveturi Tv1 939 jourui jäämään joksikin aikaa Tuiraan kohtamaan kaksi henkilöjunaa 19.8.1971.
20.08.2024 00:20 | Heikki Jalonen: | Tapiolle iso kiitos näistä Tuiran kuvista, vanhoja muistoja minulle. Taustalla näkyvä keltainen harjakattoinen rakennus oli resiinavaja ja ratapiirin miesten taukopaikka. Vasemmalle näkyy pieni keltainen koppero, eteläpään vaihdekoju. Sen kohdalla oli risteysvaihde Oulun-Typen suunnan yhteyksiin. Vaihdekopin takana näkyy Keskon Konekorjaamon siltanosturin betonipalkistoa, sinnekin oli raideyhteys; tosin vuonna 1971 se ei enää yltänyt nosturin alle, raidetta oli lyhennetty. Siellä nakyy sauhua. Tuskin kuitenkaan veturista, vaan luultavimmin jostain Detroit-Diesel-moottorisesta maanrakennuskoneesta, joka on juuri saatu - ehkä melko tuskaisesti - käyntiin. Saapumassa on myös Lättä, odottavien matkustajien olosta päätellen suunta on kohti pohjoista. Sen keulan tietämillä sijaitsi aikoinaan Tarmontien tasoristeys, siis mahdollisimman hankalasti tasan keskellä ratapihaa. Kuvaa otettaessa sen tilalla oli jo kevyen liikenteen alikulku eikä autoliikenne enää haitannut toimintaa. Tuore, vaalea murske kertoo melko vasta valmistuneesta työmaasta. Korjaamontien-Harritien tasoristeys sen sijaan oli edelleen käytössä. Se sijaitsi aivan tuolla Keskon korjaamon takana ja oli melkoinen vaaranpaikka liikenteelle, vaikka siinä olikin jo tuolloin valo-äänivaroituslaitos. Mutta, aina löytyi viime hetken viipottajia. Usein vallan Tooleporiin asti... Jumpon puskinpalkissa, lähes vasemmassa reunassa, näkyy opastimen kiinnityslatta. On mahtanut olla junamiesten "rakastama" saikkara. Mikä on sen tarkoitus, kysellään joskus myöhemmin, ehkä oman kuvan keralla. |
|
20.08.2024 01:05 | John Lindroth: | Tapsalta hienot Jumbokuvat! | |
20.08.2024 07:21 | Esa J. Rintamäki: | Jos nuo puskinlyhdyt ovat sen mallisia, ettei niissä ollut omaa punaista lasia (vasemman raiteen ajoa varten), niin onko kuvan "saikkara" olemassa omanmallista opastelyhtyä varten? Miten silloin meneteltiin, kun noihin lyhtyihin piti saada MOLEMPIIN punaista valoa takapää- (lue: loppuopastetta) -valoiksi? Päiväopasteena oli punainen lippu, jota varten oli oma tuppelonsa vantringilla olemassa. (Jt 1957: Lko 3 p ja Lko 3 y.) |
|
20.08.2024 07:51 | Teppo Niemi: | Mutta eikös tuolla näy myös vaunukalustosta tutut loppuopastekoukutkin kiinnitettynä nokikaapista alas puskinpalkkiin tuleviin vinorautoihin? | |
20.08.2024 11:53 | Heikki Jalonen: | Punavaloiksi lyhdyt muuttuivat veturin kirjavarusteisiin kuuluvilla laseilla (2 kpl), eteen tai taakse. Mielestäni nuo puskinlyhdyt ovat sähkölle muutetut AGA-lyhdyt, joihin sai siten punalasin sujautettua tuonne sisäpuolelle, varsinaisen lasin taakse. Mutta edelleen pitää tutkia asiaa, nämä vanhat ja melkein unohtuneet varusteet ovat jännä juttu. | |
20.08.2024 12:00 | Heikki Jalonen: | Loppuopastelyhdylle tuo toinen ei koukku käy. Tavallisen malliselle (öljy tai sähkö) pitää olla paljon enemmän vapaata tilaa alaspäin, jota tuossa puskinpalkin päällä ei ole. Lyhty on korkea ja kiinnitystuppilo noin keskellä sen kylkeä. Lisäksi, sähkökäyttöisen valo on vilkku, sillehän ei veturissa ole mitään käsitettä. | |
20.08.2024 12:32 | Teppo Niemi: | Vuoden 1903 signaaliohjesääntöhän oli voimassa ensimmäiseen junaturvallisuusääntöön 1938 saakka. Signaaliohjesäännöstä löytyy tiedot ylimääräisista junista kertovista levyistö ja lyhdyistä. Olisiko tuo tarkoitettu niihin? | |
20.08.2024 13:09 | Heikki Jalonen: | Tuota "Ylimääräinen juna" opastetta minäkin pidän mahdollisena. Mutta kun: en muista koskaan nähneeni valokuvaa tai muuta vastaavaa, jossa tuo opaste olisi ollut oikeasti käytössä. Valokuvaamisen ja valon kannalta, kyse olisi silloin tietysti lähinnä päiväopasteesta. Omaa havaintoa minulla ei ole. Päiväopaste on (olisi) soikea levy (575x410 mm) jossa on kiinnitystä varten takana tasku 51x16 mm, siis hyvin sopiva tuohon vasemmanpuoleiseen tappiin. Väreinä opasteelle annetaan kolmea käsitettä: valkoinen, punainen ja punainen vinoristi valkoisella pohjalla (=ylimääräinen juna). Asiaa esittää piirustus Ktt 16177 (laadittu 19.8.1937). Nyt kysymys: muistaako kukaan nähneensä valokuvaa jossa tämä olisi käytössä? Tai onko muistikuvaa luonnossa? |
|
20.08.2024 14:31 | Esa J. Rintamäki: | Jumbo 939: valmistusvuosi 1938 (Höyryveturit valtionrautateillä). | |
20.08.2024 14:59 | Heikki Jalonen: | Tuleeko mieleen linjakuvaa, jossa olisi näkyvillä? Ja miten oli, oliko koko opaste enää voimassa 1938 Jt:n voimaantulon jälkeen? Vanha signaalisääntöhän tietysti kumottiin samalla. | |
20.08.2024 19:35 | Jarno Piltti: | Kirjassa Höyryveturit tositoimissa on heti sivulla 4 kuva jumbosta 918 kesällä 1971. Puheena olevaan pystyrautaan on siinä ripustettu ystävyyslenkki, mikä sen virallinen nimi nyt onkaan, neukkuvaunun vaatima apukytkin. | |
21.08.2024 09:47 | Jarno Piltti: | …sitten taas toisaalta esim Höyryveturit valtionrautateillä komea kansikuva pikku-jumposta 888 jossa on samantapainen. Ja se kuva on ajalta ennen mitään ystävyyslenkkejä. |