05.01.2025 / Suonenjoki
05.01.2025 Siperialainen ilmestys kurvaa Pieksämäen suunnasta komean auringonnousun eteen matkallaan kohti pohjoista sekä ruotsalaista X40-sähkömoottorijunaa. Mukaan on tarttunut graffitinpoiston kokenut A17 sekä Tadista muodonmuutoksen läpikäynyt Etv-x 99 10 9550 001-3.
Kommentit
| 06.01.2026 15:43 | Jarno Piltti: | Erittäin hieno kuva. Jännää että välivaunu Etv-x on litteroitu ja numeroitu kunnossapitokalustoksi. | |
| 06.01.2026 15:57 | Aarni Lilja: | Erittäin upea kuva. | |
| 06.01.2026 16:54 | Daniel Nironen: | Kiitoksia Jarno ja Aarni! | |
| 06.01.2026 22:09 | Pauli Tolvanen: | upea kuva näin saman kuopiossa | |
| 12.01.2026 19:42 | Oliver Laaksonen: | Onko 3004 saanut UIC kaapelit vai mitkä nuo ovat? | |
| 15.01.2026 09:12 | Ari-Pekka Lanne: | On hieno kuva. Kuvaajan edessä olevan liikennemerkkiputken päähän on valmisteltu demonstraatio siitä, miten mukavaa olisi, jos rautateiden merkit eivät olisi kaikki suorakulmioita ― joita kohti on valitettavasti ysäriltä asti menty ―, vaan jo merkin muodosta näkisi, mistä on kyse. Vrt. https://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&ku=290&t=peltiaakkosia . UIC-kaapelin pistorasia näkyy junan kulkusuunnassa veturin oikeanpuoleisen puskimen oikeassa alanurkassa, korin helman alapuolella (valkoinen kansi), toinen vasemmanpuolimmaisen otetangon alapuolella (musta kansi). Olisiko Ykkösten vanhat junakuulutuskaapelit korvattu UIC-kaapeleilla jossain kohtaa ysärin lopulla tai milleniumin alussa? Toiset sanovat edelleen Sr1:n UIC-kaapelia »kuulutuskaapeliksi», kun Kaalihäkin tapauksessa sitä lakua pitkin ei audiaalisten bittien lisäksi muita liiku. ― Eikä paljon niitäkään, koska veturinkuljettajat kuuluttelevat kitsaammin kuin vaikka vuoroliikenteen linja-autonkuljettajat, joilla on käsissään koko paletti ― sitä perua kun rahastajat joitain vuosia sitten poistuivat autohenkilökuntien vahvuuksista. Tilureissa toki matkanjohtajat ovat edelleen enemmän äänessä. Mutta junakuulutuksista suurin osa tulee kasetilta tai konduktöörien spiikkaamina, heidän kertoessa vaunujen palveluista sekä risteysasemien vaihtoyhteyksistä. Ravintolavaunuhenkilökuntakin saattaa vinkata sorteistaan. »Eetteristä» ei näin jää junan kuljettajalle juuri muuta kuin lyhyet selvitykset satunnaisista seis-asennossa olevien opastimien edessä odotteluista. Junakuulutuksista puheen ollen on sanottava, että monet konduktöörit kuuluvat säätäneen ja hioneen matkasaarnojaan. Ne ovat rautatieuskottavia ja matkustajaystävällisiä, eikä niissä usein säästellä omaa murretta, persoonaa ja supliikkia. Se tuo vaihtelua junamatkoihin. Parhaita ovat pienet arkisista mantroista poikkeavat oivallukset, kuten maininta »palveluvaunun» (Edfs) yläkerran puuhanurkkauksessa olevasta leikkiveturista. Viime vuosikymmenellä, kun vielä sompailin turkulaisena linja-autonkuljettajana, pidätin itsekin joskus taiteellisia vapauksia kuulutuksissa. Niissä saatettiin suorastaan »matkustaa maakuntien halki möykkyisiä ja muhkuraisia maanteitä pitkin». Matkustamon puolelta kuuluvilta hörskähdyksiltä ei vältytty Rauman ja Turun väliä liikennöineessä »puolipikavuorossa», joka muuttui Laitilassa vakiovuorosta pikavuoroksi, kun selostin ihmisille linjan vakiovuoro-osuuteen kuuluvista pysäkeistä ja niiden merkeistä ― »valkoisista linja-autonkuvista sinisillä pohjilla». Nythän 20-luvulle tultua siniset pysäkkimerkit on hävitetty tieliikennelaista ja enimmälti jo maastostakin, ehkä jonkun kulkulaitosministeriön asiamiehen viruttua kymppiluvulla kyydissäni. |
|
| 15.01.2026 21:30 | Altti Rankka: | Onpa muuten todella skarppi kuva! |