??.??.1956 / Kirkkonummi Porkkalan vuokra-alue
??.??.1956 Tämä on testi. Eli testaan mitenkä onnistuu kaapata kuva Elävän arkiston videolta Ja lisätä se tänne. Jos kaikki menee hyvin, niin tarkoitus on tehdä Rautatieaiheinen kuvasarja Porkkalan vuokra-alueen luovutuksesta takaisin Suomelle 1956. Sieltä saa helposti kymmeniä asiallisia kuvia. Kysyin tätä Yleltä ja sieltä vastattiin, että edellä olevan voi tehdä ilman mitään lupia. Asia perustuu siteeraamiseen, Eli kun kirjoitan kuvaan tekstin (kerron ne tiedot mitä kuvasta on saatavissa), niin se katsotaan siteeraamiseksi kuvaan. Kyllähän tämä kuva täyttää (vanhaksi kuvaksi) sivuston laatuvaatimukset. Testikuvassa on venäläinen veturi ja näkyy lämmittäjä kurkistavan ikkunasta. Kysyin keskustelun puolelta kuvakaappauksesta, Neuvoja tuli lähinnä siitä, että miten se onnistuu macillä. Saan kyllä kaapattua kuvan painamalla Windows näppäintä ja PrtScSysRg näppäintä, mutta kuvaan tulee silloin reunukset. Olen ymmärtänyt että jollain toisella painikeyhdistelmällä saa kaapattua kuvan ilman reunuksia, eli onko jollain tästä asiasta parempi ymmärrys kuin minulla?
Kommentit
| 28.11.2024 19:27 | Eljas Pölhö: | Kuvassa on SHª [Шª] 58 (ent. USATC 2703, Baldwin 69966/1943), joka vuonna 1955 kuului Viipurin varikkoon. Veturin tyyppi tunnetaan useimmiten tunnuksella S-160 (Alcon tyyppi 2-8-0-S-160; Baldwinin tyyppi 10-46E), vaikka Neuvostoliittoon toimitetut olivat yleensä alaversioita S-162 ja S-166. Neuvostoliittoon oli tarkoitus toimittaa 200 veturia, mutta vain 194 pääsi perille (N:ot 1-51, 56-68, 71-200). Vetureiden suurin junapaino oli 1400 tonnia Moskovan ja Leningradin välillä, mutta ne olivat kuitenkin pieniä venäläisittäin ja sodan jälkeen siirrettiin nopeasti toisarvoisemmille radoille ja kevyempiin tehtäviin. !950-luvulla 60 veturia kavennettiin raideleveydelle 1067 mm ja lähetettiin Sahalinin saarelle. Virossa näitä oli enimmillään 46 veturia. |
|
| 29.11.2024 01:43 | Tauno Hermola: | Itse olen aina ottanut kuvakaappaukset AltGr+PrtScSysRg yhdistelmällä - en tiedä, onko toiminnassa eroa, en ole reunuksia koskaan nähnyt. | |
| 29.11.2024 05:10 | Esa J. Rintamäki: | Johtuikohan se kuuden veturin perille menemättömyys Saksan Kriegsmarinen sukellusveneiden aiheuttamasta "pakottavasta estymisestä"...? | |
| 29.11.2024 06:09 | Petri Sallinen: | Windows-koneissa on vakiona kuvakaappaustyökalu. Löydät sen koneestasi hakusanalla "kuvakaappaustyökalu". Kannattaa nostaa käynnistysikoni näytön alapalkkiin, josta ikonia klikkaamalla saat sen tarvittaessa nopeasti käynnistettyä ja tehtyä haluamasi rajauksen mistä tahansa kohtaa näyttöä. | |
| 29.11.2024 10:30 | Eljas Pölhö: | Sarjatunnus esiintyy myös muodoissa Schª ja Šª Ne kuusi veturia, jotka eivät päässeet Neuvostoliittoon saakka, päätyivät kalojen viihdyke- ja kutupaikoiksi (vrt turo eli upotettu joulukuusi) saksalaisten avustamana. Yleisesti ottaen tämä S-160 perhe on yksi eniten valmistettuja veturimalleja, valmistusmäärä 2120 kpl. |
|
| 29.11.2024 11:00 | Petri Nummijoki: | Millä noususuhteella 1400 tonnin junapaino on laskettu? Vetovoimaa näissä oli ilmeisesti 140 kN:n verran ja vaunut varmaankin liukulaakeroituja, koska sellaisia oli SNTL:n kalustossa vielä 1980-luvullakin. Jos on enemmän kuin 5-6 ‰ niin lieneekö kysymys vauhdinoton avulla selvitettävästä mäestä? | |
| 29.11.2024 11:22 | Eljas Pölhö: | Käyttämäni lähde ei antanut tarkempia tietoja eli vain mainta, että Lokakuun Rautatiellä junapaino Moskovan-Leningradin linjalla. Tässä käytetty lähdettä Peeter Klaus: USATC 2-8-0s in Estonia and the USSR, Locomotives International No. 78, 2007, s. 22-29. Toinen useampaa maata käsittelevä lähde on R. Tourret: Allied Military Locomotives of the Second World War, Tourret Publishing, 1995, ISBN 090587806X, s. 223-254. | |
