13.12.2025 / Pori (uusi)
13.12.2025 Raumalainen rautatieläinen on kärähtänyt vapaalta viikonlopulta Björnikseen talkoisiin. Vaan mikäs se oli lähtiessä, kun kyydit työmaalle antoi vuoden 1987 ysisatku, uusikaupunkilaisen Oy Saab-Valmet Ab:n pettämätön tuote.
Kommentit
| 25.12.2025 17:27 | Heikki Jalonen: | "Ei EEC - kyllä SEV." Sellaistakin kampanjaa kerran käytiin, vuonna 1973. Voitte arvailla, missä ajatus keksaittiin. | |
| 25.12.2025 19:29 | Esa J. Rintamäki: | Minulla on sellainen muistikuva tuosta kampanjasta, että äärivasemmiston (lähinnä taistolaisten) mielestä suutareille oliisi koitunut pahaa haittaa EEC-jäsenyydestä. Kekkonen sitten ratkaisi asian: - Suomi liittyi EEC:hen. 1990-luvun laman yhtenä pääsyynä olikin idänkaupan romahtaminen eli juuri "bilateraaliseen" ripustautuminen. Eipä siinä, CCCP:hen kelpasi ihan kaikki, mitä sinne työnnettiin kakkoslaatuisista kumisaappaista alkaen! |
|
| 25.12.2025 20:19 | Erkki Nuutio: | Mielestäni emme työntäneet Neukkulaan heikkolaatuista tavaraa, vaan epämuodikasta ja sen kaltaista vakiotavaraa. Monen suomalaisvalmistajan johdossa oli kyynistä porukkaa, joka hiukan halveksi neukkukuluttajia ja oli asenteeltaan lyhytnäköistä. Kauppasopimuksiin perustuneet tilaukset saatiin Moskovassa tapahtuneiden ylipitkien ryyppäjäisten lopputuloksina. Neukkukuluttajat osallistuivat näihin ryyppäjäisiin vain neukkuedustajien sisäkalujen välityksellä. Ei totisesti neuvoteltu muodikkuudesta. |
|
| 25.12.2025 20:58 | Rainer Silfverberg: | Suomi ei liittynyt EEC:hen ennen vuotta 1995. Se oli v a p a a k a u p p a s o p i m u s jonka Suomi solmi EEC:n kanssa 1973. Se oli enemmän tai vähemmän pakko solmia, koska Britannia oli eronut EFTA:sta jonka jäsen Suomi oli, ja liittynyt EEC:n täysjäseneksi. Britannia oli Suomen tärkein vientimaa, lähinnä paperia vietiin sinne. Ruotsi ja Norja jotka Suomen ohella jäivät EFTA:an saivat kanssa vapaakauppasopimuksen EEC:n janssa mutta ei täysjäsenyyttä. Norjassa pidettiin kansanäänestys täysjäsenyydestä mutta tulos oli kielteinen. |
|
| 25.12.2025 21:14 | Uwe Geuder: | > Suomi ei liittynyt EEC:hen ennen vuotta 1995. Jos ollaan tarkkoja, Suomi ei ole koskaan liittynyt EEC:n. EEC muuttui EU:ksi 1.11.93 Maastrichtin sopimuksen seurauksena. Suomi liittyi EU:hun 1.1.95. |
|
| 26.12.2025 14:22 | Juha-Pekka Marttila: | Tuohonkin Saabiin pättee sanonta, kuten Simca tonniin..'huoltoasemien onni'. Bensasyöppöjä..kamalia.. | |
| 26.12.2025 14:41 | Ari-Pekka Lanne: | Huoltiksilla ovat lähinnä pyöritelleet silmiään, kun olen kysynyt, että kai 80-luvun auton polttoaineen voi maksaa markoilla. | |
| 26.12.2025 17:12 | Ville Mäki-Tuuri: | No jaa, ei ne nyt ikäisekseen niin mahdottomia vie. Mulla oli viime vuosikymmenellä kolme ysisatasta ja kaikilla pääsi seka-ajossa ihmeemmin pihistelemättä alle kympin satasella. Toki varsinkin turbolla sai kyllä halutessaan soppaa menemään ihan reippaastikin jos rupesi jossain nurkkapyörittelyssä koko ajan lyömään lappua lattiaan, mutta sanoisin että siitä huolimatta aika normaaleja lukuja 70-luvulla suunnitellulle autolle. | |
