??.??.???? / Suomi
??.??.???? Dm9-moottorivaunua ja sen Eiv-liitevaunua esittävä piirros. Dm9-junat oli alkujaan tarkoitettu ensisijaisesti paikallisliikennekäyttöön ja siksi välivaunuissa ei aluksi ollut 1. luokan osastoa eikä keittiötä.
Kommentit
| 16.04.2026 07:45 | Markku Naskali: | Olisiko ollut mahdollista liittää vaikka kaksi välivaunua? Pois niitä otettiin käytön loppuvuosina ja olisi ollut vapaana. | |
| 16.04.2026 10:44 | Rainer Silfverberg: | Vähän epäilen että moottoreiden teho olisi riittänyt. Lisäksi kaikissa välivaunuissa oli 1. luokka + keittiö joten vähän turhaa ruoanlaittokapasiteettia olisi ollut, ellei olisi sisustettu uudelleen. Yhdessä vaiheessa 1980-luvulla mietin että olisiko porkkanaungoista voitu, ottamalla moottorit pois, tehdä sähkövetureiden vetämiä ruuhkajunia puuvaunujunien tilalle, mutta VR kerkesi tilata Eil-vaunuja siihen käyttöön. |
|
| 16.04.2026 11:30 | Markku Naskali: | Olisiko ollut teknisesti mahdollista kytkentöjen osalta? | |
| 16.04.2026 11:57 | Petri Nummijoki: | Dm4-vaunuilla vedettiin neljänkin puuvaunun moottoripikajunia ja siinä oli 700 hv tehoa sekä kardaanin poiston jälkeen kaksi vetävää akselia. Kahdessa Dm8/9-vaunussa oli tehoa yhteensä 1010 hv ja neljä vetävää akselia. Lisäksi kahdenkin välivaunun Porkkana olisi noin 25 t kevyempi täydessä kuormassa, kuin Dm4 + neljä puuvaunua. Tuskin neljän vaunun Porkkana olisi tällä perusteella huonommin pärjännyt kuin Dm4-vetoinen moottoripikajuna. Sitten ehkä tehojen puute olisi ongelma, jos täytyisi ylläpitää 140 km/h mutta kysyjähän ei esittänyt mitään vaatimuksia aikataulujen suhteen. | |
| 16.04.2026 12:10 | Rainer Silfverberg: | Dm4 + puuvaunut mahtoi kulkea nopeimmillaan 110 km/h, useimmiten 80-100. Matka Helsinki-Tampere, mitä mahtoi kestää, 3 tuntia? Dm8/9 oli suunniteltu 140 km/h nopeudelle vaikka vasta 1980-luvulla saivat todellisuudessa ajaa pääradoilla sitä vauhtia, käytännössä yhtä nopeasti kuin sähkövetoiset EP-junat. Elinaikansa lopussa niille tuli teknisiä ongelmia, jouduin kerran kuuntelemaan kun konnari ja kuljettaja keskusradiossa keskustelivat "nestevajauksesta" ja juna joutui hidastamaan vauhtia ja lopulta myöhästyi kunnolla. Joissakin tapauksissa yksi moottori sanoi sopimuksen kesken matkan irti, juna pääsi kyllä perille mutta myöhässä. |
|
| 16.04.2026 14:52 | Esa J. Rintamäki: | No miksei muuten, mutta olisiko Isotta-Fraschini Breda-moottoreiden yhteydessä olleiden generaattoreiden tuottama sähkö riittänyt? Siitä huolimatta, että sähkövehkeet olisivatkin olleet numeroa paria suuremmat kuin lätällä. Porkkanoissa kun esimerkiksi jarrut toimivat ep-venttiileillä samaan tapaan paineilmojen kulkua ohjaamalla kuin lättähatuilla. Porkkanan vetovaunut a 47 tonnia ja välivaunut about 34 tonnia, tekee kolmivaunuisena vähän alle 130 tonnia ja nelivaunuisena n. 174 tonnia. Oletettavasti Pollarinmäkeä kiivetessä olisi nelivaunuisessa nopeusmittareiden viisarit vastustamattomasti valuneet vasemmalle. Ja noissa painoissa ei ole vielä matkustajia laskettu mukaan, etenkään suhteessa tonnikeijut versus ruipelot! |
|
