15.03.2025 / Littoinen
15.03.2025 Littoisista löytyy rantaradalla hyvinkin yleinen tyypin 2 suurempi kaksoisvahtitupa (Granholm). Sitä ei ole laajennettu, kuten esimerkiksi Salon ja Piikkiön vastaavaa kaksoisvahtitupaa. Tämän vahtituvan koillispuolella, radan pohjoispuolella, on sijainnut myös yksinkertainen vahtitupa. Se on kuitenkin jo purettu.
Kommentit
| 23.03.2025 23:30 | Esa J. Rintamäki: | Se toinen vahtitupa ratavartijan työsuhdeasuntona ja kaksoisvahtitupa vastaavasti ratamestarilla? | |
| 23.03.2025 23:37 | Visa Pöntinen: | Mahdollisesti kyllä. | |
| 24.03.2025 07:15 | Panu Breilin: | Vuoden 1931 Rautatiehakemiston mukaan asemapäällikkö asui Littoisissa asemarakennuksessa jossa hänellä oli 3 huoneen ja keittiön asunto. Kasarmissa (kaksoisvahtituvassa) oli sähköttäjällä 2 huoneen ja keittiön asunto sekä kahdella asemamiehellä molemmilla 1 huoneen ja keittiön asunto. Ratamestari asui "omassa rakennuksessaan". Vuoden 1947 Rautatiehakemistossa kerrotaan asuntotilanne muutoin samaksi mutta ratamestarista ei ole mainintaa. Sauna ja pesutupa olivat henkilökunnalla yhteiset, navetta oli kaikilla ja viljelysmaata oli asemapäälliköllä noin 14 aaria ja muilla noin 7 aaria. Vuoden 1963 Rautatiehakemiston julkaisuaikaan Littoinen oli alennettu asemasta laiturivaihteeksi ja henkilökuntana oli vain yksi asemamies. |
|
| 24.03.2025 11:36 | Esa J. Rintamäki: | Loistavaa, herra Panu, kiitoksella ja kumarruksella. Siitä huolimatta, että aseman alueen rakennuskannan mitoittaminen aseman palvelutasoluokan (I - V luokat, pysäkki, laiturivaihde ym.) mukaan oli - sanokaamme: vakio, niin silti vuosikymmenien aikana asema-alueilla tilanteet elivät. Liikennemäärien, tekniikan ja erityisesti junanopeuksien kehittyminen enimmälti vaikuttivat siihen, että muutoksia tapahtui. Esimerkiksi Vilppula oli liikennettä 1883 aloitettaessa IV luokan asema. Eräässä vaiheessa sen luokituksena oli III (eli sama kuin Myllymäellä v. 1883). Vilppulassa oli asemapäälliköllä oma vakanssi suhteellisen myöhään. Ja nyt, Vilppula tänä päivänä: pelkästään seisake, ei omaa tavaraliikennettä, Mänttäänkään, ei muuta kuin kauko-ohjattuna junakohtauksia varten. Ei tarvista asunnolle asemapäällikköä varten, ei konttoristeja, ei vaihdemiesten esimiehelle, ei Ovelta ovelle -kuorma-autonkuljettajia, ei junasuorittajaa, eikä minkäännäköistä palvelua muutenkaan. Syynä maassamme harjoitettu politiikka. Kohta meillä ei enää ole yhteiskuntaakaan, vaan olemme pelkästään lauma kuluttajia. Ilman keskinäistä luottamusta, valmiiksi hinnoiteltuna ja sen mukaan arvojärjestyksessä. |
|
| 24.03.2025 12:43 | Teppo Niemi: | Esa, miksiköhän tänään on ollut kulussa T 55309 Tampere tavara - Vilppula? Entä miksi Vilppula on edelleenkin noin kolmesti viikossa kulussa olevalle T 3314 lähtöasemana.... Nuo junat viittaavat kyllä siihen, että Vilppulalla on edelleenkin omaa tavaraliikennettä. |
|
| 24.03.2025 14:31 | Jimi Lappalainen: | Eivätköhän nuo ole raakapuujunia. Sanotaanhan, että esim. Kyröstäkin on loppunut oma tavaraliikenne, vaikka siellä on puunkuormausta. Ehkä "oma" liikenne tarkoittaa jotakin teollisuuslaitosta? | |
