09.05.2026 / Litovel předměstí, Tšekki
09.05.2026 "Bobina" 140 099 seisoo Litovel předměstín yksipilttisen tallin edustalla. Tämä sähköveturi valmistui vuonna 1958 Plzeňissä Škodan tehtaalla. 2000-luvulla veturi palveli useita yksityisiä puolalaisia operaattoreita. Gepard Express toi 140 099:n takaisin Tšekkiin vuonna 2023. Lähin sähkörata sijaitsee Červenkan asemalla viiden kilometrin etäisyydellä. "Bobinan" takana on punainen kolmiakselinen dieselveturi 711 501. Taustalla näkyy myös Litovelin raatihuoneen korkea torni.
Kommentit
| 06.08.2026 22:30 | Hannu Peltola: | Sympaattisen näköinen veturivanhus! | |
| 07.08.2026 13:26 | Kimmo T. Lumirae: | 140-sarja, alun perin E499.0, on valmistettu 1953-58 Skodalla. Kiintoisaa on, että Skoda hankki sveitsiläisiltä SLM:ltä ja Secheronilta tietotaitoa sähköveturin rakentamiseen; SLM oli jo 1944 saanut tehtyä tavallaan ensimmäisen modernin sähköveturin, tehdessään BLS:lle Ae 4/4:n, joka oli neliakselinen teliveturi ilman juoksuakseleita, täysjoustavilla ajomoottorikäyttölaitteilla ja sitä kautta ensimmäinen nopea teliveturi, huippunopeus 125 km/h ja myöhemmissä veturityypeissä 140 km/h, kun aiemmissa vetureissa nopeus jäi 100 km/h tai vaihtoehtoisesti täysjoustavien ajomoottorikäyttölaitteiden mahduttamisessa mukaan jouduttiin tyytymään jäykkään runkoon eli ei-teliratkaisuun ja sitä kautta lisäämään juoksuakseleita. Mutta Ae 4/4:ssä oli kaikki paino vetävillä akseleilla, ja lisäksi se oli tehopainosuhteeltaan ennätyksellinen; siinä oli rengassydänmuuntaja ja itsekantava hitsattu kori; tänä päivänä nämä ovat sähköveturitekniikan aakkosissa, mutta 1944 Ae 4/4 oli sensaatiomainen. Ja siitä lähtivät tsekit veturiaan sommittelemaan ajojohdinjännitteelle 3000 volttia tasavirtaa, joka oli ehkä halvin ja käytännöllisin, ennen noin-vuotta 1960, jolloin 50 herzin ajojohdinjännitteitä saatettiin alkaa käyttää tasasuuntaustekniikan kehityttyä. SLM:n kädenjälki näkyy pikkuasioissakin: puskimet, puskinpalkki ja korin alareunan pyöristys ovat kuin Dr12 Hurusta, joka on myös SLM:n piirtämä. |
|
| 07.08.2026 14:05 | Hannu Peltola: | En ole perehtynyt tarkemmin sähkövetureiden sielunelämään, mutta eikö saksalaista E44:ää voi laskea ensimmäiseksi moderniksi sähköveturiksi? Teliveturi, mutta erityisesti tavarajunakäyttöön tehtynä hitaampi. Ruotsin Mg on myös 1940-luvun tuote ja oli aikanaan kohtuullisen moderni. |
|
| 07.08.2026 15:36 | Kimmo T. Lumirae: | Ongelmahan oli erityisesti täysjoustavan ajomoottorikäyttölaitteen sovittaminen mukaan. MG:n huippunopeus on vain 80 km/h ja E 44:n 90 km/h, koska niissä on ns. käpälälaakeriveto (Tatzlager, nose-suspended drive), jossa osa ajomoottorin painosta kohdistuu rataan suoraan jousittamattomana ja tämä ei käy nopeuden ylittäessä oleellisesti 100 km/h. Ja täysjoustava käyttölaite ei mahtunut mukaan teliin käytettäessä 1000 hv ajomoottoria (olisi pitänyt mainita tämäkin tuon Ae 4/4:n uutuustekijänä: nopea teliveturi 1000 hv:n ajomoottoreilla siis. Näinhän asia oli Sr1:kin kohdalla: neuvostoliittolainen avaruusvaltion teknologiakaan ei pystynyt toimittamaan täysjoustavaa käyttölaitetta Sr1:n 140 - 160 km/h vaatimuksiin, ja Sr1:n ajomoottorikäyttölaite on Skodan toteuttama ja mallia sveitsiläinen Secheron. Neuvostovalmisteisissa linjasähkövetureissa on käpälälaakeriveto, ja huippunopeus 100 tai joissain 110 km/h. Saksalaiset itse pitävät toki joissain yhteyksissä E44:ää ensimmäisenä modernina sähköveturina, koska se on teliveturi, mutta se on silti vain 90 km/h nopeudelle yltävä veturi, jossa on vain 750 hv ajomoottorit. Lisäksi se on rungollinen eikä itsekantava. BLS Ae 4/4:ssä esiteltiin siis suuri määrä aivan uusia ominaisuuksia ja teknisiä ratkaisuja, joita ei aiemmin oltu saatu sovitettua samaan veturiin. Ae 4/4 poiki sittemmin SBB:n kevyen sähköveturin Re 4/4:n tilaukset 1946, ja kuusiakselisen 6000 hv:n Ae 6/6:n tilauksen 1952 ja sittemmin SBB:n ja BLS:n myöhemmät neliakseliset sähköveturit jatkokehitelmineen. |
|
| 07.08.2026 15:51 | Hannu Peltola: | Kiitos Kimmo, hyvät perustelut ja taas oppii uutta! | |
| 07.08.2026 21:41 | John Lindroth: | Samoin kiitos Kimmolle asiantuntevasta perehdytyksestä! | |
| 07.08.2026 22:35 | Esa J. Rintamäki: | Samoin "koneteknikonretku" (valm. 1983) kiittää lämpimästi asiantuntevasta tekniikan ja historian opetuksesta. |