| 17.04.2026 23:16 | Juhani Pirttilahti: | Moottorien teho oli teoriassa sopiva yhdelle välivaunulle, mutta käytännössä voidaan olla toista mieltä. Italiassa vastaavissa junissa luovuttiin välivaunuista juuri siitä syystä, että vetovaunujen teho ei ollut aivan riittävä edes sille yhdelle välivaunulle. Sähkö sinänsä olisi riittänyt, sillä eihän vaunut sinänsä vieneet paljoakaan sähköä, mutta moottoriteho ei olisi edes teoriassa riittänyt vetämään pidempää junaa. Valtionrautatiet kyllä suunnitteli yhteen aikaan, että Porkkanoista olisi tehty veturivetoisia runkoja, mutta sitä suunnitelmaa ei sitten ikinä toteutettu. Se olisi käytännössä vaatinut melkoisia muutoksia Porkkanan vaunuihin esimerkiksi lämmityksen suhteen. Esimerkiksi jarrujärjestelmä olisi pitänyt uusia ja suoran sähkölämmityksen asentaminen olisi vaatinut merkittäviä muutostöitä. |
|
| 18.04.2026 11:10 | Rainer Silfverberg: | Tarkoitat italialaisella junalla varmaan tyyppiä ALn 442/448 joka oli TEE-liikenteeseen tarkoitettu dieselmoottorikiitojuna. Se oli hieman vanhempi konstruktio kuin Dm8/9 ja sille oli kovat vaatimukset että pystyy ajamaan 140 km/h useimmissa olosuhteissa, ottaen huomioon että matka kulki Alppien läpi. Siksi välivaunu oli jätetty pois. Muttta taitaa olla niin että vaikka porkkanoiden Breda-moottoreissa oli junarunkoa kohden 1010 hv teho niin se saavutettiin vain jollain tietyllä kierroslukualueella. Monessa pikkuautossakin on papereiden mukaan yli 100 hv moottori mutta sitä täytyy rääkätä kunnolla. Kuvittelisin että sellaiset moottorivaunut jossa moottori on erillisessä konehuoneessa eikä lattian alla, olisi pidemmän päälle luotettavampi, voitiin asentaa isompi moottori ja jäähdytys hoitaa tehokkaammin. Sellaisia kuten länsisaksalainen VT 11.5 , siitä edelleen kehitetty tanskalainen MA tai itäsaksalainen VT 18.16. VR halusi mooottorivaunun joka olisi mahdollisimman kevyt ottaen huomioon ratojen kunto. |
|
| 18.04.2026 14:47 | John Lindroth: | ALn 442/448 valm. 1957-1958 valmistaja Breda. Hylätty vv 1983-1999.Ehkä tunnetuin HO malli on tästä junasta "Rivarossi"valmistetta. | |
| 18.04.2026 23:39 | Petri Nummijoki: | Vielä Porkkanajunien pikajunakäytön loppuaikoinakin saattoi esim. Helsingin ja Turun välinen pikajuna näyttää tältä https://vaunut.org/kuva/106380. Dv12 + 8 teräsvaunua painaa osapuilleen saman kuin 9-vaunuinen Porkkanajuna ja tehoa on 1360 hv. Tähän verrattuna Porkkanajunan teho riitti teoriassa ja käytännössä erinomaisesti 3-vaunuiseen runkoon ja melko varmasti 4-vaunuisenakin olisi pärjännyt esimerkin Dv12-vetoista junaa vastaan. | |
| 19.04.2026 02:39 | John Lindroth: | Eli 3 Porkkanarunkoa yhteensä yli 3000Hv vastaan 8 teräsvaunua ja Dv12 /1360 hv ei ole kilpailukykyinen! | |
| 19.04.2026 03:00 | Juhana Nordlund: | Dv12 + 8 teräsvaunua päiväpikajunassa ei missään tapauksessa ollut tavanomainen kokoonpano 1980-luvulla. Oli tiettyjä junia, joissa sellaisenkin kokoonpanon saattoi nähdä silloin tällöin. Rantaradalla Helsingistä klo 16:02 Turkuun lähtenyt P 127 (myöhemmin P 129) oli sellainen. Aikataulukirjan sivulle olikin merkitty Dv12, 400 tn. Ajoaika Helsingistä Turun satamaan olikin jotakuinkin 3 tuntia. Deeverijunissa yhdellä koneella ajettaessa matkustajavaunujen maksimimäärä oli usein kuuden vaunun luokkaa. Aikataulukirjaan oli merkitty sangen yleisesti Dv12, 280 tn. Tuokin aikataulu oli kovin löysä tämän päivän näkökulmasta katsottuna. Viikonloppuisin juniin laitettiin tuplaveto lisävaunujen takia. Porkkanoiden aikataulut eivät kireydeltään poikenneet juuri yhtään Dv12-junien aikatauluista. Yhtäkkiset kalustomuutokset eivät ainakaan aiheuttaneet aikatauluongelmia tältä osin. Ennen vanhaan riitti, että Turkuun pääsi vajaassa kolmessa tunnissa, nyt jotkut haluavat sinne (tai sieltä pois) noin tunnissa... |
