04.04.2026 NYMR:n New Bridgen varikolla oli kylmänä LMS Black Five -höyryveturi. Virallisesti Black Five –veturit olivat London Midland and Scottish Railwayn Stanier sarja 5. British Railwaysillä sarja sai tyypikseen Stanier 5MT eli sekalaiseen käyttöön tarkoitettu 5. teholuokan veturi (MT = Mixed Traffic) Tämä 4-6-0 –pyöräjärjestyksellinen veturi oli erittäin onnistunut malli ja sitä valmistettiin 842 kappaletta vuosien 1934 ja 1951 välillä. Kuvan veturi on yksityisomistuksessa ja se valmistui 1944 Derbyn konepajalla. Veturin alkuperäinen numero LMS:llä oli 4806 ja valtiollistamisen yhteydessä vanhojen LMS:n vetureiden numeroon lisättiin alkuun 4, jolloin numeroksi tuli kuvan 44806. British Railwaysillä näitä vetureita oli käytössä käytännössä koko rataverkolla. Vetureiden yleisyys näkyy myös säilyneiden vetureiden määrässä, näitä on Britanniassa 18 kappaletta ajokunnossa ja harrastajien mukaan sellaiset päivät ovat harvinaisia, jolloin jokin Black Five ei ole ajossa Britanniassa. Myös Vaunut.orgissa on useita kuvia Black Five:sta, tässä esimerkiksi Skotlannissa North Queensferryssä kesällä 2019: https://vaunut.org/kuva/134915?t=black%2Bfive
Kommentit
| 10.04.2026 09:18 | Esa J. Rintamäki: | Loistavaa, Hannu-serkku! Hyvä tietopaketti "mustasta viitosesta"! Tarkastellessani luistin rakennetta zoomilla, näytti siltä kuin siinä olisi ollut sir Nigel Gresleyn patenttiin viittaavaa näkymää? Kyseinen patentti liittyi kolmisylinterisiin vetureihin ja keskimmäisen sylinterin luistinohjaus oli toteutettu eräänlaisella keinuvipusysteemillä. (Saksalaisethan oli heittäneet omiin kolmipyttyisiinsä täydet tsydeemit epäkeskoineen, kulissikaarineen, ennätystankoineen kaikkineen.) Muistelisin Gresleyn sijoittaneen tällaisen ainakin 4472 Scotsmaniin ja edelleen virtaviivaistettuihin A4-vetureihin (myös se 4468 Mallard oli kolmisylinterinen). Kuka tietää näistä tarkemmin? Herra Ilkka, miten on? - Höpöjäkö kirjoitin? |
|
| 10.04.2026 12:51 | Hannu Peltola: | Esa, LMS Black Five oli ainoastaan kaksisylinterinen, joten Gresleyn kolmisylinteriluistia siinä ei ole. Gresley oli LMS:n pahan kilpailijan London & North Eastern Railwayn pääinsinööri ja voi olla, että LMS:llä pyrittiin käyttämään ensisijaisesti omia ratkaisuita. Sekä Nigel Gresley että LMS:n William Stanier olivat aikamoisia velhoja höyryveturisuunnittelussa ja monet vetureista olivat todella onnistuneita. |
|
| 10.04.2026 14:31 | Esa J. Rintamäki: | Kiitos, Hannu-serkku, olin siis höpötellyt "mustaa viitosta" kolmisylinteriseksi... Sylinterilukumäärän valintaan vaikuttaa veturin käyttötarkoitus, ja tietenkin ajonopeudet yhdessä kitkapainon kanssa. Englanti oli siten omaa luokkaansa tässä mielessä; "musta viitonen" ei suinkaan miltään vinttikoiralta vaikuta... Vetovoimakäyrä kaksisylinterisellä on kutakuinkin "sahamallinen" ja kolmisylinterisellä tasaisempi. Vuoristoradoilla kaksisylinterikoneet olivat kovemmalla koetuksella. Siten Suomessa, joka on jokseenkin ruokapöytälevytasoa, Sveitsiin ja etelä-Saksaan verrattuna, kaksisylinterikoneet (1862 alkaen) olivat oivallinen valinta. |
|
| 10.04.2026 18:57 | Heikki Jalonen: | Näyttäisi, että tuossa veturissa on Ivatt'in tasapainotetut mäntäluistit. |