22.04.1968 / Välillä Pasila asema–Helsinki asema
22.04.1968 Risto Tr1 1051 veti henkilöjunan H 214 päärataa Helsinkiin 22.4.1968. Melko pian tämän jälkeen rata-alue laajeni kummallekin puolelle. Uuden itäisimmän raiteen ja kallioiden väliin jäi vain kapea tila kevyelle liikenteelle.
Kommentit
| 23.04.2025 08:48 | Jarno Piltti: | Transitin tunnistaa lennosta kuka vaan, siitä tuskin saa pisteitä edes lasten sarjassa. Varmaan aika uusi tässä kuvassa? Koppi ähvän lempinimi koppi havainnollistuu tässä hyvin. | |
| 23.04.2025 10:18 | Erkki Nuutio: | Onko alamäkeä lasketteleva juna koottu kahdelta suunnalta tulleista junista kun on lyhyt pakaasivaunu välissä? Pysäköidyistä autoista mieleeni tulee markkaa venyttävien autonkäyttäjien (katumatta tunnustan) kyky löytää maksuton pysäköinti tarvittavaksi ajaksi. Kuvausvuonna se oli helppoa. Vielä varsin tuoreesti saatoin pysäköidä Hietaniemen hautausmaan reunuskaduille. Siitä sitten taittopolkupyörällä esimerkiksi Pasilaan messuille ja pyörä vaijerilla kiinni sisäänkäynnin palkkeihin Varas joutuisi viemään molemmat, sisäänkäynnin ja pyörän. Tuollainen, täysin kuoletettu Transit-huoltoauto vietiin Metsäkonetehtaan protopajalta kun Valmetin traktoriryhmä, oman hölmöilynsä seurauksena lopetti tehtaan - ja hölmöilynsä peitellääkseen, antoi metsäkoneiden tuoteoikeudet ja tuotannon (tehtaalla oli noin 200 ja lähialueen osatoimittajilla samoin noin 200 työntekijää) Tampereelta Uumajaan vuonna 1983. Nyt koko entinen Lentokonetehtaan alue Härmälässä on muisto vain. |
|
| 23.04.2025 11:52 | Petri Nummijoki: | Eikö koppi ollut konduktööriosaston yleisnimitys eikä mitenkään yksinomaan F-vaunuun liitetty? Kutsuttiinhan EFi-vaunujen konduktööriosastoakin niukkaskopiksi vaunujen hankintavaiheen aikaisen valtiovarainministerin Juho Niukkasen mukaan. Vanhojen kuvien perusteella oli tavanomainen ellei kaikkein tavanomaisin kokoonpano 1960-luvun veturivetoisissa Helsingin paikallisjunissa, että etelän suunnasta katsottuna oli ensin pari 4-akselista päivävaunua, sitten F-sarjan konduktöörivaunu ja tämän jälkeen loput päivävaunut. Esim. https://vaunut.org/kuva/153229. Tietysti on niinkin, että H214 oli yleensä päivän ensimmäinen veturivetoinen paikallisjuna Riihimäeltä Helsinkiin, johon Toijalasta tulevan H232:n vaunujen oli mahdollista ehtiä eli tämä saattoi olla kalustokiertojen puolesta tavallaan paluujuna ns. Toijalan postijunalle H213 (Helsinki-Riihimäki) -> H231 (Riihimäki-Toijala), vaikka H214:n oma lähtöasema olikin Riihimäki eikä Toijala. |
|
| 23.04.2025 17:39 | John Lindroth: | EFI-Koppi nimitystä olen myös kuullut. | |
| 26.04.2025 20:23 | Osku Reinikka: | Mitähän tälle veturille nykyään kuuluu? Onkohan jo lusikoina.. | |
| 26.04.2025 22:45 | Jorma Toivonen: | Eikös HVM noutanut veturin Haapamäeltä Kouvolaan kunnostettavaksi joukuussa 2017? Muistaakseni ongelmia ilmapumpun kanssa, vara-osa taisi löytyä Lahdesta? | |
| 27.04.2025 00:22 | Lasse Reunanen: | Nuo lörppähuulimersut on kyllä aikanaan hyvin loppukäytetty. Ei entisöitynäkään noita juuri näe. Yhden asuntoauton joskus satunnaisesti näen. | |
