05.03.1975 / Hankasalmi
05.03.1975 Lättäjunat kohtasivat Hankasalmen asemalla 5.3.1975. Kevät oli jo sulattanut lunta ja vettä kertyi kiskojen väliin. Yöpakkaset jäädyttivät lätäköt ja aamulla patikointi junalle sujui kitkattomasti.
Kommentit
| 05.03.2025 21:46 | Heikki Jalonen: | Onko kellään muistikuvaa/tietoa: milloin Hankasalmen vanha vesitorni muutettiin purusiiloksi? | |
| 05.03.2025 21:52 | Pasi Utriainen: | Ennen ihmiset nähtävästi osasivat kulkea liukkaalla ilman ylenpalttista sepelin kylvöä. Jos kaaduttiin, se pidettiin omana mokana eikä vaadittu korvauksia. | |
| 05.03.2025 22:56 | Matti Melamies: | Kaaduttiin sitä ennenkin ja vammojakin syntyi. Liikenneturvallisuus kuolonuhreina mitattuna on parantunut roimasti tuosta ajasta, mutta miten on asia liukkaalla kaatumisten suhteen, onko tapahtunut edistystä? Mutu-veikkaukseni on, että ei selkeästi tai jopa päinvastoin. | |
| 05.03.2025 23:35 | Petri Nummijoki: | 70-luvulla talvikunnossapito on ollut jo aika laajaa mutta jos mennään sitä varhaisemmille vuosikymmenille niin alemmassa tieverkossa oli paljon niitä, joita ei edes talvella aurattu vaan liikkuminen tapahtui reellä, suksilla ja potkukelkalla. Toisaalta vanhusväestön määrä lienee aikojen saatossa lisääntynyt. Ikä taitaa nostaa aika tavalla riskiä, että kaaduttaessa paikat eivät kestä. | |
| 06.03.2025 09:36 | Tuomo Kärkkäinen: | Liukastumisonnettomuuksia tapahtuu vuosittain kymmeniä tuhansia. Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimuksen mukaan ne aiheuttavat noin 2,35 miljardia euroa kustannuksia vuodessa (Ylen artikkeli 23.1.2024). | |
| 06.03.2025 11:08 | Esa J. Rintamäki: | Liukastumisesta puheen ollen: - täällä Helsingissä joskus takavuosina remontteerattiin Aleksanterinkatua. Sen jalkakäytäville kätkettiin päällysteen alle kaukolämmön paluuvettä hyödyntävä jään ja lumensulatusjärjestelmä. Okei. Kalliossa, Aadolfinkatua EI KERTAAKAAN vaivauduttu kovana lumentulon talvena auraamasn lumia pois, edes silmänlumeeksikaan! Ei vaikka päivittäin mainittua kadunpätkää liikennöi raskas jäteautoliikenne (kadunvarren taloyhtiöillä oli sopimuksianeri roskankuskausfirmojen kanssa). Okei Mutta kun talvisena yönä, leijailee pari epäröivää lumihiutaletta Tehtaankadulla tai Töölöössä, niin silloin kyllä lähtee koko vitun aurauskalusto vitun isoine kuormureineen ja kauhakuormaajineen (jyrinän täyttäessä maiseman) - lumitöihin... Tasa-arvoisessa tasavallassamme moinen on ikuinen muistutus siitä, kuinka jotkut (postinumerosta riippuen tietenkin!)ovat tasa-arvoisempia kuin muut. |
|
| 06.03.2025 19:56 | Pasi Utriainen: | Merkittävä osa liukastumisista tapahtunee kotipihalla, kun viedään roskia tai käydään postilaatikolla crocsit tai jotkut lipokkaat jalassa. Nykyään on saatavina hyviä nasta- tai kitkapohjakenkiä niin liukastumisia voisi välttää ilman joka paikan mustaksi sepelöintiä. | |
| 07.03.2025 10:52 | Jouni Hytönen: | Periaatteessa maisema ei ole tässä isosti muuttunut. On toki sähköistys ja raskaampaa kiskoa, mutta muuten maisema on aika entisellään, ei ole mitään uusia rakennuksia tms. | |
| 07.03.2025 16:08 | Panu Breilin: | Lokakuussa 1971 Hankasalmen vesitorni oli vielä VR:n käytössä ja silloin suunnitelmana oli, että 1973 se korvattaisiin uppopumpulla. Kesällä 1975 otetussa Rautatiemuseon kuvassa vesitornin muutostöiden jäljet ovat vielä aika tuoreen näköisiä: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/srm.166934912254900 Olisikohan 1973 tai 1974 muutettu vesitorni purusiiloksi? |
