??.??.1955 / Kauklahti Espoo, Kauklahti asema
??.??.1955 Selostusääni sanoo että tässä junaan vaihdetaan venäläinen veturi Suomalaisen veturin tilalle. Ja samalla asemalla peitettiin myös ikkunaluukut Ollaan siis Kökkelissä. Mikähän tuon kummallisen näköisen "mökin" käyttötarkoitus on. .
Kommentit
| 01.12.2024 17:48 | Rainer Silfverberg: | Olisiko vesitorni? | |
| 01.12.2024 18:05 | Teppo Niemi: | Onkos Jouni niin paljon nuorempaa sukupolvea, että vesitornit ja halkokatokset ovat täysin tuntemattomia rakennuksia? Kirkkonummen vastaavasta vesitornista on ollut Vaunut.orgissa kuvakin. |
|
| 01.12.2024 18:37 | Eljas Pölhö: | Vertaa vuoden 1941 raidekaavioon https://vaunut.org/kuva/172112 , missä raiteiden I ja 18 välissä on vesitorni ja halkokatos sen kummallakin puolella. Tässä kuvassa venäläinen veturi peruuttaa raidetta I ja suomalainen veturi odottaa raiteella II päästäkseen junan eteen vetämään se Helsinkiin. Toinen kuva Kauklahden vesitornista https://vaunut.org/kuva/44458 |
|
| 01.12.2024 19:27 | Petri Nummijoki: | Eli kun kuvatekstissä ainakin tällä hetkellä lukee, että venäläinen veturi vaihdetaan suomalaisen tilalle niin oikeasti ollaan vaihtamassa suomalaista veturia venäläisen tilalle. Hyvä tilannekuva joka tapauksessa. | |
| 01.12.2024 22:19 | Jouni Halinen: | Tässäkin selostaja sanoo, että "venäistä veturia vaihdetaan Suomalaiseen". Jos toisin on niin selostaja puhuu sitten paskaa. Eli viellä kerran kaikki kuvatekstit perustuvat selostajan sepustukseen. | |
| 01.12.2024 22:41 | Hannu Peltola: | Kökkelistä on mukava nähdä vanhoja kuvia, kiitoksia Jouni latauksesta! | |
| 01.12.2024 22:42 | Tauno Hermola: | Talvella vesisäiliöitä piti epäilemättä lämmittää. Miten se tapahtui? Puilla tietenkin, mutta millaisilla kattiloilla? | |
| 01.12.2024 23:11 | Eljas Pölhö: | Vesisäiliöitä lämmitettiin monenlaisilla kattiloilla, oli Rapid-kattiloita ja veturikattiloita ja joskus jotain siltä väliltä. Kaikki lämmityskattilat niiden tyypistä riippumatta oli numeroitu samaan sarjaan veturikattiloiden kanssa. Lämmityskattiloissa tuli heti 1860 käyttöön numero: VV## (eli vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa ja järjestysnumero 01 alkaen). Jos selostaja puhuu niinkuin asia on, niin silloin veturin pitäisi työntää vaunujono tästä kohti Karjaata. Myös suomalaisen veturin olisi pitänyt työntää vaunut Kauklahden asemalle. En usko näin tapahtuneen, joten selostus liittyy johonkin toiseen otokseen eikä toimittaja ilmeisesti pitänyt tärkeänä vastaako kuva ja puhe toisiaan, koska veturinvaihtoa kuitenkin tehtiin molempiin suuntiin kulkeviin juniin. |
|
| 01.12.2024 23:32 | Petri Nummijoki: | Veturikattila vaati kai paikalliskäytössäkin vähintään lämmittäjän koulutuksen omaavan henkilön kattilaa hoitamaan? Esim. Kirkkonummella näin lienee ollut mutta oliko sitä pienemmillä liikennepaikoilla, joissa ei yöpynyt vetureita? | |
| 02.12.2024 04:54 | Mikko Mäntymäki: | Kiitän kaikkia jotka tarjoavat minulle oppitunnit paikallistuntemuksesta, Espoossa olen asunut virallisesti 3 vuotta. Historia kiinnostaa minua. | |
