05.07.2024 / Malmö C, Ruotsi
05.07.2024 Aseman ylätasolta löytyi SJ:n X2(000) juna 544 Tukholmaan (jonka piti lähteä Kööpenhaminasta). Tämä juna oli kyllä kamalin koko reissun aikana. Juna oli kyllä aikataulussa ja penkeissäkään ei ollut valittamista, mutta aina kun junan nopeus nousi yli 20 km/h, aloimme kaikki voida pahoin. Istuimme kuvan ohjausvaunussa heti ohjaamon takana. Kenelläkään meistä ei yleensä ole matkapahoinvointia edes autossa kuoppaisella metsätiellä saati missään kiskokulkineessa. Mutta tässä junassa olo oli aivan järkyttävä, vaikka juna ei edes tärissyt tai muutenkaan heilunut mitenkään erikoisesti. Autossa oloa helpottaa ikkunasta ulos katseleminen, mutta tässä se vain pahensi asiaa. Piti vain vetää lippalakki silmille ja yrittää nukkua. Ja ennenkuin kukaan ottaa asiaa puheeksi, myöskään alkoholilla ei ollut asiaan. Kukaan meistä ei juuri käytä mainittua ainetta, allekirjoittanut ei lainkaan.
Kommentit
| 27.04.2025 15:11 | Rainer Silfverberg: | Onko se niin että kun X2000 ajaa ohjausvaunu edellä niin kallistus ei toimi oikeatahtisesti? Miten sen kuski muuuten selviää jos se huojuu niin pahasti? | |
| 27.04.2025 16:21 | Eljas Pölhö: | Niin se maku vaihtelee. Olen matkustanut puolisen miljoonaa kilometriä X2000-junissa ja minusta se on yksi mukavimmista junista pitkillä matkoilla. Etenkin sen loivin liikkein sulavasti tapahtuvaa kallistelua kaarteissa oli kiva seurata kun valitsi vaunusta kulkusuuntaan takimmaisen istuimen katse eteenpäin. SJ:n matkalehdessä aina joskus joku ihmetteli miksi alkaa voida pahoin tässä junassa, mutta en enää muista mitä ohjeita annettiin, kun olin kysyjän kanssa täysin eri mieltä. | |
| 28.04.2025 18:39 | Kimmo T. Lumirae: | Ensinnäkin, käsittääkseni vetopää ei kallistu lainkaan. Sitä, että onko siinä jo sivuttaisvoimatunnistin, ja että lähteekö ensimmäinen siinä kiinni oleva vaunu kallistumaan näin ollen täysin oikea-aikaisesti, en tiedä. Toisaalta, esim. Pendossa ei ole nokassa vaunua, joka ei kallistu. Pendossa olen huomannut, että jos kallistus on päällä, ja istuu matkustamossa ja yrittää esim. lukea kirjaa, saattaa hyvinkin alkaa pukata matkapahoinvointia eli merisairautta. Siinä ei sitten auta muu kuin yrittää tihrustaa ikkunasta ulos ja etsiä jotain kiintopistettä. Juttelin kerran "ravintolan tädin" kanssa asiasta, ja hän kertoi, että monet kollegansa eivät voi työskennellä Pendoissa tästä syystä. Ohjaamosta suoraan eteenpäin katsellessa ei kallistelu tunnu mitenkään ikävältä. |
|
| 28.04.2025 21:02 | Esa J. Rintamäki: | Herra Kimmo T.: merenkulusta jotain tietävät neuvovat kohdistamaan katseen horisonttiin, mikäli mahdollista. Sääliksi kävi aikoinaan Ankkalinnassa eli Obbnäsissä R-vartioveneissä keulapiikin miehistösuojassa lojuvia vapaavahdin "kansiluudalla ratsastajia" eli matruuseja vähänkään kovemmalla tuulella avomerellä. Puhumattakaan kokista ja konemiehistä. Muistelisin Röytän olleen etwa 33 metriä pitkä. Kyseessä lienee sisäkorvien tasapainoaistin ja tunto plus näköaistin ristiriidasta, johon elimistö reagoi oksettamalla. Autopahoinvointi on samanlainen? |
|
| 29.04.2025 15:17 | Lasse Holopainen: | Autopahoinvointi voi johtua siitä samasta, tai sitten kiireisestä aamusta jolloin on juonut paljon kahvia tai muuta kofeiinipitoista juomaa pysyäkseen hereillä. Ja tietenkin pelkästään sitä sorttia. Tossa talvella kun ajoin Hiacella kiireessä, niin enkös minä siinä yrjönnytkin jotain vähän päälleni edellä mainitusta syystä kun pitäähän sitä saada ittensä hereille. Se on se jos aamulla ei ehdi vetää mitään muuta. Ja katse täytyy kaikesta huolimatta olla eteenpäin kun ajetaan. | |
