09.09.1979 / Järvenpää asema
09.09.1979 Järvenpään asemarakennus seisoi 9.9.1979 vielä alkuperäisellä paikallaan. Oikealla näkyy tavaramakasiinin kulmaa.
Kommentit
| 09.09.2025 14:57 | Juha Kutvonen: | Asemarakennuksen pohjoispäässä oli vielä matkatavarapalvelu laituriautoineen. Vanha pääraiteet alittava henkilötunneli oli valmistunut joulukuussa 1969 ja sähköistys kesäkuussa 1971. | |
| 28.12.2025 11:26 | Keijo Loisti: | Kuvasta muutama kysymys, koska asiat askarruttavat minua ja myös kaveriani Jussia. Kuvauspäiväksi ilmoitettu 9.9.1979 oli sunnuntai. Tavaratoimiston edessä seisoi yö- ja viikonloppuparkissa siihen aikaan kolme ovelta ovelle kuorma-autoa, kun tavaramakasiini oli toiminnassa. Nyt näyttäisi kuvassa olevan yksi kuormuri puolihuolimattomasti parkkeerattuna niin, että kolmelle ei edes olisi tilaa. Milloin tavaramakasiinitoiminnot siirrettiin Jp:stä Keravalle ja kuinka pitkään VR hoiti kyseistä palvelua Keravalta käsin Järvenpäähän? Kuorma-autot, tai ainakin osa, olivat tiettävästi vielä tuohon aikaan Jp:ssä parkissa työajan ulkopuolella kuten tässä kuvassa. Kuljettajat järvenpääläisiä? Toinen kysymys kuvasta: Ykkös- ja kakkosraiteen välissä on matala aita. Paikallislehdestä löytyi joulukuulta vuodelta 1971 juttu, jossa kerrottiin asemalle vihdoin viimein saadun aidan ja junasta poistuminen tapahtuu taas vain laiturille. Pitkän aikaa junista oli poistuttu myös raiteen puolelle, jos se oli ko hlölle lyhyempi reitti. Muistaako kukaan miksi vanha korkeampi aita jouduttiin korvaamaan uudella (samalla matalammalla ja sirommalla)? Tapahtuiko alkuvuodesta 71 onnettomuus, jossa etelän suunnasta tulleessa tavarajunasta roikkuva laita tai liikkunut tavara kaatoi vanhan aidan, kuten minulle olisi joskus kerrottu. |
|
| 28.12.2025 11:51 | Petri Nummijoki: | Aidan osalta viitataan varmaan kuvan https://vaunut.org/kuva/159139 keskusteluissa olevaan kommenttiin? Kaikki on mahdollista mutta Järvenpäässä tehtiin 1969-1970 myös kiskojen vaihtoa ja radan perusparannusta, joten en ihmettelisi, vaikka panssariaita olisi niiden töiden tieltä jouduttu purkamaan joka tapauksessa. | |
| 28.12.2025 12:05 | Petri Nummijoki: | Sisälsikö kertomus muuten maininnan, että aidan tuhoutuminen onnettomuudessa tapahtui juuri 1971? Vai onko tämä myöhemmän ajan tulkintaa uuden aidan ilmestymisen perusteella ja itse onnettomuus voisi olla peräisin yhtä hyvin vaikka 1950-luvulta? Mietin lähinnä sitä, että suojastus ei ilmeisesti ollut käytössä, jos junanlähettäjä ja asemamies olivat ohikulkujunaa vastassa laiturilla ja suojastushan oli kuitenkin Helsingin ja Riihimäen välillä valmiina jo 1960-luvun alkupuolella. Tietysti ratatöiden vuoksi on myöhemminkin voitu liikennöidä tilapäisesti vaikka millä tavoin. | |
| 28.12.2025 15:57 | Keijo Loisti: | Petrille vastauksena. En muistanut, että asiaa onkin tällä palstalla jo kertaalleen sivuttu. En muista, että isäni olisi kertonut ajankohdan, jolloin aitaa olisi tuhoutunut. Minä sijoitin sen 70-luvulle, koska hän kertoi soittaneensa isälleen, joka toimi ratamiesten jonkinlaisena "kymppinä", pyytäen häntä tulemaan töihin käynnistämään tarvittavat raivaukset. Hänen talouteensa tuli puhelin vasta 60-luvun ihan lopulla. Ja jos tapaus olisi ollut 50-luvulla, niin ehkä ensin olisi pitänyt hälyttää ratavartija. Minä kuljin junalla kouluun 9/1960-5/1969 ja töihin 12/1970 eteenpäin. Ehkä muistaisin, jos silloin olisi ollut tämänkaltainen onnettomuus. 2-10/1970 olin armeijassa Vaasassa ja Seinäjoella, milloin Jp:n asioiden seuranta jäi minulta todella vähäiseksi. Aikana, jolloin asemalla oli vanha korkea aita, sen portin veti kiinni asemamies junien ohittaessa aseman. Junanlähettäjän ulkona oloon on voinut olla pelkästään halu lähteä tuulettumaan, kun yöt olivat töiden kannalta hiljaisia tuohon aikaan. |