21.05.1972 / Hanko tavara
21.05.1972 Kymin Osakeyhtiö Kuusankoski, natronlipeää. (tämä malli näytti puuttuvan täältä kuvastosta)
Kommentit
| 12.11.2024 17:35 | Markku Naskali: | Lapsuudessani tuota myrkkyä käytettiin kotitalouksissakin pesuaineena. Tästä tuli mieleen se kun sorateille ajettiin pölyn sitomiseksi ns. lipeää. Mitähän mömmöä se oli? Tuskin tuota kuitenkaan. |
|
| 12.11.2024 19:18 | Eljas Pölhö: | Sky 16158 valmistui Pasilan konepajalta 10/1955. Alla tämän mallin mukaisten Sky-vaunujen valmistuminen: -- Sky 16151 ja Sky 16152 valmiit 3/1953 Sky 16153 valmis 5/1953 -- Sky 16154 valmis 8/1955 Sky 16157 valmis 9/1955 Sky 16155, Sky 16156 ja Sky 16158 valmiit 10/1955 -- Sky 16159 valmis 4/1956 |
|
| 13.11.2024 00:35 | Esa J. Rintamäki: | G. A. Serlachius Oy käytti Mäntän kauppalan päällystämättömien katujen pölynsidontaan omaa sivutuotettaan: mustanruskeaa litkua: - jätelipeää (mäntänkielellä: livettä). Joku yllytyshullu pikkuskidi (en minä) oli sitä maistanut ja ollut vuoteenomana pari päivää, kovassa oksetustaudissa. Muistan sen liveen tuoksun vieläkin! Kauppalan sininen Fordson-traktori veti perässään puisella lieriön muotoisella säiliöllä varustettua "liitevaunua", jonka takapäässä oli vaakasuora kasteluputki. |
|
| 13.11.2024 00:49 | Lasse Reunanen: | Se jätelipeä on ns. mustalipeää, sellunkeiton sivutuotetta, ligniiniä, ym. ainesosia, mikä nykyään kuivataan ja käytetään polttoaineena sellutehtaan energiantuotannossa. Merkittävä osa Suomen sähköntuotannostakin tulee mustalipeän poltosta. Yli ⅓ koko Suomen puupolttoaineilla tuotetusta energiasta tuotettaan mustalipeällä. Sen hyötykäyttöä ja korkeampaa jalostusta. kehitetään jatkuvasti. | |
| 13.11.2024 07:40 | Jari Välimaa: | Kannattaa siirtyä nykyaikaan jos haluaa tietää Suomen energiatuotannon kokonaiskuvan jossa ei mitään mustalipeää näy : Fingridin sivulta https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/ | |
| 13.11.2024 07:45 | Lasse Reunanen: | Jari, mustalipeä poltetaan sellutehtaissa, tai kuten nykyään puhutaan biojalostamoissa. Ne tuottavat energiaa jopa puolet yli oman tarpeen. Mustalipeän poltto lasketaan puupolttoaineisiin, koska on juurikin sitä. https://energiaa.vamk.fi/artikkelit/tulevaisuus/puu-uusiutuvana-energiana/ | |
| 13.11.2024 07:50 | Jari Välimaa: | Ei enää kun päästökauppa on voimalaitoksia rasittavaa https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2024/sahkojarjestelma-uudistuu-ja-puhdistuu.-fingrid-current-tanaan-12.11.-klo-13/ | |
| 13.11.2024 10:24 | Petri Sallinen: | Viime vuonna Suomessa tuotettiin sähköä vajaat 80 TWh. Tästä biopolttoaineiden osuus oli 13 prosenttia. Biopolttoaineista mustalipeän osuus oli 50 prosenttia. Mustalipeän osuus kaikista sähköntuotannon raaka-aineista taas oli 7 prosenttia. Biopolttoaineet — myös mustalipeä — lasketaan kansainvälisessä ilmastopolitiikassa päästöttömiksi sähköntuotannon raaka-aineiksi ja niiden käyttö ei ole päästökaupan piirissä. Logiikka perustuu ajatukseen, että biopolttoaineiden polttamisesta syntyvä hiilidioksidi sitoutuu uuden metsän kasvuun — kunhan metsänkasvusta pidetään huolta. Luvut voi tarkistaa sähkötilastoista. | |