| 29.11.2024 12:25 | Jouni Halinen: | Kun näitä videoita katsoo,niin jos selostukset eivät olisi Suomeksi, niin luulisi että ollaan "äitivenäjällä". venäläistä junakalustoa, venäläismallisia rakennuksia, lentokoneissa punatähdet, kaikki kyltit venäjäksi, yhdessä kohtaa filmiä kyltti on jo revitty irti K-nummen aseman seinästä, ihmeellisiä kaariviritelmiä ja venäläisiä ajoneuvoja. Mutta yksi asia pistää silmään, eli kaikki hymyilevät, aina venäläisestä kentsusta sotamieheen. Ja tietenkin kaikki Suomalaiset myös pl. Suomalaiset sotilaat, koska eihän marssirivistössä saa hymyillä. Lisäyksessä on aikatavalla hirmuduuni, kun joutuu valkkaaman kuvia ja laatimaan tekstit selostusäänestä eli homma on aikamoista "leikkaa liimaa" touhua. Laitan linkit myös kuvien yhteyteen itse videoon. Eli kovin nopeasti ei tule valmista, videoita kun on melkein 10 kappaletta. Arvioin, että sarjaan tulee 50 kuvaa +/- jotain. |
|
| 29.11.2024 17:20 | Hannu Peltola: | Tämä USATC S160 -sarja on ollut mielenkiintoinen osa rautatie- ja sotahistoriaa. En muistanutkaan, että niitä oli myös Venäjällä. US Army Transportation Corps käski jo 1930-luvulla päivittää ensimmäisen maailmansodan aikaisten sotavetureiden piirustukset siltä varalta, että syttyy uusi maailmansota ja sotavetureita tarvitaan eri puolilla maapalloa. Pohjasuunnitelma tämän kokoluokan veturista tehtiin Baldwinin 1. maailmansodan aikaisen veturin pohjalta ja syntyi suunnitelma sotaveturityypistä S159. Yhdysvaltojen liityttyä toiseen maiilmansotaan suunnitelma päivitettiin ja nimeksi päätettiin S160. Sota-aikana näitä 2-8-0 Consolidation-vetureita valmisti ALCO, Baldwin ja Lima ja valmistusmäärä oli tosiaan Eljaksen mainitsema 2120. Veturit tukivat Yhdysvaltojen asevoimien logistiikkaa ja näitä löytyi kaikilta sotarintamilta. Vetureita rakennettiin uutena kolmelle raidelevydelle: 1435 mm, 1524 mm ja 1676 mm (Intia). Myöhemmin näitä muutettiin myös 1067 mm (Sahalin) ja 1668 mm (Espanja) raideleveyksille. Normandian maihinnousun jälkeen aikaisemmin Britanniaan toimitetut veturit siirrettiin Eurooppaan ja sotien jälkeen näitä oli käytössä melkein kaikilla Keski-Euroopan rautatieyhtiöillä. Venäjä sai 200 veturia Lend-Lease -apuna (6 tosiaan jäi Atlantille). Afrikkaan näitä tuli US Armyn mukana ja vetureita oli käytössä Algeriassa, Marokossa ja Tunisiassa. Meksiko ja Peru ostivat näitä uusina. Aasiassa veturisarja oli käytössä Kiinassa, Intiassa ja kummassakin Koreassa. Yhdysvalloissa tärkeimmät käyttäjät olivat Alaska Railroad ja US Armyn varikot. |
|
| 29.11.2024 17:29 | Hannu Peltola: | Roco on tehnyt veturista H0-mallin ( https://ironplanethobbies.com/product/roco-ho-scale-steam-locomotive-s-160-of-the-usatc-2610-dc-72154 ) ja Rapido UK 00-mittakaavaisen. | |
| 29.11.2024 18:42 | John Lindroth: | Ja messinkimallin on tehnyt DJH/Model loco. | |
| 29.11.2024 19:53 | Eljas Pölhö: | Veturisarjan tekniset tiedot, vetovoimakäyrät ja kuormataulukot Puolasta (PKP:n käyttämät) on keskustelupuolella https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15667.0 | |
| 30.11.2024 02:51 | John Lindroth: | Iso-Britanniassa näitä vetureita on eri museoradoilla sijoitettuna yhteensä 6 kpl. | |
| 30.11.2024 04:02 | Esa J. Rintamäki: | Ni niin, että hienoa! Siis "Ami -Kriegsloks" eli "War-time Austeritys" Still Going Strong! (Jo tutuksi tulleiden Reichsbahn - BR 52:ien ohella.) | |
| 30.11.2024 18:46 | Petri Nummijoki: | Kiitos teknisistä tiedoista. Lukeutuiko tämä veturityyppi niihin, joita sodan jälkeen haviteltiin tai tarjottiin myös VR:lle? | |
| 30.11.2024 19:09 | Petri Sallinen: | Kyllä — S160-vetureita tarjottiin myös Suomeen. |