??.??.???? / Suomi
??.??.???? Teekkarit uhmaamassa painovoimaa kalkkikivikaivoksen reunalla. Mikäköhän tuo triangelin muotoinen hirttosilmukka edustaa tuolla "vastarannalla"? Pohjalla ainakin rillirataa ja vaihde.
Kommentit
| 11.09.2026 14:37 | Kari Haapakangas: | Merkkikello. Tuota lyömällä on voitu ilmoittaa vaikka ruokatunnin alkamisesta, tai miksipä ei vaikka lähestyvästä räjäytyksestä. | |
| 11.09.2026 15:21 | Mika Hakala: | ...Ja jos silta olisi Sortavalasta, niin olisikohan kuvan kävelykeppi sama kuin siinä kuvassa? silloin tämä voisi olla tuo Ruskealan marmorilouhos. Linkin kuvassa rillirataa vaihteineen talvella https://kakisalmimuseo.fi/ruskealan-marmoria-sanomalehdissa/ | |
| 11.09.2026 15:46 | Esa J. Rintamäki: | Tuollaista, kolmion eli triangelin mallista kelloa on kutsuttu myös "pimpparaudaksi". | |
| 11.09.2026 19:22 | Into Tilander: | Kiitokset Kari, Mika ja Esa! Laittelen Ruskealan marmorilouhoksen tunnisteisiin. Ilmeisesti teekkarit ovat ajelleet opinahjon nurkkia tutuiksi. | |
| 11.09.2026 20:07 | Heikki Jalonen: | Esitän voimakkaan epäilyn tuosta Ruskealasta! Marmorilouhoksella tuotteita ei louhita räjäyttämällä (paitsi jos haluttu tuote on "marmorijauhe"...) vaan lohkareita sahaamalla. Siitä työtavasta tunnusmerkkinä on hyvin suorat ja erottuvat leikkauspinnat ja irrotetut suorakulmaiset kiviaihiot. Mitään suoraviivaista ei tuossa kuvassa näy. Räjäytyslouhetta sitäkin enemmän. Oma käsitykseni on, että kuva on kalkkivilouhokselta. Suomessa mahdollisia on useita, mutta jos pysytään Karjalan seuduilla hyvä arvaus voisi olla Lappeenranta (Ihalaisen avolouhos), jossa louheen lastaus tapahtui käsipelillä kuuppavaunuihin vielä 1930-luvulla. Tuolloin louhoksen syvyys oli vielä luokkaa 10...20 m. Jos poistutaan Karjalan seuduilta, mahdollinen olisi vaikkapa Särkisalon Förby avolouhinnan kaudella. Silloin tässä kuvassa saattaisi olla kytkentää toiseen kuvaan: https://vaunut.org/kuva/182934?a=1 Vinokuljetinta ei kuvassa kuitenkaan näy. Marmorilouhoksen näkymiä halukkaat voivat katsoa vaikka Bond-leffan "Quantum of Solace" alkuminuuteilta... Tai dokumentista SunTuubista: https://www.youtube.com/watch?v=du9_Kn2y2VA Lohkoja sahaava työtapa on jo roomalaisten aikainen, vain mittakaavaltaan nykyaikaa pienempää. Carraran kuuluisa louhos on sekin roomalaisten perustama. |
|
| 11.09.2026 21:05 | Ossi Rosten: | Kyä tässä ei ole mitään muuta samaa tuon Ruskealan kalkkkikaivoksen kuvan kanssa kuin radan haarauma. Tämä kuva on kyllä joku kalkkikivikaivos, kuten Heikkikin sanoo. Ruskealan kallio on juonteikasta (näkee tusta Mikan mv kuvastakin, mutta kuvahauku tuo paremmin värikuvina esille) kun taas tässä kuvassa oleva kallio on pääosin vaaleaa (valkoista?) ja vain vähän eri väristä kiveä, mutta ei laisin samaan tapaan juonteilevasti kuin Ruskealassa. Myöskään tuo murske kuopan pohjalla ei viittaa marmoriin vaan selkeästi kalkkilouhosta. Pitkän tovin hahmottelin tuota nuorisojoukkoa Mikan linkkaaman kuvaan notkoon jossa sähkökaapeli tms. laskee kuopan pohjalle. Pikavilkaisulla näytti sopivan, mutta kallion väritys, muodot ja taustan puusto ei istu kun pidempään katsoo... |
|
| 11.09.2026 21:13 | Into Tilander: | Hyvä, että oikaisitte Heikki ja Ossi! Nyt kun sanoitte, niin ei tuo "marmorin" räjäyttäminen kuulosta yhtään hyvältä. Kalkkikivikaivoksella siis ollaan. Taidan hieman katsella Förby-kuviani, jos sieltä "Heureka!" syntyisi. | |
| 12.09.2026 10:56 | Erkki Nuutio: | Marmori oli Alvarin sopimaton, mutta kylttuuriväelle riittävän kallis materiaalivalinta Finlandia-taloon. Konkreettisesti marmori on kiteistä kalkkikiveä - kerrostuneen kalkin muuttumistulos (prof. Iivari Leiviskä). Tietosanakirja 8 (1916) kertoo: Ruskealan marmori on (siis oli) Suomen ainoa rakennustarkoituksiin käytetty kalkkikivi. Samasta vuoresta saatiin kahdenlaista marmoria: hienorakenteista dolomiittista (esim. Pietarin marmoripalatsi) ja karkearakeista kalkkisälpämarmoria (esim. Helsingissä HSp:n talo Kasarmitorilla). Ruskealan tuotanto oli vuonna 1914 70 000 hl (sammuttamattomana), josta 1/3 selluloosatehtaisiin (siis kalkkina), 1/3 rakennus- ja maanviljelykäyttöön (siis ainakin pääosin kalkkina) ja 1/3 Pietariin. Julkisivukiveksi meni siis vain noin kolmannes ehjinä sahattuina osina. Suurempi osa siis louhittiin kuvan mukaisesta rikkonaisesta osasta vuorta. Rikkonaisuuden vuoksi sillä ei ollut sellaisenaan arvoa rakennuskivenä. Ajankohta-arvaus: 1908-1915 . Teekkareita kutsuttiin Kalkki-Petterin pitopöytään (ennen 1917:n kieltolakia), mutta myös Ruskealaan. Pidän Käkisalmi-museon kuvan suureen yhtäläisyyteen viitaten Ruskealaa todennäköisempänä - jolleivat mahdolliset lisäkuvat viittaa toisaalle. |
|
| 12.09.2026 11:06 | Rainer Silfverberg: | Sinne Ruskealaanhan on ajettu viime aikoina erikoisjunia höyryvetureilla. Siis Pietarista Ruskealaan, ja jossain vaiheessa oli tarkoitus jatkaa junien matkaa myös Joensuuhun, mutta tyssäsi byrokratiaan, siis ennen tätä sotaa. |