??.??.???? / Helsinki
??.??.???? Perintökuvia. Kokoelma M T Polamo. Kaikki tiedot ja arvaukset kelpaavat
Kommentit
| 11.10.2005 13:08 | Tapio Keränen: | Näyttää Helsingin konepajalta asemalaitureilta päin nähtynä. | |
| 25.11.2017 16:05 | Erkki Nuutio: | Tapio kirjoitti totuuden. Oheinen tiilirakennuksen pääty on liki 1:1 tämän tiilirakennuksen pääty http://vaunut.org/kuva/87805?kv2=1940&paik=Helsinki . Tässä rakennuksessa Suomen ensimmäiset veturit koottiin ja ensimmäiset suomalaisvalmisteiset veturit valmistettiin. Helsingin konepajan tunnistelua vaikeuttaa se, että tuorein alueen yksityiskohtainen pohjapiirros on vuodelta 1911 (SVR 1862/1912 II s.506). Siitä tulkiten on oheinen valokuva otettu vähän pohjoiseen aseman länsisiiven päädystä. Tämä merkitsisi, että alkuperäinen konttorirakennus on purettu. Se kytkeytyi vasemmalta oheiseen rakennuspäätyyn. Täten vasemmalla oheisessa kuvassa oleva vanha tiilirakennus on kaiketi paja. Mutta mikä on äärimmäisenä vasemmalla osaksi näkyvä tiilirakennus? Raiteista lähin taitaa mennä aseman länsisiiveen päätyyn jaseuraavat veturitallille. Konepajan puolella näkyy raide. |
|
| 26.11.2017 16:42 | Erkki Nuutio: | Kuvausvuoden voi joka tapauksessa tarkentaa välille 1950-1956, tai vähän rohkaistuen välille 1951-1955. Loistavasti toimivasta Helsingin karttapalvelun http://kartta.hel.fi ortoilmakuvista voi todeta, että koko alkuperäinen päärakennus konttoriosineen on jäljellä 1950 ja kokonaan purettu 1956 ja tilalle on tullut autio kenttä. Koko alkuperäinen päärakennus on jäljellä myös opaskartassa 1952, mutta sen yksityiskohtien aikatarkkuus on epäselvä. Joskus 1950 jälkeen on purettu konttoriosa ja jätetty muu osa päärakennuksesta vielä jäljelle. Voi jälleen vain ihailla 1943 ortoilmakuvan loistavaa terävyyttä ja kirkkautta. Valitettavasti siviilikohteiden kuvaukset 1943 osittain aiheuttivat sen, että nopeiden kuvauskoneiden vikaantumisesta osin johtuen rintamakuvauksia Kannaksella 1944 tehtiin puutteellisesti. Suurhyökkäys pääsi sitten yllättämään. |
|
| 04.12.2017 21:44 | Erkki Nuutio: | Täydennystä vielä: Helsingin veturinkorjauspajan rakennukset ja raiteisto on kuvattu ja valmistumisvuodet 1912-37 valmistuneille rakennuksille on esitetty VR 1912/37 II s. 535-536. VR 1937/62 kertoo vain suppeasti, että viimeinen uudisrakennus oli rautavalimo v.1945. Työntekijöitä oli enimmillään 1940-luvun lopussa 1200 henkeä. Höyryveturien korjaukset loppuivat 1954 ja täyslopusta valimon purkamisen myötä oli päätös vuodeksi 1962. Halleluja. Mainittakoon, että mahdollisesti vanhin yleiskuva konepajasta varsin yksityiskohtaisena piirroksena on ansiokkaassa Sven-Erik Åströmin kirjassa Samhällsplanering och ragionsbildning i kejsartidens Helsingfors (Hfors 1957, 375 s. + karttaliite. Kirjassa on paljon muutakin, mm. kartta Sörnäsin satamasta 1862/65, valokuvia Sörnäsin satamaradasta, rillirataverkostot näyttävät kartat Stenbergin sekä Osberg & Baden konepaja-alueista ja Hakaniemeen vieneen radan alkuvuosilta. Kuvat ja kartat lienevät tallella Helsingin kaupunginarkistossa. Mainittakoon että oma kirjakappaleeni alkuperäishaltija Bror Hästö halusi kertoa Teillekin, että kirjoittaja oli KTR 8:n tulenjohtajana Aunuksen Karjalassa 1943 alkaen ja Karjalan kannaksella 21.6.1943 alkaen, ja että Sven- Erik Åström oli hyvä tulenjohtaja. Todettakoon myös, että lis.työni metallurgisen osuuden tarkastaja (1985), metalliopin prof. Pentti Kettunen (TTKK) teki diplomityönsä Valuraudan liekkikarkaisu koeosuuden Helsingin konepajan valimossa vuonna 1957. Eivätkä helsinkiläiset ole saaneet aikaiseksi edes vaivaisempaa historiakirjaa Helsingin maantieteellisessä keskipisteessä 100 vuotta toimineesta konepajasta ja sen ehkä 50.000 mies+naistyövuodesta!!! Huhhei millaista saamattomuutta! |