| 24.03.2025 14:59 | Ari-Pekka Lanne: | Niin, vaiko paremminkin rättivaunuisia sahatavarajunia: https://vaunut.org/kuva/161933 ? | |
| 24.03.2025 15:00 | Riku Outinen: | Koska Vilppulan saha liikenne olisi loppunut? Eikös niitä Habbin ja Hbi vaunuja mene ainakin Vuosaareen? | |
| 24.03.2025 18:13 | Esa J. Rintamäki: | Sahalle? Siis ei omaa asemalta lähetettyä tavaraliikennettä rahtikirjoineen vaununvuokrineen kaikkineen. Suonet anteeksi, herra Teppo. Olisihan minun pitänyt olla vähän tarkempi, kuvaillessani lähes pystyyn tapettua asemaa... |
|
| 25.03.2025 13:00 | Kimmo Huhta: | Kiemurtelua. On vaikeaa myöntää olleensa väärässä. | |
| 25.03.2025 14:09 | Jimi Lappalainen: | Asiallista keskustelua Littoisten asuinrakennuksesta. | |
| 25.03.2025 20:59 | Leevi Halonen: | Muinoin kun littoisten verkatehtaan kapearaiteinen rautatie oli toiminnassa niin siirtokuormaus tehtiin ihmisvoimin ja tähän siirtokuormaukseen tarvittiin paljon miehiä töihin joka päivä. Noin 20-40 miestä joka päivä. Siirtokuormaajat eivät olleet vakituisia työntekijöitä vaan miesten piti tulla asemalle joka aamu klo 07:00 ja saapuneistä miehistä sitten valittiin ketkä saavat jäädä töihin päiväksi. Palkka maksettiin joka päivä, työpäivän loputtua käteen. Tästä työstä muodostuikin nopeasti työtävälttelevien miesten suojatyöpaikka koska Kaarinassa ja Turussa oli tuolloin työttömille kovat lait. Työttömäksi jäänyt henkilö joutui ilmoittautumaan heti ensimmäisenä tyttömyyspäivänä poliisille ja poliisi hoiti työttömyyskorvausten maksut. Jos olit yli 6 kk työtön saatoit joutua pahoihin ongelmiin poliisin kanssa. Poliisille ei tarvinnut ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi jos olit kuukaudessa 1-2 päivää töissä Littoisten asemalla siirtokuormauksessa. |
|
| 25.03.2025 22:59 | Esa J. Rintamäki: | Herra Leevi, silloisen irtolaislain takia saattoi hyvin äkkiä saada kuvansa ja nimensä "Jussisanomiin". Huoltopoliisia kutsuttiin ennen vanhaan "huoltojussiksi", ja näillä "jusseilla" oli käytössään kuvalliset luettelot alueen irtolaisista. Irtolaisia ei katsottu hyvällä, näitä otettiin kiinni hyvinkin kerkeästi ja nakattiin valtion kyydillä työlaitoksiin tai - siirtoloihin, tai kuten juuri kerroit "sallittiin" työn sankarin nimen ansainta asemilla... Laivatytöt Turun satamasta löysivät itsensä poikkeuksetta kristillis-siveellisiä valistusluentoja kuuntelemassa, räsymattojen kudonnan lomassa. Herrat puolestaan nauttivat "työlomalaisina" suon kuokkimisesta tai pellonraivauksista... Ja poliisin työmotivaation tasosta (lue: virkaintoisuudesta!) riippui miten innokkaasti Jussisanomista uusia painoksia präntättiin. Kaiken takana oli se nykyäänkin muodikas raamatunlause: 2. Tessalonikalaiskirjeen kolmannen luvun 10. jae: - - - jos joku ei suostu tekemään työtä, hänen ei pidä myöskään syödä. Merkillinen tosiasia on sekin, kuinka sama raamatunlause kelpasi loistavasti jumalattomiksi tunnustautuneissa Hitlerin Saksassa ja Stalinin Neuvostoliitossa...? |