|
| 19.04.2026 11:28 | Rainer Silfverberg: | Porkkanoilla ei ollut normaalioloissa, jos kaikki toimi, vaikeuksia ajaa nopeitakin junia. Yhden lisävaunun lisääminenkin olisi mahdollisesti onnistunut jos ei ole pitkiä mäkiä joita pitää nousta. Sähkövetoisille erikoispikajunille ne ehkä eivät sitten olisi pärjänneet. Kun ne 1980-luvun lopussa siirrettiin ajamaan paikallisjunia Turun seudulle oli ihan luontevaa että välivaunu jossa oli ykkösluokka ja keittiö, otettiin pois. Porkkanoita ei enää tarvittu kaukojunaliikenteeseen koska ne ajettiin Sr1 tai Dr13 veturien vetäminä. Ei se kolmen tunniin junamatka Helsingin ja Turun välillä houkutellut juuri muita kuin niitä jotka jäivät junasta pois tai nousivat kyytiin Karjaalla tai Kirkkonummella, tai junaharrastajia tai ulkomaisia turisteja. Bussi kulki 2 tunnissa 20 minuutissa. |
|
| 19.04.2026 11:47 | Petri Nummijoki: | Dv12+ 8 teräsvaunua on tietysti vähän kärjistetty esimerkki. Itse hyväksyisin yhden Dv12-veturin 1980-luvun alkupuolen Rantaradalla yleiseksi 7-vaunuiseen junaan laivapikajunasta puhuttaessa ja 6-vaunun junaan muuten. Mutta kommentin pääpaino liittyy siihen, että Porkkana oli oikeasti 1960-luvun suomalaiseksi junaksi nopea ja hyvä kiihtymään, vaikka jostain syystä "huono kiihtyvyys" tuntuu nousevan lähes aina Porkkanasta puhuttaessa esiin. Mahdollisesti syy on siinä, että paikallisliikennekäytössä Porkkana ei ollut erityisen nopea joka seisakkeelle pysähtyvissä junissa, joka selittynee mm. kuvan https://vaunut.org/kuva/90607 keskusteluissa kuvatuilla syillä. Tämä sitten yleistetään tarkoittavan, että Porkkana kiihtyi heikosti aina, vaikka todellisuudessa se oli vähänkin suuremmalla nopeudella ylivoimainen esim. Lättähattu + liitevaunu-yhdistelmään verrattuna. | |
| 30.04.2026 14:50 | Esa J. Rintamäki: | Herrat Juhana ja Petri: Omia havaintojani vv. 1984 ja 1985: Tiistai, 30.10.1984: juna P 129: veturina 2 x Dv12 2516 + 2736, runko: CEit 2668 + Eit 23067 + Rkt 23809 + Eit 23098 + EFit 23511 + Eit 23183 + 23118 + 23218. Keskiviikko, 7.11.1984: juna P 129: veturina Dv12 2736, runko: CEit 2653 + Eit 23118 + Rkt 23801 + Eit 23025 + EFit 23515. Lauantai, 10.11.1984: juna P 129: veturina 2 x Dv12 2727 + 2549, runko: CEit 2668 + Eit 23067 + Rkt 23809 + Eit 23098 + EFit 23511 + Eit 23142. Maanantai, 12.11.1984: juna P 129: veturina Dv12 2551, runko: CEit 2668 + Eit 23067 + Rkt 23809 + Eit 23098 + EFit 23511 + A 30. Perjantai, 23.11.1984: juna P 129: veturina 2 x Dv12 2719 + 2729, runko: CEit 2653 + Eit 23118 + Rkt 23801 + Eit 23025 + EFit 23515 + Eit 23121 + 23029 + 2380 + 23111. Lauantai, 24.11.1984: juna P 125: veturina Dr13 2350, runko: Eit 23043 + EFit 23519 + Eit 23019 + Eikt 23605 + Eit 23022 + CEit 2665. Maanantai, 3.12.1984: juna P 129: veturina Dv12 2550 runko: CEit 2653 + Eit 23118 + Rkt 23801 + Eit 23025 + EFit 23515. Tiistai, 4.12.1984: juna P 129: veturina Dv12 2745, runko: Ei 22302 + CEit 2666 + Eit 23067 + Rkt 23809 + Eit 23098 + EFit 23511 + Eit 23164. Perjantai, 7.12.1984: juna P 129: veturina pariveto-Dv12 2733 + 2719, runko: CEit 2653 + Eit 23118 + Rkt 23801 + Eit 23025 + EFit 23515. Sunnuntai, 9.12.1984: juna P 106: veturina Tampereelle 