??.??.1920 / Kluuvi Helsinki
??.??.1920 Raitiovaunu avoperävaunuineen Aleksanterinkatu 21:n kohdalla. Taustalla City Passagen ja Husqvarnan liike. Oikealle puolelle valmistui Stokkan (firman nimi nykyjään Lindex) tavaratalo vuonna 1930.
Kommentit
| 11.11.2025 22:56 | Hannu Peltola: | Milloin lyyravirroittimien käyttö päättyi Helsingin Spårissa? | |
| 12.11.2025 00:21 | John Lindroth: | Stokka valmistui 1930. | |
| 12.11.2025 10:23 | Jouni Halinen: | Hupsis, korjattu. Mies rahastaja?, naisrahastajat alkoivat tulla mukaan kuvioihin vasta sodan alkuaikoihin. Miehet kun lähtivät rintamalle. Heitä palkattiin paljon mm. Sipoon nurkilta (hyvä Ruotsi, huono Suomi) ja heitä majoitettiin mm. liikennelaitoksen omistamaan rakennukseen (Mannerheimintie 76, vuoteen 1942 [kaimansa 75 V] Läntinen viertotie) ja rakennus sai sen takia nimityksen "Sipoon kirkko". Rakennus purettiin vuonna 1978. Wikisssä on laaja artikkeli kadusta https://fi.wikipedia.org/wiki/Mannerheimintie_(Helsinki) Hectorin biisi aiheesta: 'Luona Sipoon kirkon seison ja katsomaan jään. Siellä Laineen Pirkon myöskin mä itkevän nään. Batman ethän auttaa vois, kun meidän linnat myydään pois”. Hector asui nuorena Mantsku 45:sä, Batman oli 60-luvun jälkipuolella kova heppu. |
|
| 12.11.2025 10:51 | Jarno Piltti: | Hannun kysymykseen löytyy vastaus raitiotieseuran sivuilla: Vuosina 1928-1949 vaunujen lyyravirroittimet vaihdettiin korjausten yhteydessä saksisankavirroittimiin. Tämä tieto siis koskee pikkuruotsalaisia jollainen kuvassa on. En tiedä onko muussa kalustossa ollut lyyravirroittimia enää tuohon aikaan? | |
| 12.11.2025 13:44 | Jorma Rauhala: | Kummerin vaunuja oli vielä työmoottorivaunuina jokunen käytössä, mutta Pikkuruotsalaista uudemmissa moottorivaunuissahan oli jo alkujaan saksisangat. | |
| 12.11.2025 14:02 | Jorma Rauhala: | Hesan ekat naisrahastajat aloittivat työt jo suuriruhtinaskunnan aikaan huhtikuussa 1917. Suomen ensimmäiset naisrahastajat aloittivat Viipurissa jo joulukuussa 1916. Miesrahastajia on ollut aikojen alusta ja vielä 1970-luvun alkuvuosina oli tällainen harvinaisuus töissä. Hesassa naiset olivat kuljettajina ensi kertaa marraskuulta 1939 toukokuulle 1940 ja uudelleen kesältä 1941 vuoden 1945 alkupuolelle. Ja sitten lopulta keskeytyksestä vuodesta 1966 alkaen. |
|
| 12.11.2025 16:03 | Jouni Halinen: | Mulla tuli nyt pahemman laatuinen kajatusatkos. Wiki kertoo asiasta seuraavaa "Rakennus sai nimensä sipoolaisista raitiovaunujen rahastajista, joita palkattiin lakkoilevien töntekijöiden tilalle vuonna 1904". Onko tämä kuitenkin väärä vuosiluku? Se meni siis niin, että ne olivatkin kuljettajat jotka vaihtuivat osin naispuoleiseksi talvisodan alla. | |
| 12.11.2025 17:41 | Jorma Rauhala: | "Sipoolaiset raitiovaunujen rahastajat" olivat raavaita miehiä, mäkitupalaisia, talottomia jne., ja heitä oli liikaväestönä Helsinkiä lähinnä etenkin Espoossa ja Sipoossa. Koska raitiotieyhtiö oli irtisanonut koko ajohenkilökuntansa, niin tuli kiire nopeaan tahtiin saada tilalle uutta väkeä. Toimiluvan mukaisen liikenteen kalliit keskeyttämissakot uhkasivat horjuttaa yhtiön talouden. Oli alkutalvi 1904 ja nämä maalaispojat olivat toimettomana "muurinpankoilla", ja lähtivät nyt sankoin joukoin säännöllisen ansion perään kaupunkiin, kun haettiin. Samalla entinen enimmäkseen suomenkielinen tai hyvin suomea osannut ja jo hevosvaunuajoilta peräisin ollut henkilökunta vaihdettiin umpiruotsinkieliseen porukkaan, jota alettiin kutsua "espoontolloiksi" ja "sipoolaisiksi" ja joilta ostettiin matkalippu pyytämällä "Sipoon obligaatiota". |