| 02.12.2024 05:33 | Jouni Halinen: | Kyllähän toimittajan höpöhöpö puheet ovat hyvinkin mahdolisia, hän kun on laatinut selostuksen vasta "konttorilla" valmiiksi leikattuun filmimateriaaliin, ja onko hän ollut edes kuvauskeikalla mukana?. Eli uskon että Petri ja Elias ovat vallankin oikeassa. Mulla kun ei oikein riitä tietämystä, että miten noita vetureita oikein eestaas "pyöriteltiin ja hyöriteltiin". Tepolle: jos sanotaan että mies on parhaassa vedossa 100 vuotiaana, niin minä olen vielä aivan pahanen pojankloppi, on vielä rapiat 30 vuotta siihen ikään. Mutta en tosiaan tajunnut että tuollainen "koirankoppikin" voi olla vesitorni. |
|
| 02.12.2024 07:47 | Esa J. Rintamäki: | Herra Petri, veturikattilat ja paikallisetkin kattilat luettiin otsikon "maahöyrykattilat" alle. Lienee johtunut rakenteen yhtäläisyyksistä (silti: tuliputkikattilat vetureissa ja vesiputkikattilat voimalaitoksilla). Kootkin ratkaisivat käyttäjille asetettuja vaatimustasoja. Kuitenkin höyrykattila-asetukset olivat sangen vaativia, ei Saksan sotalait ekassa maailmansodassa mitään näihin verrattuna! Meripuolella oli sitten omat asetuksensa (kattoi yhtäläisesti sotalaivat sekä siviilialukset). Erona oli oikeastaan se, mitä tuli kattiloiden perään: - turbiinit, mäntäkoneet vaiko generaattorit sähköä veivaamassa. |
|
| 02.12.2024 08:00 | Kari Haapakangas: | Ei niille höyrykattilan käytölle aivan suotta määräyksiä asetettu. Kotkassa oppia saatiin raskaimman mukaan, kun maito-osuuskunta ei tajunnut, että ostetun höyrypurren kattilaa pitäisi joskus huoltaakin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiutinen_II https://www.suomenmaa.fi/uutiset/tragedia-kotkan-saaristossa-valvonta-petti-ja-rajahdys-vei-24-henkea/ |
|
| 02.12.2024 17:07 | Tauno Hermola: | Hyötyikö vesisäiliön lämmitys höyrykattilasta? Eikö veturikattilaa voitu muuttaa pelkäksi vesikattilaksi? | |
| 02.12.2024 17:38 | Esa J. Rintamäki: | Vetureissa tenderin veden lämmittäminen onnistui päästämällä höyryä injektorin läpi, tavallaan "väärään" suuntaan. Oli vaan tarkkaa hommaa, sillä injektorit eivät toimi liian lämpimällä vedellä (suihkulauhdutukseen tarvittava lämpötilaero oli tällöin liian pieni). Vesitorneissa käytettiin kyllä höyrykäyttöisiä pumppuja veden pumppaamiseksi järvestä tornin säiliöön. Kattiloita siis oli olemassa tätä varten. Pumput olivat aika simppeleitä, esim veturikäytöstä tuttu Worthington-mäntäpumppu höyrykoneineen lojui paksussa pintaruosteessa Porvoon tallissa Pikkujumbo 1148 vieressä. Pumppuja alettiin kyllä myös tehdä sähköllä käytettäväksi. Uimurikytkimen "heittäminen" tornin vesitankkiin ei nyt niin hirveän vaativaa teknillistä osaamista tarvinnut. |
|
| 03.12.2024 10:07 | Jouni Halinen: | Tarkoittaako Esa uimurikytkimellä ns. "pässinmunia"?. | |
| 03.12.2024 12:37 | Esa J. Rintamäki: | Herra Jouni, mikäli moista sarvipään biologisen habituksen elin-tärkeän osan nimityksellä tarkoitetaan kelluvaa kohoa, joka ennalta määrätyn vedenpinnan alenemisen myötä käynnistää pumpun lisäämään vettä, niin siten asia olisi selvää pässinlih... eikun - munia. | |
| 03.12.2024 22:18 | Petri Nummijoki: | Filmien selostuksia ei tosiaan kannata ottaa täysin kirjaimellisesti. Esim. filmin https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/maailman-pisin-tunneli lopussa kerrotaan junan saapuvan Tähtelään ja vaunujonon eteen vaihdetaan suomalainen veturi kuljettamaan junaa kohti Turkua mutta selvästihän siinä ajetaan Pr1-veturi tällä samalla paikalla Helsinkiin lähdössä olevan junan eteen. |