| 13.11.2024 11:40 | Jari Välimaa: | Niinkuin totesin ei kannata katsoa menneisyyteen eikä nykyisyyteen kun todellisuus on kovassa muutoksessa : "Energian tuotanto ja kulutus ovat murrosvaiheessa siirryttäessä perinteisestä, pääosin polttamiseen perustuvasta energiasta, yhä enemmän päästöttömän sähkön hyödyntämiseen. Puhtaan sähkön tarpeen ennustetaan kasvavan nopeasti kaikkialla Euroopassa. Suomen suuri ja kilpailukykyinen uusiutuvan sähkön tuotantopotentiaali tarjoaa erinomaiset edellytykset menestyä tässä murroksessa. Tämä näkyy Fingridissä: uusiutuvan sähköntuotannon liityntäkyselyt ovat kasvaneet vauhdilla jo useamman vuoden, ja Fingridin tietoon tulleita tuuli- ja aurinkovoiman tuotantohankkeita on jo noin 400 gigawattia. Nyt myös uusiin sähköintensiivisiin teollisuushankkeisiin liittyvät kyselyt ovat lähteneet voimakkaaseen kasvuun, ja niiden määrä on ylittänyt 35 gigawattia. Hankkeita on myös edennyt investointipäätökseen ja rakentamisvaiheeseen. Esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa ja teollisuudessa lämmön ja höyryn tuotantoon käytettävien sähkökattiloiden kokonaismäärä on lähivuosina kasvamassa yli 2 gigawattiin jo tehtyjen investointipäätösten myötä." https://www.fingrid.fi/globalassets/dokumentit/fi/tiedotteet/ajankohtaista/sahkon-tuotannon-ja-kulutuksen-kehitysnakymat-q3-2024-fingrid.pdf |
|
| 13.11.2024 12:09 | Petri Sallinen: | Siteeraamasi näkemys on pelkästään kantaverkkoyhtiön. Kantaverkkoyhtiön tehtävänä on pitää huoli siitä, että kaikki sähköntuotantoyksiköt saadaan liitettyä kantaverkkoon. Kantaverkkoyhtiö ei ole kuitenkaan viranomainen tai poliittinen toimija, joka ohjaisi sähköntuotannon investointeja. Energiateollisuus (joka rahoittaa ja rakentaa uudet voimalaitokset) sen sijaan arvioi, että kaikenlainen polttamiseen perustuva energiantuotanto supistuu, mutta ei lopu kokonaan. Toisaalta biopolttoaineisiin perustuva toiminta voi jopa vahvistua, koska EU:n ja Suomen hiilidioksidin talteenottotoimet kohdistuvat ennen kaikkea biogeenisiin hiilidioksidipäästöihin. Tästä saataisiin raaka-ainetta esim. synteettisten polttoaineiden valmistukeen. Metsien hiilinieluongelma ja negatiivinen suhtautuminen ylipäätään polttamiseen voivat kuitenkin vetää toiseen suuntaan — asiat eivät ole yksiselitteisiä. Energiateollisuudessa ajatellaan, että niin kauan kuin Suomessa on metsiä ja metsäteollisuutta, niin yhtä kauan syntyy metsienhoidosta ja metsäteollisuudesta poltettavaksi kelpaavia sivuvirtoja. Metsiähän ei kasvateta poltettavaksi, vaan energiaa tuotetaan ennen kaikkea sivuvirroista — eli jämistä. Sama pätee mustalipeän käyttöön. Sitä syntyy selluloosateollisuuden sivutuotteena ja sitä käytetään niin kauan biopolttoaineena kuin Suomessa on selluteollisuutta. Se voi tietty loppua ja toisaalta sivuvirroille ja jopa mustalipeälle saatetaan keksiä jotain muuta käyttöä kuin polttaminen. Arvoitus on myös se, miten päästökauppa suhteutuu tulevaisuudessa biopolttoaineiden käyttöön. On esitetty, että myös biopolttoaineiden käyttö siirtyisi päästökaupan piiriin. Lisäksi Petteri Orpon hallituksessa on vähintäänkin pohdittu sitä, josko biopolttoaineiden käytölle lätkäistäisiin ylimääräinen vero. Nämä toimet tekisivät biopolttoaineiden käytöstä nykyistä kalliimpia, jolloin niiden käyttö saattaisi vähentyä. |