| 26.12.2025 19:36 | Heikki Jalonen: | A-P: tuosta bensan ostosta markoilla peukutan... Vielä kun saisi Tiikerin tankkiin tai edes parasta Superia. Tuon aikakauden autot kuluttivat polttoainetta, varsinkin ne jotka bensalla kulkivat. Saab ja Volvo tunnettiin janoisina, mutta ne toimivat ja olivat haluttuja. Ranskasta ja Italiasta saatiin pihimpiä ajokkeja, mutta niiden arvostus ei aina aplodeja ansainnut. Japanilaiset osasivat puolestaan pihistämisen ja toimivuuden, mutta eivät ne silti olleet kaikkien mieleen. Säästöjä tavoittelevat ajoivat jollain Volkkarin tai Opelin pikkudieselillä, niillä myös todelliset litrakulutukset jäivät pieniksi. Tai ammatttilaiset isommilla dieseleillä, 1980-luvulla usein vielä turbottomia ja ilman muita kikkailuja. Säästöt niillä muodostuivat lähinnä polttoaineen (diesel) halvemmasta hinnasta, litrakulukit ylittivät säännöllisesti kympin. Saab ei noina aikoina vielä ollut diesel-kuskien listoilla. |
|
| 26.12.2025 20:32 | Ari-Pekka Lanne: | Kiitos, Heikki. Ei ole tosiaan tullut pidettyä kirjaa polttoaineenkulutuksista, mutta eiköhän se alle kympissä pysyttele valtatieajossa. Senkin kestää, kun miettii millaiset kyydit »Se. Varma. Kotimainen.» antaa. Ja kulutukseen voi vaikuttaa, kun ajaa kohtuudella ― määrällisesti ja laadullisesti. | |
| 26.12.2025 22:31 | Antti Ojala: | Olikos A-P:n EEC varustettu mekaanisella Bosch-ruiskutuksella? Jos, niin tämä saattaa toimia brenkulla, eli E85-polttoaineella ilman muutoksia. Koukku on siinä, että mekaanisessa ruiskutuksessa ei ole mitään takaisinkytkentää, mikä häiriintyisi polttoaineen muutoksesta. Tietokoneohjatut ruiskutukset vaativat aina vähintään suuttimien vaihdon. Viime kesänä ECJ ei kuluttanut enää yhtään bensiiniä, kun havaitsin että Bosch K-Jetronicille maistuu hyvin viinakin. Talvisin on tosin käytettävä bensaa, tai sopivaa seosta, jotta moottorin saa kohtuudella käyntiin. Ei sillä että taloudellisuus niin paranisi, mutta onhan polttoaine sentään kotimaista, kierrätettyä tuotetta! | |
| 26.12.2025 23:00 | Ari-Pekka Lanne: | Pellin alta löytyy kaasutin. Ja göteborgilaisessa pysytellään. Kulutus on tosiaan varsin kohtuullista, niin ei viitsi tentulla rikkoa ja syövyttää vanhoja osia. Kelahan ei niitä korvaa, niinkuin sanotaan... | |
| 27.12.2025 01:19 | Antti Ojala: | Arvelin sillä, että muistini mukaan 900i oli Bosch-tekniikalla ruokittu. Syöpyminen koskee lähinnä sitä kumitavaraa, joka on muutenkin kuraa ja pilalla. Alkoholi on väkevä liuotin, sillä lähtee koneesta kaikki karstakin. Mutta kaasuttajassa brenkku ei tosiaan kaasutu, siitä saa vain tankinpesuhommia. | |
| 27.12.2025 07:29 | Ari-Pekka Lanne: | Ai, enpäs tuotakaan tiennyt. Kaikkea sitä oppii, kun länttää matskuja vaunusomeen. Hyvin on sitten kulkulaitos sompansajatkeen valinnut. Senkään polttimo ei huoli etyyliherkkuja. En tosiaan ole bensalenkkareita, mutta mitä tulee ruiskumoottoriysisatkuihin, ohjekirjan »Saab 900 1979-1991 1985cc» (Teekkarien autopalvelu, 1991) s. 48 kerrotaan: »Mekaaninen suihkutuslaitteisto on K―Jetronic-tyyppinen. Laitteistosta käytetään joskus myös nimitystä CI, mikä tulee sanoista continuous injection (jatkuva suihkutus).» |
|
