01.02.1969 / Pasila alapiha

01.02.1969 Siipipääopastimessa P oli 1.2.1969 pätemättömyysmerkki eikä opastimella enää annettu opasteita Vallilaan ja Pasilan konepajalle meneville junille. Konkolan sillan eteläpuolella olevia puurakenteisia portaita pitkin pääsi alapihalta nousemaan pääradan vierustan polulle, joka vei Pasilan henkilöasemalle. Kuvan oikeassa reunassa näkyy maitovaunun Gma 31609 kori.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Pasila alapiha (Liikennepaikan tiedot)

Kuvaaja: Tapio Keränen
Lisätty: 01.02.2026 08:14

Tavaravaunut
Gb:
Gma: 31609

Muu tunniste
Rautatieinfra: Merkki, Opastin, Silta, Veturitalli
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Talvi

01.02.2026 17:09	Esa J. Rintamäki:	Jo on matala siipiopastin, vieläpä yhteen kytketyillä siivillä. Asiantuntijat: mikä on tuon vaihteen opastinlevyn halkaisijamitta?
03.02.2026 21:50	Juha Kutvonen:	Tämä oli hyvin lyhyt hetki, kun Pasilan henkilöasemalle johti Helsingistä vain kaksi sähköistettyä raidetta. Seuraavana vuonna raiteita oli jo viisi.
03.02.2026 23:38	Petri Nummijoki:	Samalla esimerkki siitä miten takaperoisesti Helsingin seudun suuret ratatyöt toteutettiin 60- ja 70-lukujen taitteessa. Niistä olisi varmaan voitu selvitä siedettävin häiriöin, jos kolmas raide Helsingistä Tikkurilaan sekä Helsingin ja Pasilan väliset lisäraiteet olisi tehty ensin, koska silloin ruuhkaisimmilla väleillä olisi vältytty yksiraiteisilta osuuksilta kiskonvaihdon ja sähköistystöiden aikaan. Mutta käytännössä muut työt tehtiin ensin ja lisäraiteet viimeisenä ikään kuin olisi haluttu maksimoida junien myöhästyminen ja matkustajille koitunut haitta.
04.02.2026 10:06	Esa J. Rintamäki:	Herra Petri, tuli vaan jotenkin mieleeni kommentistasi, että olisikohan esim. Linnunlaulun huviloiden tontinomistajat pahoittaneet mielensä "kanjonin" laajennussuunnitelmien vuoksi? Niin ja kaupungillakin on varmaan ollut halua heittää sekaan omia Eskon-puumerkkejään.
04.02.2026 20:04	Jorma Rauhala:	Näyttäisi olevan silleen, että rautatien itäpuolen, Linjojen puolen, maat omistaa H:gin kaupunki. Sieltähän onkin yksityisten huvilat poistettu. Länsipuolen, Töölönlahden puolen, omistaa Suomen valtio eli Senaatti-kiinteistöt. Rautatien tontti ulottuu peräti puoliväliin Töölönlahtea. Ja tontti alkaa tietysti H:gin asemalta, eli sen rata-alueet, ja jatkuu sitten kohti Pasilaa. Linnunlaulussa radan länsipuolen tönöt ovat siis valtion rautatiealueella ja siten siis vuokratontteja. Junekset yms. eivät siis omista tontteja vaan ainoastaan hatarat tönönsä.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!