04.11.2024 / Kontiomäki, kolmioraide
04.11.2024 Sr1 3094:n vetämässä tavarassa oli neljä Pieksämäelle menevää Sr2 veturia, 3206+3202+3209+3203. 3202:n virroittimet oli karsittu pois.
Kommentit
| 07.11.2024 13:31 | Rasmus Viirre: | Hullu näky.. Ohi mennen junien ikkunoista aina Oulussa näitä Sr2:sia katsellut |
|
| 07.11.2024 16:02 | Lasse Holopainen: | No morjens. Ei tässä ole mitään j ä r k e ä. | |
| 08.11.2024 00:08 | Mikko Mäntymäki: | Taitaa noiden Sr2 veturien ajot olla ajettu, eli varaosiksi? | |
| 08.11.2024 02:15 | Mikko Mäntymäki: | Mietin että jos Sr1 vetureihin olisi laitettu 100kW tuuletin moottorit niin olisiko ollut mahdollista että veturilla pystyy ajamaan tehot täysillä 1400A. | |
| 08.11.2024 07:43 | Jari Välimaa: | Valtion hallinnossa ei 80 luvulla saanut tilata teknologiaa kuin Neukkulasta (Bilateraalikauppa). Yliopistolle tuli pdp-11 tietokoneen neukkuversio ja Suomeen saapumisen jälkeen oli jäljellä vain kuoret. | |
| 08.11.2024 08:20 | Tor Lillqvist: | Eipäs liioitella, kyllä länsimaisia tietokoneita hankittiin 60–70–80-luvuilla yliopistoihin sekä valtion virastoihin ja laitoksiin vaikka miten paljon. Itse käytin 70–80-luvuilla TKK:lla aluksi HP2000-konetta, sitten DEC-20 konetta, ja samanlainen oli TTKK:lla ja Suomen Pankilla ainakin. VTKK:lla oli kai konesalit täynnä länsimaisia (sen ajan) suurkoneita, oletettavasti lähinnä IBM:ää. Yliopistojen käytössä oli VTKK:lla Univac. Kun olin VTT:llä töissä silloisessa ATK-palvelutoimistossa 80-luvulla en nähnyt siellä ensimmäistäkään neuvostoliittolaista tietokonetta. Neuvostoliittolaisia koneita otettiin toki vastaan jos ilmaiseksi saatiin, TKK:lla neuvostoliittolaisella PDP-11-kloonilla (SM-4) ajettiin Unixia (sitä alkuperäistä). Anekdootti: Kun joku neuvostoliittolainen valtuuskunta vieraili VTT:llä ja kehuivat jotain omia tietokoneitaan myyntimielessä, heiltä kysyttiin koneiden tehoja. Vastaus kerrottiin kilowateissa. |
|
| 08.11.2024 17:49 | Noah Nieminen: | Oho, mikä näitä VR:n ihmetyyppejä vaivaa?! Siinä olisi ollut ihan hyvää veturia :( | |
| 08.11.2024 17:49 | Noah Nieminen: | Sr1-veturit säilyvät varmaankin pidempään kuin Sr2:set. | |
| 08.11.2024 20:13 | Rasmus Viirre: | Mitä nyt katsellut julian dataa niin näyttäisi Sr2 olevan vaihtelevassa + - vesijää kelissä heikoin suoritus. Tälläkin hetkellä PYO 266:n keulilla Sr3 ja Sr2 hinauksessa. Tuli Rolleen PYO 273:ssa rapeat 55 min myöhässä. Ja on kuultu näissä olevan mitä vähiten mieleen tulevia ongelmia. | |
| 08.11.2024 22:17 | Reijo Salminen: | TKK:n sähkölafkalla oli 80-luvulla PDP-11 baranov-klooni, tehtiin muistaakseni digitaalisuodattimen harjoitustyö sillä. | |
| 09.11.2024 08:49 | Jari Välimaa: | Sr1 - veturit taidettiin suomalaistaa | |
| 09.11.2024 10:18 | Teemu Saukkonen: | Otitko videotakin? | |
| 09.11.2024 12:09 | Petri Tuovinen: | Itse vaan kuvailin, mutta Pietulla on video. | |
| 11.11.2024 16:33 | Kimmo T. Lumirae: | Jari Välimaa: Sr1:iin on vaihdettu paljon pidempään koossa pysyviä pikkunippeleitä länsimaisiksi, kuten kytkimiä ja valaisimia, lisätty ääni- ja lämpöeristeitä ja vaihdettu tuuletinmoottorit kaksinopeuksisiin tolkuttoman energiantuhlauksen hillitsemiseksi: alkuperäiset moottorit olivat 4 x 40 kW, tosin kolmivaihemoottorit kondensaattorin avulla yksivaiheisina, ja Strömbergin uudet moottorit olivat 25 kW ja puoliteholla muistaakseni 2,5 kW. Myöhemmin tähän on vaihdettu myös taajuusmuuttajia tuulettimien ohjaukseen. Mutta "suomalaistaminen" on melkeinpä tässä. Veturin massasta tai arvosta on edelleen hyvinkin 90% neuvostoperäistä, pois luettuna alkuperäinen Strömbergin tyristorisäätö, joka tietysti maksoi jo tilausvaiheessa jotakin. |
|
| 11.11.2024 16:46 | Timo Salo: | Kolmivaihemoottorin käyttö yksivaiheisessa järjestelmässä vaatii itseasiassa kaksikin konkkaa. Toinen antamaan käynnistysmomenttia ja toinen sitten käyntiä varten. Käynnistyskonkka irroitettiin usein keskipakokytkimellä. Silti ko. systeemillä ei saada täyttä vääntömomenttia ulos ja sähköä menee hukkaan... Tuo taajuusmuuttaja muutti kaiken! Yksivaiheisesta verkosta voidaan ladata isokin välipiirin konkka, eli välipiiri on DC-sähköä tasasuuntauksen jälkeen ja sitten se taas uudestaan vaihtosuunnataan kolmivaiheiseksi. Oikein parametroimalla yksivaiheisesta "verkosta" saadaan täysi teho ulos TAMUn avulla.(TAMU= taajuusmuuttaja) Hinnat on tulleet niin alas, että noita TAMU-ohjattuja moottoreita kannattaa käyttää esim. kesähuviloilla yms. paikoissa joissa on säästösyistä vain yksi vaihe. | |
| 11.11.2024 17:21 | Kimmo T. Lumirae: | Toisesta konkasta ei ole muistikuvaa, mutta se käyntikonkka antoi muistaakseni 90 asteen vaihe-eron ja sillä saatiin kolmivaihemoottori toimimaan 67% teholla. Opinnoista on aikaa eikä hyvä numeromuistini oli likikään täydellinen, joten tietoihini mahtuu virheitä. | |
| 11.11.2024 17:28 | Timo Salo: | Älä Kimmo välitä! Täälläkin "tiedot" vuosikymmeniä vanhoja monelta osin, siksi nuo numeeriset tiedot vahvistetaan usein "KVG-menetelmällä"... :-) |