2 x Dv12 2728 + 2702, runko: CEhit 26006 + Eit 23150 + 23230 + 23090 + 23258 + 23029 + EFit 23511 + Eit 23098 + Rkt 23809 + Eit 23187 + CEit 2666. Veturina Tampereelta: Dr13 2331. Maanantai, 10.12.1984: juna P 129: veturina Dv12 2741, runko: CEit 2666 + Eit 23187 + Rkt 23809 + Eit 23098 + EFit 23511. Torstai, 13.12.1984: juna P 133: runkona: Dm8 5022 - CEikv 5511 - Dm8 5021 + 5012 - 5506 - 5011 + 5018 - 5509 - 5017. Keskiviikko, 19.12.1984: juna P 129: veturina Dv12 2550, runko: CEit 2653 + Eit 23118 + Rkt 23814 + Eit 23025 + EFit 23515. Torstai, 20.12.1984: juna P 129: veturina Dv12 2744, runko: CEit 2666 + Eit 23187 + Rkt 23809 + Eit 23098 + EFit 23511 + Eit 23129. Sunnuntai, 23.12.1984: juna P 127: veturina Dr13 2301, runko: CEift 2693 + Eit 23249 + Eikt 23603 + Eit23175 + EFit 23509 + Eit 23143. Lauantai, 29.12.1984: juna P 124: veturina Dv12 2549, runko: Eit 23028 + 23181 + EFit 23504 + Eit 23098 + Rkt 23809 + Eit 23187 + CEit 2666. 1985: Keskiviikko, 2.1.1985: juna P 129: veturina Dv12 2749, runko: CEit 2666 + Eit 23187 + Rkt 23809 + Eit 23098 + EFit 23515 + A 40. Perjantai, 4.1.1985: juna P 129: veturina 2 x Dv12 2753 + 2749, runko: CEit 2666 + Eit 23007 + Rkt 23809 + Eit 23098 + EFit 23515 + Eit 23193 + 23237 + 23258. Tiistai, 8.1.1985: juna P 129: veturina Dv12 2740, runko: CEit 2666 + Eit 23007 + Rkt 23809 + Eit 23089 + EFit 23515. Keskiviikko, 9.1.1985: juna P 129: veturina 2 x Dv12 2728 + 2724, runko: CEit 2653 + Eit 23118 + Eikt 23613 + Eit 23025 + EFit 23504. Tiistai, 15.1.1985: juna P 129: veturina Dv12 2724, runko: CEit 2653 + Eit 23118 + Rkt 23816 + Eit 23025 + EFit 23504. Keskiviikko, 16.1.1985: juna P 131: veturina Dr13 2330, runko: EFit 23519 + Eit 23001 + Eikt 23602 + Eit 23150 + CEhit 26006. Perjantai, 18.1.1985: juna P 129: veturina 2 x Dv12 2532 + 2604, runko: CEit 2666 + Eit 23007 + Rkt 23809 + Eit 23098 + EFit 23515 + Eit 23093 + 23080 + 23104. Torstai, 24.1.1985: juna P 129: veturina Dv12 2722, runko CEit 2666 + Eit 23007 + Rkt 23809 + Eit 23098 + EFit 23515 + Eit 23142. Torstai, 14.2.1985: juna P 133, runko: Dm9 5115 - CEiv 5608 - Dm9 5116 + Dm8 5004 - CEikv 5502 - Dm8 5003 + 5016 - 5508 - 5015. Keskiviikko, 13.3.1985: juna P 129: veturina Dv12 2648, runko: CEit 2658 + Eit 23199 + Rkt 23820 + Eit 23254 + EFit 23541. Pääsiäisviikon keskiviikko, 3.4.1985: juna P 129: veturina Dv12 2738, runko: CEit 2658 + Eit 23207 + Rkt 23817 + Eit 23098 + EFit 23515 + Eit 23011 + 23089 +23067. Pitkäperjantai, 5.4.1985: juna P 129: veturina 2 x Dv12 2715 + 2740, runko: CEit 2668 + Eit 23199 + Rkt 23820 + Eit 23254 + EFit 23511 + Eht 23326 + 23328 + Eit 23013. Perjantai, 12.4.1985: juna P 129: veturina 2 x Dv12 2538 + 2711, runko: CEmt 24067 + CEit 2658 + Eit 23207 + Rkt 23817 + Eit 23098 + EFit 23515 +Eht 23325 + Eit 23264 + Eht 23326. Maanantai, 15.4.1985: juna P 129: veturina 2 x Dv12 2633 + 2727, runko: CEit 2668 + Eit 23199 + Rkt 23820 + Eit 23254 + EFit 23511. Tiistai, 16.4.1985: juna P 129: veturina Dv12 2715, runko: Eit 23054 + CEit 2651 + Eit 23207 + Rkt 23817 + Eit 23098 + EFit 23515. Arvoisat herrat nähnevät kaluston vaihtelut. Valitan tähän kirjoittamani aineistoni suppeutta, riittääkö kuitenkin johtopäätösten tekemiseksi? Laivojen kulkupäiviä en myöskään ole laittanut ylös. |
|
| 01.05.2026 11:19 | Petri Nummijoki: | Kiitos kalustotiedoista Esa. |