|
| 07.03.2025 17:24 | Heikki Jalonen: | Panulle kiitokset! Tuo muutos vesitornista purusiiloksi on minusta aina ollut aika erikoinen veto ja olen sitä pitempään ihmetellyt. Minulla itselläni ei ole mitään muistumia Pm-Jy-rataosasta ajalta ennen 1980-lukua, joten en osaa asiaa ajoittaa sen paremmin. Mutta, aika tarkkaan se taitaa siihen höyryvedon loppumiseen ajoittua. Ehkä (höyrykauden lopuilla) mahdollinen vielä liikkunut höyryvetoinen liikenne oli Hr1/Tr1-sarjojen harteilla, joilla Pm-Jy meni vesittämättä ja välivedet kävivät tarpeettomiksi? |
|
| 07.03.2025 22:53 | Hannu Lehikoinen: | Maisema on tosiaan pitkälti ennallaan, mutta milloinkahan raiteesta II on tullut läpikulkuraide (raide, jota pitkin mennään läpi suorien vaihteiden kautta)? Eljaksen 60-luvun liikennepaikkakortin kaavion (https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15895.0 ) piirtämisen aikaan raide I on ollut läpikulkuraide ja minun silmään tässäkin kuvassa on paljon sellaista, joka tukisi sen olevan edelleen läpikulkuraide. Erityisesti raiteen II puulaituri ilman varsinaista laituripolkua tukee tätä. Jossain vaiheessa raide II on muutettu läpikulkuraiteeksi ja välilaituriksi on rakennettu betonireunainen järeämpi laituri laituripolkuineen. Olisikohan muutos tehty samassa yhteydessä, kun VR76-asetinlaite on rakennettu Hankasalmelle? Samalla on varmasti tehty myös ratapihan pidennys. Paikkatietoikkunan historialliset ilmakuvat eivät anna ajoituksensa vuoksi lisätietoa tähän. Niistä ja näistä muutamista käytettävissä olevista kaavioista voi päätellä, että Lievestuoreen suunnan pääraiteen vieressä oleva raide sahan alueen reunaan on rakennettu 1950-luvulle tultaessa ja vielä 1960-luvun alussa Lievestuoreen pään tulovaihteena on ollut ”enkku”, jonka yksi haara on johtanut sahalle. Ratapihaa on saatu pidennettyä Lievestuoreen päässä nykyisellä vaihdejärjestelyllä, jossa sahan raiteisto on suoraan aseman edessä olevan nykyisen raiteen 302 jatkeena. Ratapihaa on jatkettu jossain vaiheessa reippaasti myös Venetmäen päästä. Näinkin myöhään on vielä molemmissa junissa vetovaunut moottoripäät eteenpäin. |
|
| 08.03.2025 19:24 | Panu Breilin: | Hankasalmella oli vielä myöhempinäkin aikoina (siis myös höyrykauden jälkeen) vesitysmahdollisuus. Tosin se oli pelkkä vesiposti joka ilmeisesti oli liitetty kunnalliseen vesijohtoverkostoon, eli vesitykseen tarvittiin letkua. Mahdollista kriisivarastoitujen höyryvetureiden käyttöönottoa ajatellen eräille asemille haluttiin jättää vedenantomahdollisuus. Nämä vedenantomahdollisuudet koostuivat paikkakunnasta riippuen esimerkiksi kunnalliseen verkostoon liitetystä vesipostista tai viskurista, uppopumpun avulla ilman vesitornia toimivasta viskurista tai sitten siitä, että vesitorni oli jätetty käyttökuntoon mutta normaalitilassa se oli tyhjä ja kylmillään. |
|
| 08.03.2025 19:32 | Panu Breilin: | Ainakin vielä heinäkuussa 1976 oli Hankasalmella tuo raidejärjestely missä ykkösraide oli läpikulkuraide ja ratapihan länsipäässä oli enkku minkä kautta pääsi kakkosraiteelle ja sahan raiteistolle. Eli olisikohan muutos tosiaan tullut vasta siinä yhteydessä, kun releasetinlaite valmistui. |