16.08.1971 Kristiinankaupungin vaihtoveturina ahkeroi 16.8.1971 Tka2 258. Juuri kuvaushetkellä veturimiehistö oli jättänyt työkoneensa tavaramakasiinin edustalle kahvitauon ajaksi.
21.08.2024 11:37 | Esa J. Rintamäki: | Hyvin mielenkiintoinen juna muuten. (Vink - vink, pienoismallintekijät!) | |
22.08.2024 21:00 | Kimmo Huhta: | Tänne Kristiinankaupunkiin suuntautuivat Suupohjan radan läpiajavat tavarajunat ennen Kaskisten sellutehtaan käynnistymistä. Onko jollain tuon ajan aikataulukirjaa, Sv12:llako junat tänne tuotiin vai millä? | |
22.08.2024 22:36 | Petri Nummijoki: | Varmaankin Sv12-vetureilla, koska Seinäjoella ei ollut tuohon aikaan muitakaan kevytkiskotteiselle radalle soveltuvia linjavetureita, jos höyryt jätetään pois laskuista. Vv15-veturit oli siirretty etelämmäs jo 1960-luvun puolivälissä. Mutta 1960-luvun alkupuolella kuulemma Kristiinankaupungin tavarajunaa vedettiin yleisesti Hv1-sarjan vetureilla. Kaskisten suunnan vaunut jäivät Perälään, josta ne käytiin hakemassa Kaskisten omalla vaihtoveturilla. Kaskisten veturi oli siihen aikaan Tk3 mutta korvattiin noin 1964 Tve2:lla eli Veto-Jussin suuremmalla ja nopeammalla versiolla. Seinäjoki-Kauhajoki-järjestelyjuna oli Vv15-vetoinen. Aiheesta oli jonkin verran keskustelua kuvan http://www.vaunut.org/kuva/59798 yhteydessä. 1960-luvulla Kaskinen oli useana talvena pohjoisin satama, joka pidettiin auki ympäri vuoden. Talvella liikenne saattoi sen vuoksi olla paljon kesää vilkkaampaa ja raskaimpia junia vedettiin talviliikenteessä kahden höyryveturin parivedolla. |
|
23.08.2024 18:31 | Eljas Pölhö: | Vuonna 1971 Kristiinankaupunkiin saapui 1237 vaunukuormaa (23080 tonnia) ja sieltä lähti 19 vaunukuormaa (220 tonnia). Vaunukuormien määrä vaihteli rajusti 1970-1975 ja oli tässä järjestyksessä lähteneitä: 48 - 19 - 90 - 80 - 237 ja 70 kpl ja saapuneita: 274 - 1237 - 505 - 688 - 223 - 1494 kpl Kappaletavaraa lähti 110 tonnia ja saapui 695 tonnia 1970 (1971 ei ole merkitty liikennepaikkakorttiin). Kiitotavaraa lähti 8 tonnia ja saapui 63 tonnia 1970 (1971 ei merkitty) |
|
23.08.2024 18:37 | Eljas Pölhö: | Vertailuksi 1971 Kaskisiin saapui 2732 vaunukuormaa (43850 tonnia) ja sieltä lähti 19 vaunukuormaa (230 tonnia); kappaletavaraa 1971 saapui 218 tonnia ja lähti 280 tonnia; kiitotavaraa 1971 saapui 28 tonnia ja lähti 70 tonnia. |
|
23.08.2024 21:26 | Esa J. Rintamäki: | Hmm, Eljas - veliseni, mitkähän mahtoivat olla pääasialliset tavaralajit mainitsemissasi Kaskiisiin saapuneista tonneista? Epäilen, että tuskin paikalliset asukkaat 43 850 tonnia lakritsia popsivat suihinsa...? Vieläpä yksistään vuoden 1971 aikana ja mustin suupielin. Heko heko! |
|
24.08.2024 09:49 | Eljas Pölhö: | Kaskisissa oli sisäsatama, ulkosatama ja syväsatama, joiden kahden viimeisen laiturien yhteispituus oli 817 m. Sataman ratapihan laajentamisesta päätettiin 1961. Rautateitse saapuneesta tavarasta pääosa meni vientiin eli oli puutavaraa ja selluloosaa. Tuontikuormina sisämaahan päin kuljetettiin pääasiassa apulantaa ja sahateollisuuskoneita G. Grönlundin konepajalta. | |
24.08.2024 10:56 | Eljas Pölhö: | Kristiinankaupungin sataman kautta kulki vientinä sahatavaraa ja pyöreätä puutavaraa. Tuontikuljetukset olivat öljytuotteet ja kivihiili. Muu kaupunkiin saapunut tavara oli lannoitteet, maanvijelyskoneet ja kauppatavara (osuusliikkeet oli suuri asiakasryhmä). Kaupungista lähti juurikasveja ja koneita sekä erittelemätöntä kauppatavaraa. | |
24.08.2024 11:32 | Esa J. Rintamäki: | Kiitos, herra Eljas. Tällaista jäljestinkin, vienti oli siten "metsästä elävän" Suomen perustuotteita. |