??.??.1950 / Tammisaari
??.??.1950 Uutiskuva pienestä liikenneonnettomuudesta Tammisaaren silloilla. Alkuperäinen Hangon radan rautatiesilta toimi pitkään maantieliikenteen siltana. Taustalla mielenkiintoinen levyesiopastin.
Kommentit
| 25.07.2025 09:25 | Esa J. Rintamäki: | Kumma kyllä, kumpikin auto on KOE - rekisterilaputettuja. Ja ketkupolkat - eiku anteeksi - tuota, POTKUKELKAT täydessä käytössä. Esiopastin on seis-asennossa. Onko radan varressa olevan aurausmerkin tolppa musta-valkoinen? Sillan painorajoituksesta kertovan likennemerkin fontti on pikkiriikkinen. Oikealla, harusvaijeriin nojaavan "retki"-pyörän ohjaustangon muotoilu on sangen ergonomisen oloinen...? Noista ajoista nykypäivään ovat tsygeleiden ohjaustangot suoristuneet melkoisen oikoosiksi. Tosiaan, vekkulia ajankuvaa, kun autot olivat puuta ja autonkuljettajat rautaa (sotaveteraaneja, Taipaleenjoen tai Tali-Ihantalan muistoina kranaatinsirpaleita kehoissaan). |
|
| 25.07.2025 10:36 | Rainer Silfverberg: | Onko tuon opastimen tarkoitus ollut estää sillalle ajamista jos se on avattu? | |
| 25.07.2025 21:00 | Markku Naskali: | Tuohon aikaan, ja vielä jonkin verran myöhemminkin, potkukelkka oli talvisin ihan yleinen liikkumisen apuväline muillekin kuin vanhuksille ja vammaisille. | |
| 25.07.2025 21:12 | Leevi Halonen: | Tuohon aikaan potkukelkat olivat yleisiä kaikkien ihmisten kesken. Potkukelkkoja näkyy olevan viellä käytössä Pohjanmaalla jossa tulee usein talvisin vastaan ihan nuoriakin potkukelkkojen kanssa. | |
| 25.07.2025 21:58 | Kari Haapakangas: | Hikoituksen yleistyminen se laimensi potkukelkkojen suosioita. 80-luvun alun muistoja ovat koulumatkat kelkalla: hyvä ja luistava keli aamulla, mutta koulupäivän aikana oli hiekoittaja tehnyt kepposen, ka potkukelkka piti miltei kantaa kotiin. | |
| 25.07.2025 22:26 | Petri Nummijoki: | Jos mennään 1950-luvulle niin eihän ainakaan maaseudulla edes aurattu, kuin tärkeimmät tiet ja sivuteillä liikkuminen tapahtui talvella reellä, suksilla ja potkukelkalla. Ehkä 1960-luvulla päästiin vähitellen laajempaan talvikunnossapitoon, kun autojen määrän lisääntyminen loi tarpeen ja aurauskaluston kehittyminen/järeytyminen antoi sille myös mahdollisuuden. | |
| 26.07.2025 10:18 | Erkki Nuutio: | 1930-luvun loppupuolella alkoi silloisten pääteiden talviauraus TVH:n toimesta erityisesti linja-autoliikenteen mahdollistamiseksi. Opastusta varten oli mm. kirja Vuoristo - Hallenberg Talviajotiet (WSOY, 1937, 333 s.). Tarjolla olleet, etenkin kotimaiset kärki- ja muut aurat (mm. Tiekone, Lokomo, ATA, Ahjo) ja moottoritiehöylät (Lokomo, Tiekone) esiteltiin valokuvin ja piirustuksin yli sadalla sivulla. Rikollisvaltiota vastaan käytyjen sotien vuoksi pääsivät talviauraukset uudelleen käyntiin lähinnä vasta 1950-luvun alusta. Sitä ennen eivät vakavat rengas- ja muut puutteet juurikaan mahdollistaneet linja- ja kuorma-autoliikennettä kaupunkien välillä. Eli se oli VR:n kultakautta. Lapsuudessani 1950-luvulla olivat kadut Tampereella hyvin aurattuja Lokomon Tiekarhuilla. Silloiset kuorma-autot olivat heikkoja ja hentoja raskaampaan auraukeen kärkiauroilla ja ns. alusteriä ei edes tunnettu. |
|
| 26.07.2025 10:36 | Jarno Piltti: | 1.3.1956 oli koko maassa aurattu autoliikenteelle 99,5 prosenttia maanteistä ja 62,9 prosenttia kunnan- ja kyläteistä (Suomen virallinen tilasto XIX:75). Maanteiden aurausta oli kahta luokkaa, I ja II luokan auraus, mitä eroa niillä ikinä olikaan. Jossain viiskytluvun kirjassa olen nähnyt kartankin teiden aukipidosta. Tuo levysignaali on huippumielenkiintoinen, ei se kyllä mitään sillalle ajoa tässä estä jos on esiopastin. Ja siltähän se näyttää. Taitaa olla Tammisaaren aseman tulo-opastimen esiopastin? Ja siis meneekö nuo opastimen vaijerit avattavan sillan läpi vai kuinka?! |
|
| 26.07.2025 11:33 | Petri Nummijoki: | Maaseudulla moni asui yksityistien varrella tai vähintään heinäladot ja metsäpalstat olivat yksityisteiden takana. 1950-luvun traktorit olivat vielä pääosin niin heikkoja, ettei teiden talvikunnossapito sellaisten varassa toiminut. Autoliikennehän ei ole kunnolla käyttökelpoinen silloin, jos esim. 15 kilometrin matkasta on 13 km aurattuja yleisiä teitä mutta 2 km auraamatonta yksityistietä. | |
| 26.07.2025 11:43 | Heikki Jalonen: | Ratasilta on varmaankin lukittu kiinteäksi, jolloin opastimen mekaaniset johdot on voitu vetää normaaliin tapaan. Nimittäin, tuo maantiesillan mataluus tekee ratasillan avattavuudesta hyödyttömän... |