| 27.04.2025 00:26 | Lasse Reunanen: | Minä oli syynä, että Ristolla vedettiin kuitenkin melko paljon myös henkilöjunia, vaikka se oli tavaraliikenneveturi? Oliko veturipula syynä? Luulisi, ettei pienipyöräisenä, "tiheällä välityksellä" olisi ollut kovin taloudellinen, kun junapainot olisi mahdollistaneet henkilöveturinkin käytön. | |
| 27.04.2025 02:17 | John Lindroth: | Ainakin viimeisinä aikoina välillä Hki-Ri paikallisjunilla tuolla välillä oli kohtuullisen paljon pysähdyspaikkoja ja junat melko pitkiä jolloin hyvästä kiihtyvyydestä saatiin hyötyjä vertailun vuoksi Paikun Pr1 ja Riston Tr1 vetopyörien halkaisija oli sama eli 1600mm.Riston nopeuskin oli riittävä näihin juniin,helposti 105km/t itse kyydissä olleena.Ent Pasilan kuljettjilta kuulin myös Trumanin Tr2 olleen melko liukasliikeinen ja toimineen hyvin myös henkilöjunissa vaikka vetopyörien halkaisija vain 1320mm. | |
| 27.04.2025 10:36 | Petri Nummijoki: | Anjalankosken Linjalla oli tuollainen mersu-pienoisbussi museoautona. En tiedä auton nykyvaiheista mutta kai niin hieno bussi jossain tallessa edelleen on. | |
| 27.04.2025 11:10 | Petri Nummijoki: | Hr1-vetureita oli ennen vuotta 1955 vain 12 kpl ja koko sarjan toimittamisen jälkeenkin vuodesta 1957 vain 22 kpl. Näin pieni määrä ei riittänyt kaikkiin raskailla kiskoilla varustettujen ratojen matkustajajuniin vaan muitakin veturityyppejä oli käytettävä rinnalla. Vielä Hr12-dieselvetureiden käyttöönoton jälkeenkin meni noin vuoden 1961 loppupuoliskolle saakka, ennen kuin Hr1-vetureilla voidaan katsoa esiintyneen vajaatyöllisyyttä ja pula Hr1-vetureista ei selittäne enää tämän jälkeen Tr1:n käyttöä. Joskus veturikierto saattoi suosia Tr1-vetureita. Esim. postijuna H15 Helsingistä Kouvolaan vedettiin melko pitkään Tr1:llä käsittääkseni siitä syystä, että paluu Kouvolasta tapahtui usein tavarajunalla. Tr1 voi joissain matkustajajunissa olla aidosti suorituskykyisempi vaihtoehto. Raskaamman puoleisessa tiheästi pysähtyvässä paikallisjunassa varmaan ainakin mutta ruuhaliikenteessä esiintyneissä yli 60-akselisissa pikajunissakin Hr1 lienee mäkipaikoissa kovilla, jos ei saada otettua kunnolla vauhtia. Helsingin paikallisliikenteessä esiintyi (erityisesti 1960-luvun puolivälistä lähtien) Hr1- ja Tr1-vetureiden käyttöä täysin sekaisin samoissa junissa https://vaunut.org/kuva/171521 https://vaunut.org/kuva/164230. En tiedä siihen perustetta mutta olisiko syy siinä, että kevyemmät paikallisjunat kulkivat hyvin molemmilla, joten aikataulujen kannalta veturityypillä ei ollut merkitystä ja toisaalta molempien sarjojen yksilöitä kannatti pitää ylöslämmitettyinä, koska etukäteen ei voinut tietää, ilmeneekö jossain varaveturitarvetta ja kaivataanko silloin enemmän vauhtia vai vetovoimaa? |
|
| 27.04.2025 22:53 | Jorma Toivonen: | Näitä Hesan paikkuja ajelivat jonkin verran Riksun miehistöt varikon Hv2-vetureilla. Aamuisin Hesaan, päivä lepohuoneella ja iltapäivisin iltaruuhkan selvittelyä takaisin kotiin. Ei oltu suotu Hr1-vetureita Riihimäen kiertoon. Vaihtoehtona vikaantuneen Hv2-veturin tilalle löytyi helpoiten Tr1-sarjalainen (tai Tr2), joskus varikolle saattoi eksyä myös vieraan varikon Hr1, jolla tietenkin otettiin "ilo irti". Kuvan Tr1 1051 taisi olla juurikin Riksun kalustoa. |