28.04.1975 / Graz, Itävalta
28.04.1975 Graz-Köflacher-Bahn (GKB) oli hankkinut ensimmäiset saksalaisvalmisteiset kiskobussit Vt 10.01 ja VT 10.02 vuonna 1953. Kaksimoottoriset kiskobussit olivat tekniikaltaan saksalaisen VT 98:n kaltaisia, mutta korirakenteeltaan muistuttivat VT 95 -sarjaa päätyjen otsaikkunoin, Scharfenberg-kytkimin ja jousitörmäyssuojin. Vuodesta 1970 alkaen GKB hankki Deutsche Bundesbahnilta neljä VT 95 -sarjan yksimoottorista moottorivaunua, GKB:llä VT 50.04-04 sekä viisi sarjan VB 142 liitevaunua. Kuvassa GKB:n kuusivaunuinen kiskobussijuna on juuri lähtenyt matkaan Grazin asemalta 28.4.1975.
Kommentit
| 28.04.2025 08:38 | Esa J. Rintamäki: | Siis Itävallassakin näitä Uerdingen - kiskobusseja...? Uusi tieto minulle. | |
| 28.04.2025 10:57 | Rainer Silfverberg: | Niitähän myytiin moneen maahan, Espanjaan ja Jugoslaviaan ainakin Itävallan lisäski ja Suomen VR:kin olisi hallunnut ostaa niitä, mutta ei voinut koska Suomen Pankki ei myöntänyt valuuttaa. | |
| 28.04.2025 11:57 | Esa J. Rintamäki: | Herra Rainer, Espanjan tiesin kyllä, miten muistelisin lisäksi Turkin? | |
| 28.04.2025 12:02 | Rainer Silfverberg: | Turkki on hyvin todennäköinen kanssa. Myös Isoon Britanniaan on myyty pikkasen muunneltu versio, olen matkustanut siellä sellaisella museojunalla. | |
| 28.04.2025 12:34 | Petri Sallinen: | Tämä on ainakin saksalaisvalmisteinen Brittein Saarilla käytössä ollut kone. Näitä oli vain viisi kappaletta kokeilukäytössä. https://www.railcar.co.uk/data/vehicle/79960 https://ribblesteam.org.uk/exhibits/diesel/diesel-not-on-public-display/diesel-railbus-79960-1958/ https://preserved.railcar.co.uk/79960.html https://en.wikipedia.org/wiki/Waggon-_und_Maschinenbau_GmbH_Donauw%C3%B6rth_railbus |
|
| 28.04.2025 13:11 | Rainer Silfverberg: | Olen matkustanut sellaisella Keighley and Worth Valley Railwaylla. | |
| 28.04.2025 13:32 | Eljas Pölhö: | Uusina Saksa, Itävalta, Luxemburg, Espanja, Iso Britannia ja Jugoslavia (ainakin osa siirtyi Serbiaan) Käytettynä Libanon, Turkki ja Uruguay Koeajolla mm Meksiko ja tilattu mutta peruttu Suomi (VR joutui maksamaan sopimuksen rikkomisesta korvauksen) |
|
| 28.04.2025 15:12 | Petri Sallinen: | Keighley and Worth Valley Railwaylla on E79962 ja E79964. Kaksi Waggon & Maschinenbaun rakentamasta viiden moottorivaunun erästä. https://kwvr.co.uk/e79962-m79964-waggon-maschinenbau-diesel-railbus/ |
|
| 28.04.2025 17:40 | Kimmo Säteri: | Myös Kroatiassa näitä on liikennöinyt: https://en.wikipedia.org/wiki/%C5%BDS_series_812 | |
| 28.04.2025 18:32 | Kimmo T. Lumirae: | Hra Esa, näitä kuolattiin Fleischmannin luettelosta noin 1970. Väritys ei Fleisulla ole ihan tarkka, mutta Rocon myöhemmässä mallissa kerman ja hopean raja lienee tarkemmin oikein. https://www.flickr.com/photos/36081480@N08/39148165035 |
|
| 28.04.2025 18:42 | Rainer Silfverberg: | Hassua että olen itse matkustanut niillä Itävallassa, Jugoslaviassa ja Englannissa ( museo), mutta en Saksassa, koska niiden käyttö taisi loppua aika aikaisin siellä, tosin pikajunaverkosto oli niin kattava että ei ole tarvinnut. Se Jugoslaviassa kulkenut juna jolla menin jatkoi itsea asiassa Unkariin, eli oli kansainvälinen paikallisjuna. |
|
| 28.04.2025 20:47 | John Lindroth: | Tiedon mukaan Saksassa Ammertalbahnilla liikennöitiim näillä vielä DBn toimesta vuoteen 1999 asti. Tuo rata kuuluu Tuebingenin liikennepiiriin.Olen itsa asunut sen varrella 70 luvulla jolloin niitä näkyi siellä päivittäin. | |