| 27.12.2025 23:41 | Esa J. Rintamäki: | Herra Antti, Boschin ruiskua oli käytetty jo 1970-luvun alun Saab 99:ssä. Sehän tunnetusti on/oli ysisatasen iskä. Siihen ruiskuun liittyi myös mallit 99 EMS ja myöhemmin GLE [lue: GLi (Galvanoitu Lista irronnut, heko heko)]. GLS oli se kahdella juuttuvakurkkuisella Strombergin kaasarilla vatuloitu malli, niin 99 kuin myös varhemmat 900:n mallit. Mielenkiintoisia autoja kumminkin, SAABISMI EI OLE SAIRAUTTA! |
|
| 28.12.2025 11:22 | Petri Nummijoki: | Muistan olleeni matkustajana sellaisessa bensiinikäyttöisessä Saab 900-autossa, jossa piti tavanomaisissa ohitustilanteissa pudottaa 5-vaihteelta 3:lle asti, ennen kuin autoon saatiin jonkinlaista kiihtyvyyttä aikaiseksi. Olikohan heikko kiihtyvyys 4-5-vaihteilla ongelma kaikissa vai ainoastaan joissain tietyissä malleissa? | |
| 28.12.2025 12:16 | Ari-Pekka Lanne: | Oirekuvauksen perusteella kyseessä on saattanut olla kuvan kotteron sisarautoja. Turboton Saab 900 C ei ole hätähousun auto. Poliisiautoina ja kiireisten ministereiden kyydityksiin käytetyt turbo-Saabit olivat eri juttu. Sellaisia kaahailuja edellyttäviä akuutteja kiireitä ei rivikansalaisilla tavallisesti ollut. | |
| 28.12.2025 14:52 | Ville Mäki-Tuuri: | Eipä kai tuo pelkästään Saabin ominaisuus ole, itse olen ainakin melkein autossa kuin autossa - jos nyt siis puhutaan suunnilleen samanlaisesta konstruktiosta, eli vapaastihengittävästä, 100-130 hv tehoisesta bensakoneesta ja viisivaihteisesta laatikosta - todennut yleensä kolmosen ihan sopivaksi ohitusvaihteeksi. Mutta tottahan se on, että vapari-Saabit eivät varsinaisesti ole kiireisen ihmisen autoja. Vakiokuntoisella turbolla nelonen sitten taas on ihan sopiva pykälä ja jos on vähän käyty ruuvaamassa niin ohitukset luonnistuvat kyllä vitosellakin. | |
| 28.12.2025 17:54 | Antti Ojala: | Suorituskyky on suhteellinen ilmiö. 80-luvun lopussa tälläkin Saappaalla pysyi oikein hyvin liikenteen rytmissä ja ohikin pääsi, kunhan autoa komensi määrätietoisesti. 90-luvun lopulle tultaessa ensiajokkini, laina-auto MB 200D oli jäänyt niin paljon ajastaan, että sillä oppi korkeintaan sonnivauhdin merkityksen. Nyt missä tahansa uudessa sähköneppiksessä on yli 200 kW ajomoottorit ja kiihtyvyys on aivan eri luokkaa, akkujen lisäpainosta huolimatta. | |
| 28.12.2025 18:43 | Esa J. Rintamäki: | Eipä silti, köykäinen teho oli ollut pitkin koko normiautomaailmaa. Vuoden 1982 mallinen Honda Civic 1,3 kolmiovisena hatchbackina ja viisivaihteisena pysyi kyllä muun liikenteen tahdissa. Kiihtyvyys ei nyt niin päätähuimaavan rakettimainen moisella ompelukoneenmoottorilla ollut. Ne oli ne jenkkien hirvittävät "norsumoottorit" omansa laisen asiakaskunnan vaatimuksille "omistettuja". 99 Turbon päätarkoituksena muistaakseni oli nimenomaan ohituskiihtyvyyden tehostamisessa. Nykyautoissa on jotain omasta mielestä mennyt jotenkin metsään se, kuinka turbotetuilla kolmisylinterisillä ja YHDEN litran "moottoreilla" yritellään tarjoilla "riittävää" tehoa kilttien perheenisien keskinäisiin liikennevalokiihdytyskisoihin. |
|
| 28.12.2025 21:00 | Petri Nummijoki: | Kun meillä päin todettiin Saab 900 laiskaksi ohituskiihtyvyydeltään noin 35 vuotta sitten niin vertailukohtana oli 1980-luvun lopun Carina II 1,6 l moottorilla. https://fi.wikipedia.org/wiki/Toyota_Carina#Carina_II_(AT171_/_ST171_/_CT170)_(1988%E2%80%931992) Asia tuli mieleen, kun edellä mainittiin, että Saab 900:lla kulutus olisi lähes 10 l/100 km. Carina vie sekalaisessa ajossa noin 7 l/100 km ja puhtaassa matka-ajossa 6 l/100 km lienee mahdollinen. |