|
| 13.11.2024 19:59 | Pasi Utriainen: | Markku: se sorateille ajettu mömmö oli sulfiittilipeää, joka oli puuteollisuuden ylijäämätuote. Sitä käytettiin, jos kalsiumkloridia ei ollut saatavilla. | |
| 14.11.2024 07:22 | Jari Välimaa: | Energiateollisuuden näkemyksen mukaan suurimmat energiantuotantomuodot 2023 olivat 80 TWh vuonna 2023. Vesivoima 15 Twh Tuulivoima 14 TWh Aurinkovoima 1 TWh Ydinvoima 33 TWh Puuvoima 10 TWh Tuonti 2 TWh Joten polttaminen on jäänyt jo sivuraiteelle. https://energia.fi/tilastot/sahkotilastot/sahkontuotanto-ja-kaytto/ |
|
| 14.11.2024 09:55 | Petri Sallinen: | Hyvä, että olet löytänyt Energiateollisuus ry:n tilastot! Energiateollisuus ry kerää Tilastokeskuksen alihankkijana Suomen viralliset sähkö- ja kaukolämpötilastot, jotka liitetään Suomen energiatilastoihin ja lopulta EU:n tilastoihin. Sähkötilastoja olemme keränneet aina 1930-luvulta asti, joten kattavaa dataa löytyy. Itse olen ollut Energiateollisuus ry:ssä duunissa vasta 34 vuotta:) Aikasarjojen seuraaminen on mielestäni paljon mielenkiintoisempaa kuin yksittäisen vuoden lukujen tavaaminen. Esimerkiksi viimeisten kymmenen vuoden jakso osoittaa sen, miten Suomi on korvannut fossiilisten polttoaineiden käyttöä erityisest polttamiseen perustuvilla biopolttoaineilla. Jos sähköntuotannossa lasketaan yhteen kaikki polttamiseen perustuvat tuotantomuodot (biomassat, turve, jäte, kivihiili ja maakaasu), niin niiden osuus oli viime vuonna 19 prosenttia. Näistä biopolttoaineiden osuus oli selvästi suurin. Tämä selviää Sähkövuosi-esityksen sivulta kahdeksan. Kyseessä ei ole Energiateollisuus ry:n näkemys, vaan kerättyyn dataan perustuva laskenta. Tällä hetkellä 94 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä on päästötöntä. https://energia.fi/wp-content/uploads/2024/01/Sahkovuosi-2023_paivitetty.pdf Jos puhutaan energiantuotannosta, niin silloin ei voi sivuuttaa kaukolämmöntuotantoa ja sen tuotantotapoja. Jos ei haluta ottaa mukaan kaukolämpöä, niin silloin on puhuttava vain sähköntuotannosta. Toisaalta sähköntuotanto ja kaukolämmöntuotanto ovat tiukasti naimisissa, koska kaupunkien suuret yhteistuotantolaitokset tuottavat sekä lämpöä että sähköä — Suomihan on kuuluisa yhteistuotannostaan. https://energia.fi/tilastot/kaukolampotilasto/ Kaukolämmitys on Suomessa yleisin kiinteistöjen lämmitysmuoto. Vuonna 2023 kaukolämpöä tuotettiin noin 37 TWh. Tästä 80,6 prosenttia perustui polttamiseen. Energiapuun osuus oli 29,6 prosenttia, teollisuuden jätepuun 11,1 prosenttia ja biomassojen 5,4 prosenttia. Kansainvälisen ilmastopolitiikan mukaisesti nämä luokitellaan päästöttömiksi — siis vajaat puolet (46,1%) kaukolämmöstä oli päästötöntä. Jätteiden polton osuus oli 9,1%, turpeen 8,4%, maakaasun 6,3%, kivihiilen 8,0% ja öljyn 2,7%. Vielä on siis