| 28.04.2025 20:49 | Esa J. Rintamäki: | Herra Petri, katsahdin noita lisäämiäsi linkkejä, firma oikeastaan on Waggon & Maschinenbau Donauwörth. Ihmettelinkin jo, että ovatko engelsmannit jotenkin allergisia saksankielisille paikkakuntien nimille? Tulos: - küllä muuten ovat! |
|
| 28.04.2025 21:25 | Kimmo Säteri: | Sekin on toki hämmästyttävä yhteensattuma, että Derkkulan DR:llä oli vastaavanlaisia junia: "Ferkeltaxi" alias "Possujuna" eli viimeisinä aikoina BR771 ja BR772... | |
| 28.04.2025 22:51 | Kimmo T. Lumirae: | Derkkulassa oli ilmeinen pakkomielle pukea kalusto jossain määrin samankaltaiseksi kuin lännessä, toivossa, että tämä antaisi kalustolle jonkinlaista laadun leimaa. Erityisesti V 180, mutta myös V 100 ja E 42 muistuttavat kovin läheisesti länsisaksalaisia vastaavia malleja. Ja sama juttu possujunan kanssa. DDR:n kaikenlaista kehittymättömyyttä kuvaa sekin, että possujunassa ei ollut yhteisajolaitteistoa. Oli moottorivaunu, johon oli kytkettävissä liitevaunu, ja aivan kuin Suomessa, jos oli veto-liite -yhdistelmä, ja kulkusuunta muuttui, se vetovaunu piti "ajaa ympäri" eli liitevaunun toiseen päähän ja jatkaa sitten matkaa: käsittääkseni possujunassa ei edes ollut mahdollisuutta ajaa kahta vetoa tai veto-liite-veto -tyyppisiä yhdistelmiä yhdessä: ajopöydän komennot menivät vain sen vetovaunun koneistoon. Ja tämä ei olisi ollut teknisesti kovinkaan kummoinen juttu toteuttaa. Mutta jokin osateknijä siinä oli DDR:lle ylivoimaista, joko teknisesti tai poliittisesti. Ja kuten aina, lisätiedot rakenteista ennen vuotta 1990 ovat tästäkin tervetulleita. |
|
| 28.04.2025 23:05 | John Lindroth: | Käsittääkseni DDRn Stasi johtajan Erich Mielken tiedustelupalvelu oli kuitenkin melko korkealla tasolla tuohon ajankohtaan sijoitettuna! "Achtung der Feind hört Mit!"Tietenkään tämä ei ole varrannollinen nykypäivään jossa jokaisesta ihmisestä kokonaisvaltainen tieto ja ajatusmaailma on ystävällisten tiedustelupalvelujen vapaassa käytössä! |
|
| 29.04.2025 06:53 | Esa J. Rintamäki: | Sir John, pelkäänpä että "ystävälliset" tiedustelupalvelut tulevat piankin hylkäämään sen ystävällisyytensä. Pelko on ase. |
|
| 29.04.2025 10:12 | Erkki Nuutio: | Jos DDR- ja BRD-tuotteiden yksittäisiä samankaltaisuuksia havaitsee, eipä se yllätä. 50- ja 60-lukujen DDR- ja BRD-insinöörit ja teknikot olivat toistensa opiskelukavereita ja samat suunnittelunormit ja -ohjeet olivat jokaisella käytössä Vähitellen 50-luvun mittaan DDR-tuote jäi useimmiten jälkeen, koska läntinen komponenttitarjonta ja investointirahan tarjonta tuli ylivoimaiseksi. Edellytyksiä kuristi yksin jo se, että väkiluku BRD:ssa tuli moninkertaiseksi itäpuoleen verrattuna. Talouden toimintaa rajoitti ratkaisevasti byrokraattinen sosialismi ja Sovetin kuristusote mm. koskien työnjakoa Sovetin herruuden alle joutuneissa maissa. Kummallakin puolella väki ahkeroi, ehkä itäpuolella vielä vielä enemmän (ahtaammiksi jääneet olot pakottivat) sekä kyvykästä, ehkä itäpuolella kekseliäämpääkin (saksit kuuluivat teknisesti etevimpiin saksalaisiin). Tämä omien havaintojeni pohjalta ajateltuna. Muistan kun olin Breshnevin kuolinilmoituksen jälkeisenä päivänä Itä-Berliinissä. Kilometrin jono, vähintään viisi rinnan valui Sovettilähetystöön osoittamaan "suruaan" ja sosialistista vakaumustaan (tai välttyäkseen Stasin epäilyksistä). Varmasti nämä ihmiset "vilpittömästi" surivat orjuuttajansa kuolemaa. Muuten, vähän samanlaista oli Suomessa Stalinin kuoltua. Erityisesti "älymystömme" esiintyi silloinkin groteskisti. |