??.??.???? / Suomi
??.??.???? Dm9-moottorivaunua ja sen Eiv-liitevaunua esittävä piirros. Dm9-junat oli alkujaan tarkoitettu ensisijaisesti paikallisliikennekäyttöön ja siksi välivaunuissa ei aluksi ollut 1. luokan osastoa eikä keittiötä.
Kommentit
| 16.04.2026 07:45 | Markku Naskali: | Olisiko ollut mahdollista liittää vaikka kaksi välivaunua? Pois niitä otettiin käytön loppuvuosina ja olisi ollut vapaana. | |
| 16.04.2026 10:44 | Rainer Silfverberg: | Vähän epäilen että moottoreiden teho olisi riittänyt. Lisäksi kaikissa välivaunuissa oli 1. luokka + keittiö joten vähän turhaa ruoanlaittokapasiteettia olisi ollut, ellei olisi sisustettu uudelleen. Yhdessä vaiheessa 1980-luvulla mietin että olisiko porkkanaungoista voitu, ottamalla moottorit pois, tehdä sähkövetureiden vetämiä ruuhkajunia puuvaunujunien tilalle, mutta VR kerkesi tilata Eil-vaunuja siihen käyttöön. |
|
| 16.04.2026 11:30 | Markku Naskali: | Olisiko ollut teknisesti mahdollista kytkentöjen osalta? | |
| 16.04.2026 11:57 | Petri Nummijoki: | Dm4-vaunuilla vedettiin neljänkin puuvaunun moottoripikajunia ja siinä oli 700 hv tehoa sekä kardaanin poiston jälkeen kaksi vetävää akselia. Kahdessa Dm8/9-vaunussa oli tehoa yhteensä 1010 hv ja neljä vetävää akselia. Lisäksi kahdenkin välivaunun Porkkana olisi noin 25 t kevyempi täydessä kuormassa, kuin Dm4 + neljä puuvaunua. Tuskin neljän vaunun Porkkana olisi tällä perusteella huonommin pärjännyt kuin Dm4-vetoinen moottoripikajuna. Sitten ehkä tehojen puute olisi ongelma, jos täytyisi ylläpitää 140 km/h mutta kysyjähän ei esittänyt mitään vaatimuksia aikataulujen suhteen. | |
| 16.04.2026 12:10 | Rainer Silfverberg: | Dm4 + puuvaunut mahtoi kulkea nopeimmillaan 110 km/h, useimmiten 80-100. Matka Helsinki-Tampere, mitä mahtoi kestää, 3 tuntia? Dm8/9 oli suunniteltu 140 km/h nopeudelle vaikka vasta 1980-luvulla saivat todellisuudessa ajaa pääradoilla sitä vauhtia, käytännössä yhtä nopeasti kuin sähkövetoiset EP-junat. Elinaikansa lopussa niille tuli teknisiä ongelmia, jouduin kerran kuuntelemaan kun konnari ja kuljettaja keskusradiossa keskustelivat "nestevajauksesta" ja juna joutui hidastamaan vauhtia ja lopulta myöhästyi kunnolla. Joissakin tapauksissa yksi moottori sanoi sopimuksen kesken matkan irti, juna pääsi kyllä perille mutta myöhässä. |
|
| 16.04.2026 14:52 | Esa J. Rintamäki: | No miksei muuten, mutta olisiko Isotta-Fraschini Breda-moottoreiden yhteydessä olleiden generaattoreiden tuottama sähkö riittänyt? Siitä huolimatta, että sähkövehkeet olisivatkin olleet numeroa paria suuremmat kuin lätällä. Porkkanoissa kun esimerkiksi jarrut toimivat ep-venttiileillä samaan tapaan paineilmojen kulkua ohjaamalla kuin lättähatuilla. Porkkanan vetovaunut a 47 tonnia ja välivaunut about 34 tonnia, tekee kolmivaunuisena vähän alle 130 tonnia ja nelivaunuisena n. 174 tonnia. Oletettavasti Pollarinmäkeä kiivetessä olisi nelivaunuisessa nopeusmittareiden viisarit vastustamattomasti valuneet vasemmalle. Ja noissa painoissa ei ole vielä matkustajia laskettu mukaan, etenkään suhteessa tonnikeijut versus ruipelot! |
|