|
| 29.12.2025 00:00 | Ari-Pekka Lanne: | Autoilu on. Nyt kun asia alkoi debatin myötä itseäkin hieman kiinnostamaan, kaivoin autotallista sen kamalan polttoainekuittikasan, joka on kerääntynyt vailla järjellistä ― ennen tätä pohdintaa ― syytä. Olen saanut kuvan ysisatkun polttamaan hieman epäpuhtaassa ― mukana jopa joitain pätkiä pöllikuormaisen peräkärryn vetoa nurkissa ― maantieajossa hieman alle 8 l/100 km. Puhtaassa valtatieajossa saattaisi 7,5 l/100 km hyvinkin olla mahdollinen. | |
| 29.12.2025 07:33 | Jari Välimaa: | 6 l/100 km tarkoittaa 60 kWh/100 km kulutusta vastaavasti sähköauto kuluttaa 20-30 kWh /100 km. | |
| 29.12.2025 08:23 | Petri Nummijoki: | Mikä 1980-luvun lopun sähköauton toimintasäde olikaan? Elcat:in toimintamatkaksi annetaan 70 km vielä 1990-luvun puolivälin mallillakin https://fi.wikipedia.org/wiki/Elcat. Kuluttajahan ei ole 1980-luvun lopulla voinut tehdä valintaa 2020-luvun mallistoista vaan niistä autoista, joita on valmistettu 1980-luvun loppuun mennessä. | |
| 29.12.2025 09:06 | Jari Välimaa: | Nykyaikainen sähköauto toimii 400-500 km mutta pikalataus verkoston kasvaminen on muuttanyt tilanteen 70 lukuun verrattuna | |
| 29.12.2025 10:15 | Ari-Pekka Lanne: | Tyypillisessä nykysähköautossa on autoa kiloina punnittuna kahden tai kolmen kasaripeltipurkin verran. Pelkkä maametalliakku painaa sen minkä vanha kauppakassi. Sähköauto saa olla pitkään tehokkaassa ajossa, että sen edullisemmat ajovaikutukset kuittaavat jäätävät valmistusvaikutukset. Pahimmassa tapauksessa ajosähkökin on tehty ydinvoimalla. Oikeasti ekologista autoa sanotaan kinneriksi. | |
| 29.12.2025 15:46 | Jari Välimaa: | Oma sähköauto painaa 1495 kg. Ja sähkö tulee tuulivoimasta tai muista uusituvista. https://www.nettiauto.com/hyundai/ioniq-electric/15441748 | |
| 29.12.2025 16:27 | Ari-Pekka Lanne: | Se on hyvä, että tulee uusiutuvista lähteistä. Arvostan. Peilaan sähköautoajatuksissani pallomme yleiseen kehitykseen ja suuriin ― kansakuntia käsittäviin ― kokonaisuuksiin ja suuntauksiin. Yksi vanha, parhaat päivänsä ja kilometritolpanvälinsä nähnyt, kakkosautona pyörivä, 1180 kg painava ysisatku on siinä koneistossa pieni ratas. Myönnän itsekin joskus miettineeni, että jos tekisikin artolaurit eli täräyttäisi perunamaan reunalla tönöttävän talousrakennuksen auringonpuoleiseen takaseinään ― ehkä saman kattilapuuliiterin katon etelän suuntaan antavalle lappeellekin ― näyttävät piipohjaiset puolijohdekennostot ja ostaisi niiden kuormaksi ja tasausvarastoksi jonkun kevyen akkuauton. Vielä en ole onnistunut vakuuttamaan itseäni tällaisten hankintaerien tarkoituksenmukaisuudesta. Mutta mistä sen tietää, vaikka sekin päivä kerran koittaisi, että kiskoisi ostohousut jalkaan. |
|
| 29.12.2025 21:54 | Esa Leskelä: | Mutta mikä siitä ajosähkön tekemisestä ydinvoimalla tekee pahimman tapauksen? Jos vaikka vertaa fossiilisilla tuotettuun. Itselläni toki on perheemme tarpeisiin hyvin soveltuva dieselfarmari, mutta ihmettelin tuota kommenttia. |