| 29.04.2025 17:04 | Eljas Pölhö: | Kimmon kommenttiin viitaten: Vetopää eli veturiosa ei kallistu, mutta tässä kuvassa etummaisena oleva ohjausvaunupää kyllä kallistuu ja minusta hyvin sujuvasti. Veturipäässä veturiosaa seuraava tai seuraavat kaksi vaunua (riippui vuorosta) olivat ensimmäistä luokkaa ja kyllä kumpikin kallistui ja mielestäni mitenkään nykimättä tai nikottelematta. Matkustin yleensä 1. luokan vaunun veturipäässä tai mikäli 1. luokka oli liian täynnä, niin ohjausvaunun takapäässä (ohjaamo- tai ovipäässä riippuen kulkusuunnasta). Ensimmäisessä luokassa aamiainen sisältyi hintaan ja tuotiin paikalle, illallinen piti maksaa, mutta tuotiin paikalle. Toisessa luokassa kumpikin piti hakea tai käydä syömässä ravintolavaunussa (bistrossa) junan keskellä, minkä kallistelu oli yhtä sujuvaa ja huomaamatonta kuin muuallakin. Henkilökunta oli joko SJ:n tai TR:n (AB Trafikrestaurang) tai osittain kummastakin. Ennen koronaa tyypillinen miehitys oli viisi henkilöä, (2 tågmästare SJ:ltä) ja kolme TR:ltä, yksi kummassakin 1. luokan vaunussa ja kolmas bistrossa. En tiedä mikä tilanne on 2020 jälkeen, kun en ole kertaakaan käynyt Ruotsissa sieltä muutettuani. "X2000"-kirjassa on kaksi sivua matkapahoinvoinnista ja syyn perustana sanotaan olevan, että matkustajan pään liike kiskoihin nähden on kolme kertaa suurempaa kuin tavallisissa vaunuissa. Nuorilla on kirjan mukaan suurempi taipumus matkapahoinvointiin kallistuvakorisissa junissa kuin vanhoilla ihmisillä ja taipumus on suurinta 1-3:lla ensimmäisellä matkalla. Haastattelujen mukaan 5-8% ihmisistä kokee ainakin lievää matkapahoinvointia tai epämiellyttävää tunnetta X2000-junissa ja taipumus lisääntyy junan vauhdin kasvaessa. Syy ei ole täysin yksiselitteistä, mutta viittaa näköhavainnon ja tasapainoaistin antamaan erilaiseen informaatioon, jos aivoissa on herkkyyttä tällaiseen ristiriitaan. |
|
| 29.04.2025 17:24 | John Lindroth: | Pahoinvoinnille voi myös olla syynä hoitamaton palleatyrä! | |
| 29.04.2025 19:20 | Tor Lillqvist: | Matkapahoinvointi voinee olla myös psykosomaattista. (En tarkoita että kuvaajan kohdalla niin olisi.) Varsinkn ruotsalaisten kohdalla, siellä kun on "yleisesti tiedossa" että X2000-junissa voi pahoin. Ja sen takia sitten moni alkaakin voida pahoin. Olisi kiva tutkia kuinka moni tuntisi voivansa pahoin jos vain *uskoo* että matkustaa kallistuvakorisessa junassa, vaikka ei olisikaan sellainen juna. Facebookin Tågsemester-ryhmässä oli muistaakseni suhteellisen yleistä että ihmiset olettivat että muissakin maissa suurnopeusjunat kallistuvat, ja pelkäsivät sen takia niissä matkustamista. |
|
| 29.04.2025 22:06 | John Lindroth: | Psykosomatiikassa suljetaan aina ensin somaattiset syyt pois! Tähän ei ole poikkeuksia!Erikoistumis aikana toimin HUS psykosomatiikan tiimissä ja kierrolla oli aina silloin sisätautien erikoislääkäri mukana! | |
| 29.04.2025 23:15 | Rainer Silfverberg: | Oletko Elias matkustanut ohjausvaunussa silloin kun se on junan keulilla? Jossain ruotsalaisessa foorumissa olin lukevinani että kun X2000 kulkee ohjausvaunu edellä ei kallistus toimi yhtä hyvin synkronoituna kuin jos ajaa vetovaunu edellä. Eli onko mahdolllista että kallistus tulee ohjausvaunun päässä silloin viiveellä kun taas vetovaunua lähinnä olevat vaunut kallistuvat oikea-aikaisesti. |
