20.03.2025 / Pitäjänmäki
20.03.2025 Pitäjänmäen asema-alueen kaksoisvahtitupa, se on tyypiltään suurempi tyyppi 2 ja numeroltaan 6/21. https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5731971398&aineistoId=836307703
Kommentit
| 05.04.2025 00:00 | Rainer Silfverberg: | Onko näin että Kauklahden ja Pitäjämäen välillä ei ole vahtitupia? Jos joskus on ollut niin missä siinä tapauksessa? Kauniaisissa oli joku rautatieläisten asuintalo mutta se oli toisen mallinen kuin vahtituvat. | |
| 05.04.2025 01:12 | Visa Pöntinen: | Ainakin Pitäjänmäellä on ollut yksinkertainen vahtitupa, sekä Mäkkylässä ja Kilossa. Ne kaikki on purettu. | |
| 05.04.2025 02:12 | Esa J. Rintamäki: | Olihan se niinkin, että vahtitupa"politiikka" eli aikansa vaatimusten mukaan. Esimerkiksi Pihlajavedeltä pohjoiseen ollut Kömin vahtitupa valmistui vuonna 1913, vaikka Kattilakosken sillan lähellä oli seuraava tupa, (laitettu vedenottopaikan pumppukoneen hoitajan asunnoksi). Siitä seuraava oli Valkeajärvellä, pysäkin alueella. Tuurin kohdalla oli alunperin 1882 käyttöön otettu Nikolaistadin radan ainoa kaksoisvahtitupa. |
|
| 05.04.2025 07:56 | Teppo Niemi: | Pitäjänmäki on palanut, Mäkkylä ja Kilo purettuja. | |
| 05.04.2025 11:16 | Petri Sallinen: | Kuvasin aikoinani Kilon tuvan. Pihapiirissä oli myös sauna ja ulkorakennus. Tupa oli rakennettu samoilla piirustuksilla kuin Huopalahdessa — ja monessa muussakin paikassa. Piirustukset löytyvät Kansallisarkistosta. Piirustukseen on kirjattu, mihin kaikkialle tupa on rakennettu kyseisillä piirustuksilla. Piirustus on otsikoitu "rataesimiehen asunto". Olen suunnitellut aiheesta 1:160-rakennussarjan. https://mestarimallit.com/wp-content/uploads/sites/965/2015/03/N-Rataesimiehen-asunto.pdf |
|
| 05.04.2025 13:03 | Esa J. Rintamäki: | Kun osuusratavartijoiden käyttö lopetettiin vuonna 1970, niin silloiset ratavartijat saivat ammattinimikkeekseen "rataesimies". Tämä on varsin pätevä nimitys, sillä heidän osaamisensa myötä he toimivat ratojen kunnossapidossa etumiehinä, tai työnjohtajina tai sanotaan nyt saksaksi: "Bahnbau-Rottenführer" eli "pienemmän ratatyöryhmän" nokkamies. |
|
| 06.04.2025 10:45 | Panu Breilin: | Ratavartijoiden poistumisen historiaa: Suurimmillaan ratavartijoiden määrä oli 1910- ja 1920-luvuilla. Ajan myötä ratavartijoiden vastuulla olleita osuuksia pidennettiin, mikä vähensi ratavartijoiden tarvetta. Ratavartijoiden työtä helpottivat mm. lumenaurauksen siirtyminen koneelliseksi 1880-luvulta alkaen ja resiinoiden hankinta. Resiina tosin piti ratavartijoiden itse kustantaa 1940-luvulle asti (mikä usein johti resiinoiden epätoivoisiinkin pelastusyrityksiin junan tullessa). Virka-asunnossa asumisvelvollisuus poistui ratavartijoilta, asemapäälliköiltä, pysäkinhoitajilta, pumppukoneenkäyttäjiltä ja muutamilta muilta ammattiryhmiltä 1968, minkä johdosta monet vahtituvat voitiin sen jälkeen myydä tai vuokrata yksityiselle. 1970 uudistettiin ratavartijoiden työnkuvaa ja perinteinen osuusratavartijajärjestelmä poistui. Ratavartijan toimialueeksi tuli tällöin sama kuin heidän esimiehenään tähän aikaan toimineiden rakennusmestarien toimialue. Radantarkastustyössä toimiessa ratavartijan piti tällöin tarkistaa kulkuraiteet vähintään kerran viikossa, ja lisäksi kaikki raiteet yksityisraiteita myöten jalkaisin vähintään kaksi kertaa vuodessa. 1979 muutettiin ratavartijoiden nimike rataesimieheksi. Tällöin myös mm. poistuivat Rautatiehallituksen määräämät yleiset aikarajat radantarkastukselle ja asia jätettiin kulloisenkin rata-alueen päällikön tarkemmin määriteltäväksi. Nimikkeellä rataesimies oli työntekijöitä myös 1900-luvun alkupuolella, mutta siihen aikaan kyse oli eri työnkuvasta. Silloiset rataesimiehet hoitivat osaa rata- tai rakennusmestarille määritellyistä työtehtävistä (se, että mitkä työtehtävät tarkalleen ottaen kuuluivat rataesimiehen vastuulle määriteltiin tapauskohtaisesti) ja toimivat myös rata- tai rakennusmestarin sijaisena. |