| 17.04.2026 23:16 | Juhani Pirttilahti: | Moottorien teho oli teoriassa sopiva yhdelle välivaunulle, mutta käytännössä voidaan olla toista mieltä. Italiassa vastaavissa junissa luovuttiin välivaunuista juuri siitä syystä, että vetovaunujen teho ei ollut aivan riittävä edes sille yhdelle välivaunulle. Sähkö sinänsä olisi riittänyt, sillä eihän vaunut sinänsä vieneet paljoakaan sähköä, mutta moottoriteho ei olisi edes teoriassa riittänyt vetämään pidempää junaa. Valtionrautatiet kyllä suunnitteli yhteen aikaan, että Porkkanoista olisi tehty veturivetoisia runkoja, mutta sitä suunnitelmaa ei sitten ikinä toteutettu. Se olisi käytännössä vaatinut melkoisia muutoksia Porkkanan vaunuihin esimerkiksi lämmityksen suhteen. Esimerkiksi jarrujärjestelmä olisi pitänyt uusia ja suoran sähkölämmityksen asentaminen olisi vaatinut merkittäviä muutostöitä. |
|
| 18.04.2026 11:10 | Rainer Silfverberg: | Tarkoitat italialaisella junalla varmaan tyyppiä ALn 442/448 joka oli TEE-liikenteeseen tarkoitettu dieselmoottorikiitojuna. Se oli hieman vanhempi konstruktio kuin Dm8/9 ja sille oli kovat vaatimukset että pystyy ajamaan 140 km/h useimmissa olosuhteissa, ottaen huomioon että matka kulki Alppien läpi. Siksi välivaunu oli jätetty pois. Muttta taitaa olla niin että vaikka porkkanoiden Breda-moottoreissa oli junarunkoa kohden 1010 hv teho niin se saavutettiin vain jollain tietyllä kierroslukualueella. Monessa pikkuautossakin on papereiden mukaan yli 100 hv moottori mutta sitä täytyy rääkätä kunnolla. Kuvittelisin että sellaiset moottorivaunut jossa moottori on erillisessä konehuoneessa eikä lattian alla, olisi pidemmän päälle luotettavampi, voitiin asentaa isompi moottori ja jäähdytys hoitaa tehokkaammin. Sellaisia kuten länsisaksalainen VT 11.5 , siitä edelleen kehitetty tanskalainen MA tai itäsaksalainen VT 18.16. VR halusi mooottorivaunun joka olisi mahdollisimman kevyt ottaen huomioon ratojen kunto. |
|
| 18.04.2026 14:47 | John Lindroth: | ALn 442/448 valm. 1957-1958 valmistaja Breda. Hylätty vv 1983-1999.Ehkä tunnetuin HO malli on tästä junasta "Rivarossi"valmistetta. | |
| 18.04.2026 23:39 | Petri Nummijoki: | Vielä Porkkanajunien pikajunakäytön loppuaikoinakin saattoi esim. Helsingin ja Turun välinen pikajuna näyttää tältä https://vaunut.org/kuva/106380. Dv12 + 8 teräsvaunua painaa osapuilleen saman kuin 9-vaunuinen Porkkanajuna ja tehoa on 1360 hv. Tähän verrattuna Porkkanajunan teho riitti teoriassa ja käytännössä erinomaisesti 3-vaunuiseen runkoon ja melko varmasti 4-vaunuisenakin olisi pärjännyt esimerkin Dv12-vetoista junaa vastaan. | |
| 19.04.2026 02:39 | John Lindroth: | Eli 3 Porkkanarunkoa yhteensä yli 3000Hv vastaan 8 teräsvaunua ja Dv12 /1360 hv ei ole kilpailukykyinen! | |
| 19.04.2026 03:00 | Juhana Nordlund: | Dv12 + 8 teräsvaunua päiväpikajunassa ei missään tapauksessa ollut tavanomainen kokoonpano 1980-luvulla. Oli tiettyjä junia, joissa sellaisenkin kokoonpanon saattoi nähdä silloin tällöin. Rantaradalla Helsingistä klo 16:02 Turkuun lähtenyt P 127 (myöhemmin P 129) oli sellainen. Aikataulukirjan sivulle olikin merkitty Dv12, 400 tn. Ajoaika Helsingistä Turun satamaan olikin jotakuinkin 3 tuntia. Deeverijunissa yhdellä koneella ajettaessa matkustajavaunujen maksimimäärä oli usein kuuden vaunun luokkaa. Aikataulukirjaan oli merkitty sangen yleisesti Dv12, 280 tn. Tuokin aikataulu oli kovin löysä tämän päivän näkökulmasta katsottuna. Viikonloppuisin juniin laitettiin tuplaveto lisävaunujen takia. Porkkanoiden aikataulut eivät kireydeltään poikenneet juuri yhtään Dv12-junien aikatauluista. Yhtäkkiset kalustomuutokset eivät ainakaan aiheuttaneet aikatauluongelmia tältä osin. Ennen vanhaan riitti, että Turkuun pääsi vajaassa kolmessa tunnissa, nyt jotkut haluavat sinne (tai sieltä pois) noin tunnissa... |