|
| 30.04.2025 07:32 | Esa J. Rintamäki: | Viitanneeko psykosomatiikan erääseen lajiin sekin, kuinka esimerkiksi horoskooppien kertomat luonteenominaisuudet - hupsista vain - osuvatkin oikeaan? Esimerkiksi ravun (syntymäpäivät kesäkuu - heinäkuu) yhdeksi ominaisuudeksi kerrotaan kulkeminen selkä edellä ja katse tiukasti menneisyydessä. Näin ollen itse heinäkuussa syntyneenä olisin "omialtaanen" rautatieharrastajaksi, tai arkeologiksikin...? Tai vanhan kiinalaisen horoskoopin mukaan olisin "tulikukko", jonka takia olisin taas luontaisesti kärkeväkielinen? Itse olen sitä mieltä että omimaisuuteni EIVÄT OLE kuiden, aurinkojen ja tähtien määrittelemiä. Muutenhan minun ei tarvitsisi vastata omista tekemisistäni tai sanomisistani mitenkään? |
|
| 30.04.2025 08:42 | Eljas Pölhö: | Rainer: Kyllä olen kymmeniä kertoja. Ohjausvaunu edellä liikuttiin suunnassa Malmö–Norrköping ja klo 16 junan kaksi 1.luokan vaunua täyttyivät aina ensimmäisinä koko junasta. Saattaa olla että mutkaisimmalla osuudella Linköpingin ja Norrköpingin välillä suurimmissa nopeuksissa kallistus alkoi tai vaihtoi puolta äkkinäisemmin kuin muualla. En kokenut sitä häiritsevänä, mutta jos ei pidä kallistelusta niin se on pahentanut asiaa. Norrköpingistä Malmön suuntaan oli kaikkein tärkeintä saada ekan luokan paikka, koska lippuun sisältyvän aamiaisen arvon kanssa hinta oli hyvin lähellä sama kuin toinen luokka+ostettu aamiainen. Ensimmäisen luokan vaunu oli ensimmäinen aamun ensimmäisessä tai kaksi ensimmäistä aamun toisessa vuorossa vetävän veturiosan jälkeen ja en havainnut tai ainakaan muista eroa mutkaisen ja suoremman osuuden tai kulkusuunnan välillä. | |
| 30.04.2025 19:52 | Eljas Pölhö: | Tuli yksityisviestinä ihmettely miten kannatti tehdä työmatkat 1. luokassa käyttämättä kuukausikorttia. Siltä varalta että ihmetyttää muitakin, niin siihen oli kaksi syytä: A) SJ:n asiakaskortilla 1. luokan lippu maksoi 0,07€/km, 65 täytettyäni 0.06€/km. Samoina vuosina keskihinta Suomessa tekemilläni matkoilla (lähes yksinomaan Hki-Haukivuori), oli toisessa luokassa 0,13€/km. Siten Ruotsin hinta ei tuntunut pahalta. B) Puolet mun työmatka-ajasta laskettiin työtunneiksi, eli palkka oli matka-ajalta suurempi kuin lipun hinta. Työnä oli mm. lukea vähintään 5 juna/auto/lentokone/laiva/militaria-kirjaa viikossa ja kirjoittaa niistä esittely työnantajan sivuille (ruotsi+englanti) ja englantilaiselle yhteistyökumppanille pidempi versio (vain englanniksi). Luin kirjat kotimatkalla illalla ja kirjoitin tekstit aamulla työmatkalla. Ekassa luokassa oli rauhallisempaa tehdä töitä. Kymmenessä vuodessa (aika Norrköpingissä) ehdin lukea jotain 2-3000 juna- tai autokirjaa sen verran hyvin, että sain jonkun esittelyn aikaiseksi. Itse asiassa nämä työmatkat olivat minulle kaikkein mieluisinta työaikaa. Tarvittaessa pystyin kyllä yöpymään Malmössä joko työnantajan taloyhtiön vierasyksiössä (10€/yö) tai hätätilassa konttorihuoneiston makuuhuoneessa (ilmainen minulle, mutta tylsä asua työpaikalla), joten harvoin tein täydet 5 työmatkaa viikossa. Öiden määrä Malmössä riippui myös kiiretilanteesta eli julkaisujen painoaikatauluista. |