??.08.1962 Kirkastin kuvaa https://vaunut.org/kuva/182988 Isäni toimi veturinkuljettajana Tampereella 1946-1973 ja varmasti kulki tässä maisemassa hyvin paljon. Hän sai 1942 siirron rintamalta veturinlämmittäjäksi Tampereelle ja sitten ensin vt. veturinkuljettajaksi ja sitten sai varsinaisen virkanimityksen. Isäni oli heti 1950-luvulta mielellään dieselkaluston kanssa tekemisissä eli Tampereen Vv 13-14, Dm 4 ja myös Hr 11 tulivat hänelle tutuiksi, samoin jopa varhaiset moottorivaunut, ja sitten tietysti Lätistä alkaen kaikki muut dieselsarjat; Hr 13 ei kuulunut tamperelaisten veturimiesten tyyppikoulutuksiin. Niinpä hän on saattanut juuri poistua kuva-alalta jonkin veturin parista, tai sitten ollut kotonaan vapaalla pikku taaperonsa kanssa, joka tässä nyt tekstiä suoltaa. Dieselkaluston säilytys ja huolto siirtyi 1966 Tampereen Perkiön varikolle, jossa isäni toimi huoltokuljettajana 1968-1973, eli tarkasti saapuvia vetureita, siirteli niitä, jakoi vetureita lähteviin juniin ja laitteli lähtövalmiiksi seuraavaa reissua varten; tämä huoltokuljettajavuoro oli kysytty vuoro, jossa ei tarvinnut yöpyä, joskus onnettomissakin oloissa meluisilla lepohuoneilla vierailla paikkakunnilla, vaan yöt sai nukkua kotonaan, kunhan teki noin 1-2 yövuoroa viikossa veturitallilla. Isäni eläköityi 1973 keväällä ja saman vuoden lopussa tulivat ensimmäiset Sr1-veturit maahan, ja siitä alkoi uusi aikakausi linjaliikenteessä.
| 17.09.2026 19:55 | Into Tilander: | Kiitokset Kimmolle! | |
| 17.09.2026 19:57 | Kimmo T. Lumirae: | Kiitos itsellesi, Into, kuva on ollut hieno löytö! Paikka on sikälikin itselleni tärkeä, että melkein samoilla jalansijoilla koin rautatieharrastusherätyksen, pyöräillessäni noin 1973 tästä ja nähdessäni Tr 1 Riston tuossa talliraiteella lämpimänä; nämä ns. vanhat tallit kun jäivät höyryvetureiden käyttöön vuoden 1966 jälkeenkin, kun Perkiössä ei höyryvetureille ollut tiloja eikä huoltomahdollisuuksia. Tampereella ajettiin kai 1973 vielä yhtä yötavarajunaparia höyryllä Riihimäkeen ja ehkä vuoden päästä siitä lämpimiä höyryjä ei enää Tampereella nähty. |
|
| 17.09.2026 20:50 | Erkki Nuutio: | Kiitokset! Nyt kuva on todella hieno ja sen värit ovat moitteemat ja luonnolliset. Kääntöpöydällä on 77? - ehkä kolme kirvestä 777 |
|
| 17.09.2026 21:58 | Petri Nummijoki: | Vai olisiko kääntöpöydällä Turun varikon Hv1 550? Minustakin veturin numerosarjasta kaksi ensimmäistä numeroa voisivat olla samoja mutta kolmas ehkä 0. Pystyykö joku tunnistamaan tästä kuvakulmasta, onko kääntöpöydällä Hv1 vai Hv2? | |
| 17.09.2026 22:36 | Uwe Geuder: | Tämä on melkein sama kuvakulma kuin työpaikkani ikkunasta (Tulli Business Park). Pitää kai tulostaa tämä kuva ja ripustaa vertailukuvana ikkunan viereen. Kun kuvaaja on tuntematon en voi oikein kysyä lupaa. | |
| 17.09.2026 22:40 | Into Tilander: | Laita Uwe vaan, ei haittaa. Jos haluat kirjoittaa sen yhteyteen "Kokoelmat Into Tilander" niin saat mun puolesta. Ei mikään pakko. | |
| 18.09.2026 00:08 | John Lindroth: | Petri! Veikkaus on Hv2 hiekkatoomista lähtevien hiekkaputkien etäisyydestä toisiinsa päätellen? | |
| 18.09.2026 12:30 | Petri Nummijoki: | Kääntöpöydällä olevan veturin numero lienee kuitenkin 0-loppuinen. Teoriassa silloin mahdollisia olisivat 550, 560, 570, 580, 590, 640, 650, 680 ja 780. Joensuun 570:n sekä Pieksämäen 640:n tai 680:n päätyminen Tampereen kääntöpöydälle lienee kuitenkin epätodennäköistä ja Oulun 560:n osaltakin se olisi mahdollista lähinnä vain, jos veturi on sattumalta ollut konepajakäynnillä Hyvinkäällä. Seinäjoen 650 on rajatapaus kuvausajankohdasta johtuen. Edellisellä aikataulukaudella 1961-1962 Tampere-Seinäjoki postijuna H53/54 oli vielä höyryvetoinen, joten myös 650 on saattanut Tampereella käydä mutta ilmeisesti tässä kuvassa on aikataulukausi jo vaihtunut ja kauden 1962-1963 puolella Seinäjoen Hv-veturi Tampereella lienee jo poikkeustapaus. Turun 550, Riihimäen 580 ja Tampereen 590 sekä 780 jäänevät siten uskottavimmiksi vaihtoehdoiksi. Pystyykö joku tulkitsemaan veturin kahdesta ensimmäisestä numerosta, mihin se näistä parhaiten täsmää? |