04.02.1953 / Snohomish, WA, Yhdysvallat
04.02.1953 Mitä tehdä, kun pienoisrautatien asemalle pitäisi saada mahtumaan tavaramakasiini, mutta tila loppuu väkisinkin kesken? Yksinkertaista, tavaramakasiinista voi leikata takaseinän pois ja samalla makasiiniin voi tehdä sisustuksen! Tässä yksi esimerkki vanhalta pienoisrautatieltäni Snohomishin asemalta. Makasiini jäi vanhalla radalla hivenen keskeneräiseksi, ikkunalasit oli tarkoitus vaihtaa Kibrin vakiomallisista ohueksi kalvoksi, joka ei olisi ollut näin paksu ja perustuksissa olevaa aukkoa peittävä balsakaistale piti maalata mattamustaksi. Rakennus itsessään on Kibrin saksalaisteemainen makasiini, mutta se on niin geneerinen rakenteeltaan, että se sopisi hyvin vaikka suomalaiseen pienoisrautatiehen tai minun tapauksessani amerikkalaiseen rataan. Rakensin rakennuksen aika lailla ohjeiden mukaan, mutta maalasin sen tyypillisiin Great Northern Railwayn väreihin ja säistin sitä hivenen.
Kommentit
| 03.01.2026 21:29 | Hannu Peltola: | Kuten näkyy, rakennuksen katkaisusta huolimatta tila oli edelleen noin 1,5 cm liian kapea. Rakennusta ei voinut katkaista keskeltä ikkunaa ja lopputuloksena oli makasiinin ulottuminen kulkukäytävälle. | |
| 04.01.2026 03:36 | Esa J. Rintamäki: | Hyvin tehty, Hannu-serkku! Kysymys (kieli poskella) - Mahtoikohan Isoo-Arska palvella täällä "tavaraterminaalilla" laatikoita nostelemassa paljain käsin, ennen kuin muutti etelämmäs uuteen duunipaikkaan: - väsäämään Terminaattori - elokuvia? (Siis ilman automaattivaihteista Clark - haarukkatrukkia...?) |
|
| 04.01.2026 09:56 | Pasi Seppälä: | Hieno ratkaisu tuo takaseinän avaus. Tällaiset varastot ovat oikein mielenkiintoisia myös sisäpuolelta. Rakennus on myös itselleni tuttu ja olen joskus tällaisen Kibrin sarjan rakentanut omalle jo puretulle H0-radalle. Muistaakseni rakennus oli suoraan paketista kasattuna väriltään keltainen ja sittemmin maalasin sen punaruskeaksi. Tässä olis kuvakin, jossa se näkyy taustalla: https://tarzan.1g.fi/kuvat/Rautatiekuvat/Pienoisrautatie/IMG_9741_b.JPG |
|
| 04.01.2026 11:23 | Uwe Geuder: | En ole koskaan harrastanut pienoisrautateitä. Kosketus Kibriin on siitä, että koulutie meni suoraan tehtaan seinän vieressä vähän aikaa, kunnes tehdas tuhoittui täysin suurpalossa 1973. Firma kuitenkin selvisi vielä kahdenkin uuden tehtaan ansiolla vielä vuoteen 2010 asti. Sen jälkeen se on enää ollut brändi ja tavara tulee varmaan Kiinasta | |
| 04.01.2026 15:36 | Hannu Peltola: | Esa: Arnold näkyy syntyneen 1947. Ehkä hän olikin pikkupoikana täällä käymässä ja huomasi lihasten alkavan kummasti kasvaa laatikoiden nostelusta! Pasi: myös H0-ratasi on ollut upea ja oli hauskaa nähdä siitä kuvia! Uwe: Missä asuit lapsena ja missä Kibrin tehtaat olivat? Firma voi tosiaan edelleen oikein hyvin mutta tuotanto on varmasti lähes yksinomaan Kiinassa. Näin on harmittavasti käynyt koko pienoisrautatietuotannolle. |
|
| 04.01.2026 16:14 | Petri Sallinen: | Kibri ei ole aikoihin voinut hyvin itsenäisenä yhtiönä. Vuonna 2010 Kibri myytiin. Uudeksi omistajaksi tuli Viessmann Modellspielwaren GmbH. En tiedä, säilyttikö Viessman Kibristä muuta kuin tuotebrändin vai jatkoiko Kibri Viessmannin tytäryhtiönä. Kibrin pääkonttori sijaitsi vuosien 1895-2007 välisenä aikana Böblingenissa ja vuosien 2007-2010 välisenä aikana Schopflochissa. EDIT. Sanomalehdistä löytyi vanhoja juttuja Kibristä. Yritys hakeutui konkurssiin vuonna 2010. Syynä maksukyvyttömyys. Viessmann osti tämän jälkeen Kibrin tavaramerkkioikeudet, tuotannon ja työkalut. Kibri-tuotemerkki on nyt osa Viessmann-ryhmää. Vuonna 1973 tapahtuneen tulipalon sanotaan olleen tuhopoltto. Tulipalon yhteydessä tuhoutui Kibrin malleja, työkaluja sekä asiakirjoja. Kibrin tuotanto tapahtuu nykyisin ilmeisesti Unkarissa ja Romaniassa — Euroopan halpatyölaarissa. Viessmannin ja Kibrin historia löytyy täältä — myös Vollmerin, joka on myös Viessmannin omistuksessa. https://viessmann-modell.com/en/about-us/ |
|
| 05.01.2026 00:07 | Uwe Geuder: | Hannu: Asuin tuon radan varrella https://vaunut.org/kuva/158980, 7 km kuvauspaikasta. Tehdas sijaitsi 300 m kuvauspaikasta alueella, joka oli ehkä 1920-luvusta lähtien teollisuusalue, mutta 1970-luvulla jo aika lailla keskusta-alue. Palon jälkeen uusi tehdas rakennettiin taas Böblingeniin, mutta uuteen teollisuusalueeseen noin 2 km kuvauspaikasta radan toisella puolella. Muutoksesta Schopflochiin en tiedä mitään, asuin silloin Tampereella enkä seurannut Böblingenin asioita kovin tiivisti. Schopflochista voi vielä mainita, että siellä liikennöidään myös Karlsruhen mallin mukaan: https://karlsruher-modell.de/en/index.html Vorgista löytyy ainakin https://vaunut.org/kuva/56931, vaikka se on ihan eri linjasta. |