tehtävää ennen kuin suomalainen kaukolämmitys on puhdistunut — polttotekniikoiden osuus on merkittävä. Toimiala visioi, että polttotekniikka todellakin vähenee merkittävästi. Se vie kuitenkin aikaa. Pienemmillä paikkakunnilla lämpökeskuksia on vaikea korvata muilla lämmöntuotantotavoilla, vaikka sähkökattilat ja hukkalämpöjen käyttö kasvavat jatkuvasti. Nettisivultamme löytyy kohtuullisen paljon Excel-muotoista dataa, jota voi sortteerata mielensä mukaan. Jos jotain ei löydy tai kaipaa lisätietoja, niin tilastonörteillämme on syvällinen tuntuma asiaan. Heihin voi tarvittaessa ottaa yhteyttä. |
|
| 14.11.2024 10:22 | Kari Haapakangas: | Kaukolämmön päästöjen arvioiminen ei suinkaan aina ole yksinkertaista. Esimerkiksi Raahe lämpiää pääosin kivihiilellä. Tosin sillä kivihiilellä on ensi tehty terästä SSAB:n masuuneissa ja hukkalämpö hyödynnetään sitten kaukolämpöverkossa, mutta pohjimmiltaan kuitenkin kyse on kivihiilellä lämmittämisestä. | |
| 14.11.2024 11:11 | Petri Sallinen: | Tilastollisesti hukkalämmöt ovat samanlaisia huolimatta siitä, minkälaisen prosessin yhteydessä ne syntyvät. SSAB:n tapauksessa masuuneissa käytetyn kivihiilen hiilidioksidipäästöhaitta kohdistetaan kokonaisuudessaan teräksen jalostuksen päästöksi ja SSAB joutuu maksamaan siitä päästöoikeuksien muodossa. Jos lähistöllä ei olisi kaukolämpöverkkoa, päästettäisiin prosessin sivutuotteena syntyvä hukkalämpö taivaalle. Se on siis sivutuote/jäte, jota voidaan hyödyntää kaukolämpöverkoissa. Siksi taustalla vaikuttavaa kivihiilen käytön haittaa ei kohdisteta kaukolämmölle. Jos näin haluttaisiin tehdä, pitäisi suorittaa jako, jotta vältyttäisiin päästöjen kaksoislaskennalta. Sellaista ei ole kuitenkaan käytössä. | |
| 17.11.2024 08:08 | Jari Välimaa: | Suomessa kaukolämpö on muuttumassa sähkökattiloiden avulla sähköiseksi SSAB Raahe on muuttumassa vedyn käyttäjäksi. Yleensäkin energia.fi sivusto kertoo nykytilasta tai menneisyydestä kun taas Fingrid yrittää kertoa tulevaisuudesta esim. jos 10 vuoden kuluttua Suomen söhköntuotanto on 159 TWh niin se asettaa kantaverkolle valtavat 4 miljardin euron investoinnit. |
|
| 17.11.2024 14:30 | Petri Sallinen: | Valtakunnallinen energiateollisuuden ilmastotiekartta löytyy kyllä sivustolta, jos malttaa hakea. Samoin löytyvät biodiversiteettitiekartat ja energiaverkkoja koskevat tiekartat. Niissä näkymät ovat vahvasti tulevaisuuteen. Niiden laatimiseen ja arviointiin on käytetty paljon paukkuja ja niitä päivitetään säännöllisesti. Energiateollisuus oli Suomessa ensimmäinen toimiala, joka ryhtyi laatimaan tiekarttoja. Kantaverkkoyhtiöiden suunnitelmat on johdettu tiekartoista, jotka ovat koko tomialan yhteinen näkemys tulevaisuudesta. https://energia.fi/energiapolitiikka/ilmastotiekartta/ |
|
