??.??.1900 / Valkeasaari
??.??.1900 Pikajuna seisoo Valkeasaaren tulliasemalla Venäjän puolella. Harmillisesti alkuperäinen kortti vääntynyt juuri veturin numeron keskimmäisen lkohdalta. Veturin jälkiin suojavaununa Ga. Aikaa helpottaa varmaan telivaunujen puuttuminen junasta,
Kommentit
| 09.11.2025 22:05 | Hannu Peltola: | Historiaa huokuva hieno kuva! | |
| 09.11.2025 22:26 | Erkki Nuutio: | Upea veturikuvanäkymä! Pitäisin veturin numerona 239:ää. Signaalinaru taitaa lähteä tenderin takanurkasta vaunustoon. Juna on menossa Pietariin, ja Valkeasaari on Venäjän tullin tulliasema sinne mentäessä. Valkeasaari Inkerin puolella kuului suuriruhtinaskuntaan vuoteen 1864 asti, mutta siirrettiin tällöin keisarikuntaan lähinnä Siestarjoen asetehtaan vuoksi ( file:///C:/Users/Erkki/Downloads/Haik-1967-1-5.pdf ). Rajanmuutokseen kytkeytyi Venäjän asetus Suomelle korvaukseksi annettavasta aluekaistastaleesta Jäämeren rannalla (Petsamo). Suora linkki ei ehkä toimi, koska fsb ja kotimaiset aateuskovaiset ovat netissä hereillä 24/7. Tätä asiaa sivuavat wiki-tekstit on myös sensuroitu. Kokeile googlesta: Toivo Paloposki Rajajoen asetehtaan alueen liittäminen Venäjän keisarikuntaan v. 1864 Historiallinen aikakauslehti 1967 (27 s.) |
|
| 09.11.2025 22:31 | John Lindroth: | Hieno historiallinen kuva! Veturi 239 toimi ainakin 50-luvulla Porvoon junissa! 50-luvun Porvooseen linkitetyt HK1 veturit ovat ainakin 298/239/240ja 241.Eräs edesmennyt hyvin tuntemani Pasilan vek kertoi aikanaan olleensa lumiaurajunassa Hk1 veturilla Porvoon radalla tällöin aurajuna juuttui kallionleikkaukseen ja tarvitsi apuvoimia päästäkseen eteenpäin! | |
| 09.11.2025 23:02 | Antti Ojala: | Herra Erkki: Selitys on proosallisempi, olet osoittanut linkillä paikallistiedostoa omalta levyltäsi. Eipä silti, hakusanaviittaus esimerkiksi Wikipediaan, voi olla toimivampi kuin pitkä, erikoismerkkejä sisältävä linkki, joka voi mennä helposti rikki. - Myös kirjallisuusviittaus kodeista yleisimmin löytyviin kirjoihin on hyvä ja suositeltava tapa. | |
| 09.11.2025 23:20 | John Lindroth: | Korjaus "näppäilyvirhe"esittämääni Hk1 tekstiin, veturi veturi 298 on tarkoitus olla 238! | |
| 10.11.2025 10:41 | Reijo Salminen: | Tiedostonimellä hakemalla löytyy, ja sivulla 53 on kerrottu tuosta "Rajajoen asetehtaan alueen liittäminen Venäjän keisarikuntaan v. 1864" | |
| 10.11.2025 14:04 | Erkki Nuutio: | En osaa vaunu- tai muulla asiatiedolla arvioida kuvausvuotta. Tutunoloisesti miellyttävä kuvamateriaali ja Kannaksen huvilamyynnin huippuvuodet (jonka postikorttikauppakin havaitsi) johtaa kuitenkin todennäköisyyspäätelmään: kuvattu 1913-1911 välillä. Ovatko taaimmaiset näkyvät vaunut kattokorokkeellisia telivaunuja? En havaitse niissä kattokorokkeita. Sivulla 165 Kaskimiehen Valtionrautatiet -kirjassa on kuva tällaisista Pietarin Suomen asemalla. Voivatko takimmaiset näkyvät vaunut ollakin suorakylkisiä kattokorokkeettomia telivaunuja, joita valmistettiin vuodesta 1912 lähtien??? Jos ovat, se varmistaisi kuvausvuoden välille 1912-1913. Vuoden 1914 kuvauksia tuskin ehdittiin siirtää postikortteihin. |
|
| 10.11.2025 19:55 | Simo Toikkanen: | Kuvaa voimakkaasti suurentamalla junan kaksi viimeistä näkyvää vaunua vaikuttaisivat olevan nimenomaan kattokorokkeellisia ns. lanterniinitelivaunuja. | |
| 10.11.2025 20:35 | Esa J. Rintamäki: | Olen samaa mieltä herra Simon kanssa. (Zoom-zoom !) | |
| 10.11.2025 22:02 | Erkki Nuutio: | Siis lantereniini-telivaunut. Vuosi-ensiarvaus olisi ehkä 1908...1911 - kunnes tarkennusta jostain löytyy. Tärkeintä on että kuva on hieno. Junakokoonpanoa valottaa vähän tämäkin kuva: https://vaunut.org/kuva/35721?kv2=1921&tag0=0%7CH1%7C |
|
| 10.11.2025 23:36 | John Lindroth: | Kuvaa suurentamalla kaksi viimeistä vaunua lienee lanterniinikattoisia! | |
| 11.11.2025 01:08 | Reijo Salminen: | Tuota asetehtaan alueen liittämisveivaamista lukiessa tuli kyllä mieleen että taisi olla Standerskjöldillä aika otollinen paikka lähteä Venäjälle hommiin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Hugo_Standertskj%C3%B6ld Valitettavasti hienossa Nobelin veljeksiä käsittelevässä sarjassa ei juuri Hugoa mainittu sanallakaan, hän jäi kuitenkin hoitamaan Tulan ja Izevskin hommia kun Robert (ja Ludvig) lähti Bakun reissun jälkeen muihin hommiin. |