08.01.1974 / Kouvola asema
08.01.1974 Kolmivaunuinen lättähattujuna idän suuntaan odotteli lähtöaikaansa Kouvolan raiteella 11. Johtavana moottorivaununa 8.1.1974 oli Dm7 4109.
Kommentit
| 13.01.2025 15:56 | Mikko Herpman: | Hieno kuva, taitaa olla ulkoliitännässä, ihan kuin ulkoliitännän valo kiiltää tuossa. Webastot päällä ja pitää koneet käynnistyskunnossa ja myös matkustamon lämpimänä. | |
| 13.01.2025 17:49 | Teppo Niemi: | Takimmainen vetovaunu näyttäisi oleva liitännässä. | |
| 13.01.2025 18:02 | Heikki Jalonen: | Mahtaako olla muistikuvia, minä junana tuo tuli kulkemaan? Nurmekseen vai Kontiomäelle? Onko aikataulusta ja pysähdysten määrästä mitään muistoja? Kuva kun on jo yli 50 vuoden takaista maailmaa - kovin erilaista kuin nykyisemme... | |
| 13.01.2025 18:35 | Rainer Silfverberg: | Eiköhän raide 11 viittaisi Kotkan junaan? | |
| 13.01.2025 21:36 | Esa J. Rintamäki: | Kannatan ajatusta kotkalaisesta. Ajelevat näemmä moottoripäät edellä. |
|
| 14.01.2025 07:16 | Timo Arolainen: | Kotka on todennäköisin suunta. | |
| 14.01.2025 17:54 | Heikki Jalonen: | Eikös se aikanaan ollut tapa, että kylminä vuodenaikoina ajettiin (vähemmän kylmästä) moottoripäästä? Metelistä huolimatta. Myöhemminhän taas meteli johti säännölliseen ajoon enemmän kylmästä päästä. Tikkareista on jäljelä vain tikut, makupalat ovat poistuneet. Ilmeisesti varret poistettiin vasta luokkakorjauksen yhteydessä, ehkä haluttiin varmistaa että poistaminen ei huonontanut vesitiiviyttä. Milloinkas nämä makeiset julistettiin junaterveyttä vaarantaviksi? |
|
| 14.01.2025 20:04 | Mikko Herpman: | Kyllä, ohjaamon lämpötilan takia ajettiin myös talvella konepäästä. Kunnes myöhemmin asennettiin b-ohjaamoihin eli hiljaiseen päähän webastot. https://vaunut.org/kuva/172831 | |
| 14.01.2025 21:56 | Esa J. Rintamäki: | Veturimies-lehdessä oli aikoinaan palsta, jossa kerrottiin vetokalustoon toteutetuista muutoksista. Lättien kylmän pään webastoinneista kerrottiin jokseenkin tarkasti. | |
| 14.01.2025 22:39 | Petri Nummijoki: | Eikö Lättähattua pyritty 50- ja 60-luvuilla ajamaan vuodenajasta riippumatta moottoripäästä, jos valinnan mahdollisuus löytyi, kun se oli virallinen etupääkin? Talvella ohjaamon lämmityskin vaikutti mutta perusteluiden mukaan vaihtaminen oli helpompaa, jos moottorin äänen kuuli ja mahdollisia tasoristeysturmia ajatellen junan nokalla oli edes jotain rautaa. 70-luvulle ehdittäessä alettiin työturvallisuusnäkökohtiin kiinnittää huomiota ja sen myötä takaperinajosta tuli suositus ja loppuaikoina 80-luvulla kai jo suorastaan määräys. | |
| 15.01.2025 00:00 | Heikki Jalonen: | Moottoripäästä ajamisen suosioon saattoi vaikuttaa sekin, että vaunusta toiseen siirtyminen (kipparin kulku ainakin siis) kävi kätevämmin ei-moottoripään puoleisestä päätyovesta. Silloin ei ollut niitä moottorikoppia väisteltävänä, ainakin jos oli vain kaksi Dm-vaunua tai Dm-liitevaunu-Dm-kombo. Jollain tiheiden pysähdysten ajoväleillä junan sai varmasti kipittää monta kertaa päästä päähän. Ja tiheiden pysähdysten välejähän Lätillä varsinkin alkuvuosinaan piisasi. |