| 18.11.2024 08:47 | Jari Välimaa: | Näköjään tiedotetaan oikein hyvin muutoksesta "Vahvistettujen tilastojen mukaan vuosi 2023 merkitsi käännettä sähkön ja lämmöntuotannon suhteessa. Sähkön tuottaminen lämmöntuotannon yhteydessä (CHP) väheni viidenneksellä. Samalla polttoon perustumaton lämmöntuotanto, jossa hyödynnetään sähköä joko osittain tai kokonaan, kasvoi yli kolmanneksella. Polttoon perustumattoman tuotannon osuus on nyt yhdeksäntoista prosenttia kaukolämmön kokonaistuotannosta." Miksiköhän energia-ala ei hallitse puhdasta polttamista CHP laitoksissa ? https://energia.fi/tiedotteet/lopulliset-energialuvut-vuodelta-2023-merkittava-kaanne-energiajarjestelmassa/ |
|
| 18.11.2024 09:43 | Petri Sallinen: | Mitä tarkoitat "puhtaalla polttamisella"? Kaikki polttaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, joka on ilmastopolitiikan kannalta suurin ongelma. Suurin osa suomalaisista CHP-laitoksista käyttää fossiilisia polttoaineita, mikä on syy miksi CHP-sähkö on menettänyt kilpailukykynsä ja miksi laitoksia suljetaan eikä uusia CHP-laitoksia pahemmin rakenneta. | |
| 18.11.2024 15:39 | Jari Välimaa: | Puhdas palaminen on vedyn poltto puhtaassa hapessa (ei ilmassa) jota voitaisiin käyttää CHP laitoksissa. Lopputuloksena olisi vain vesihöyryä eli vettä joka sekin voidaan kierrättää takaisin elektrolyysiin jossa sähkön avulla tuotetaan puhdasta vetyä ja puhdasta happea. Vety ja happi pitää varastoida siten että kesän aikana eletrolyysin avulla tuotetut kaasut voidaan sitten talvella polttaa ja tuottaa lämpöä ja sähköä höyryn avulla. Ei tarvitse sotkea hiiltä eikä typpeä. |
|
| 20.11.2024 09:25 | Petri Sallinen: | Kyllä — lämmön ja sähkön yhteistuotantovoimalaitoksessa (CHP) voidaan polttaa vetyä puhtaassa hapessa. Kysyin asiaa polttotekniikan asiantuntijoilta. Tämä prosessi tunnetaan nimellä vedyn polttaminen hapessa (oxy-fuel combustion). Vedyn polttaminen hapessa tuottaa vain vettä (H₂O) sivutuotteena, mikä tekee siitä erittäin puhtaan polttoaineen. Tämä voi auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja parantamaan energiatehokkuutta. Vedyn polttamisessa sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimalaitoksessa (CHP) on kuitenkin useita teknisiä haasteita, jotka on otettava huomioon: • Korkeat lämpötilat: Vedyn polttaminen puhtaassa hapessa tuottaa erittäin korkeita lämpötiloja, mikä voi aiheuttaa haasteita materiaalien kestävyyden suhteen. Tämä vaatii erityisiä materiaaleja ja jäähdytysratkaisuja. • Typpioksidien muodostuminen: Vaikka vedyn polttaminen ei tuota hiilidioksidipäästöjä, se voi tuottaa typpioksideja (NOx), jotka ovat haitallisia ympäristölle. Typpioksidien muodostumisen hallinta ja vähentäminen vaatii erityisiä teknologioita ja puhdistusjärjestelmiä. • Turvallisuus: Vety on erittäin reaktiivinen ja helposti syttyvä kaasu, mikä tekee sen käsittelystä ja varastoinnista haastavaa. Vedyn turvallinen varastointi ja kuljetus vaativat erityisiä ratkaisuja, kuten paineistettuja säiliöitä ja tiukkoja turvallisuusprotokollia. • Polttotekniikka: Vedyn polttaminen vaatii erityisiä polttotekniikoita ja -laitteita, jotka eroavat perinteisistä polttoaineista. Tämä voi vaatia merkittäviä investointeja ja teknistä osaamista. • Energiatehokkuus: Vedyn tuotanto, erityisesti elektrolyysin kautta, on energiatehokkuuden kannalta haastavaa. Vedyn tuotantoon kuluu paljon energiaa, mikä voi vaikuttaa koko prosessin tehokkuuteen ja taloudellisuuteen. Entä taloudellinen kannattavuus? Kysymys hinnasta on suhteellinen. Normaalitilanteessa se on kannattamatonta, mutta jos vety on tuotettu tammikuun lauhoina ja tuulisina päivinä ja poltetaan seuraavalla viikolla hirmupakkasissa niin se voi olla kannattavaa. Tämä vaatii vetyputkiston ja varastoinnin, eli skenaario on pitkällä tulevaisuudessa. |
|
| 20.11.2024 11:25 | Samuli Rinne: | Vetyä voidaan käyttää teknisesti helpohkosti (varastointia ja muita Petrin mainitsemia hankaluuksia lukuunottamatta), mutta se hinta on ongelma. Elektrolyyseri on sen verran kallis laite, ettei sitä kannata hankkia vain piikkien hyödyntämisen. Sanotaan tähän nyt luokkaa 1500 e/kW sisäänsyötettyä sähkötehoa kohden ja H2-tuotantohyötysuhde 70%. Lopusta suuri osa saadaan esim. 70-asteisena lämpönä talteen vaikkapa kaukolämmöksi. Hinta ei ole toki aivan mahdoton, mutta sen verran paljon kuitenkin ettei ihan pieniä tuntimääriä kannata ajaa. Omien kalkyylieni mukaan 4000...5000 tuntia vuodessa voisi olla optimaalinen kompromissi eli sallitaan välillä kalliimpikin sähkö, mutta kalleimmat tunnit pudotetaan pois. Tuotetun vedyn hinta on tällöin suuruusluokassa 100 e/MWh tai jonkin verran alle. Biomassan (kuori, puru, hakkuutähde...) hinta on luokkaa 30 e/MWh, mutta saatavuus on tietty rajallinen jopa täällä metsien keskellä. Energiatarpeemme on vain niin suuri. Puulla tuotetaan nyt noin neljännes primäärienergiasta. En nyt mene syvemmälle tässä kestävyysasioihin, mutta totean vain että sivutuotteilla ja oikein toteutetulla, maltillisella erilaisten tähteiden korjuulla haitalliset monimuotoisuusvaikutukset ovat varsin pieniä. Suuren kokoluokan polton päästöistä en olisi huolissani. Sen sijaan pienpolton hiukkas- ym. päästöt ovat energiayksikköä kohden aivan toista kertaluokkaa. Hiilidioksidin kuittaan tässä vain sillä, että tähteiden hiili vapautuisi joka tapauksessa melko lyhyen ajan kuluessa. Pidemmät pohdinnat jätän ehkä toisiin keskusteluihin... CHP-tuotannon vähentyminen on järjestelmän kannalta harmillista, osaoptimointia joka tosin voi olla ymmärrettävää yksittäisen toimijan näkökulmasta. Silti simuloinnissa melko selvästi tulee esiin, että kaikki jäljelle jäävä minkään polttaminen kannattaisi olla CHP-tuotantoa, hiukan yksinkertaistaen. Erillinen lämmöntuotanto lisää koko systeemin tasolla kulutusta ja jos jotain pitäisi rajoittaa, niin ensin sitä. Tai posin kautta, kehittää CHP-tuotantoa vastaamaan nykytarpeita eli melko taajaa ylös-alasajoa ja "huonolaatuisia" polttoaineita, kuten on kyllä tehtykin. |
|
| 21.11.2024 07:53 | Jari Välimaa: | Jos käytetään vedyn polttamisessa puhdasta happea niin typen oksideja ei synny mutta jos käytetään ilmaa, joka on seoskaasu niin saadaan typen oksideja. Suomeen jo rakenteilla elektrolyylaitteistoja https://h2cluster.fi/projects/case-examples/ Vetyyn siirtyminen on menossa oleva prosessi, Suomeen rakennetaan vetyputkisto jota voidaan käyttää varastona. https://gasgrid.fi/2024/11/04/nordic-hydrogen-route-vetyinfrastruktuurihanke-etenee-suunnitteluvaiheeseen/ |