08.10.2026 / Nokia
08.10.2026 Nokian rautatieasemalla oleva VR:n lipunmyyntiautomaatti kertoo tulleensa käyttöikänsä päähän. Laitteet poistetaan kaikilta asemilta tänä syksynä. Junamatkustaminen tulee siis muuttumaan siltä osin, että jatkossa lippu pitää ostaa jollakin toisella tavalla.
Kommentit
| 09.10.2026 03:32 | Antti Ojala: | Isossa kuvassa lippuautomaattien poistamisella ei ole suurtakaan roolia, mutta toki se kertoo omaa kieltään VR:n vastenmielisestä suhtautumisesta matkustajiinsa. Ilmoituksen mukaan lippuja voi hankkia "helposti" mm. R-kioskeista - jos sellainen on paikkakunnalla vielä jäljellä. Sen yhtiö jättää kohteliaasti mainitsematta, että lippuja saa myös kaukojunista, tosin vain pankkikortilla. Kaiken hjuippuna itsensä palvelemisesta poistuvalla lippuautomaatilla veloitetaan palvelumaksu. Tyhmempikin ymmärtää että itsepalvelumaksua on perittävä automaattien purkukustannusten kattamiseen, muutenhan matkustajien olisi tehtävä purkaminenkin itse. Kaukoliikenteen busseissa useimmat yhtiöt huolivat yhä edelleen käteistä rahaa, sillä heille kaikki matkustajat ovat arvokkaita asiakkaita, nekin jotka haluavat tai joutuvat pakosta maksamaan ryppyisillä seteleillä. | |
| 09.10.2026 12:31 | Petri Sallinen: | Suomalaisista 94-96 prosenttia omistaa älypuhelimen ja 90 prosenttia omistaa tietokoneen. Nämä välineet mahdollistavat aika monta tapaa ostaa junalippuja. Mikäli VR:n viestintään on uskominen, niin 96 prosenttia yhtiön myymistä lipuista on digitaalisia — vain kaksi prosenttia lipuista on ostettu lippuautomaateista. VR:n lippuautomaatit ovat saavuttaneet teknisen käyttöikänsä, varaosia ei enää saa ja laitteiden huoltokustannukset ovat kasvussa — näin VR:n viestintä ainakin väittää. Kustannuslaskennan perusoppien mukaan kaikki nämä kustannukset olisi siirrettävä lippuautomaateista ostettujen lippujen kuluiksi ja jos lippuautomaatit olisi päätetty uusia, niin investointikulut olisi katettava lippuautomaateista ostettavilla lipuilla (vai pitäisikö lippunsa digitaalisesti ostavien olla subventoimassa automaateista ostettavien lippujen hintoja?). Jos automaattiverkostoa haluttaisiin pitää yllä, niin lippuautomaatista ostetun lipun hinnan pitäisi olla selvästi kalliimpi kuin muilla tavoilla ostettujen lippujen hinta. Jos kerran automaattilippuja ostetaan enää kaksi prosenttia, niin automaattien uusiminen olisi järjetön investointi. Tämän ymmärtämiseen ei tarvita kovin suurta kustannuslaskennan osaamista. Asetelma ei ole vaihtoehdoton. Lippuautomaattiostolle on monta vaihtoehtoa. VR viestittää matkalippujen hankintavaihtoehdoista sivuillaan seuraavasti: Junalippuja voi jatkossakin ostaa: - VR Matkalla -sovelluksesta - vr.fi-palvelusta - kaikilta Suomen R-kioskeilta - puhelimitse VR:n asiakaspalvelusta - Helsingin rautatieaseman VR Kohtaamispisteeltä - kaukoliikenteen junissa konduktööriltä - Asiakaspalvelustamme voi ostaa lippuja sekä tiedustella junien aikatauluja ja hintoja puhelimitse numerosta 0600 41 900 (3,55 € / vastattu puhelu + pvm/mpm). Asiakaspalvelu palvelee ma-pe klo 5–22 ja la-su klo 7–22 vuoden jokaisena päivänä. |
|
| 09.10.2026 17:50 | Elmo Kyytinen: | Eihän nykyäänkään taida kaikilla asemilla olla lippuautomaattia ja, jos on niin monesti nekin ovat olleet rikki. | |
| 10.10.2026 11:52 | Mikko Nyman: | Ymmärrän Petrin mainitsemat pointit. Itse en ole muistaakseni ostanut ainuttakaan paperilippua enää sen jälkeen, kun VR otti sähköiset asiointikanavat käyttöön reilusti yli 20 vuotta sitten. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että jotkut toiset, nykyisin tosin todella harvat, hankkivat lippunsa muita kuin digipalveluita käyttäen. Yrityksissä on paljon sellaisia toimintoja, jotka eivät tuota suoraan mitään, ja perinteiset asiakaspalvelut tai vaikkapa lipunmyyntiautomaatit ovat juuri tällaisia. Niiden tehtävänä on kuitenkin tukea yrityksen ydinliiketoimintaa, mitä kautta varsinaiset tulovirrat sitten muodostuvat. Mainittakoon, että vaikka maailma on mennyt jo vuosikausia kohti raivostuttavia for dummies -tyyppisiä mobiiliappeja, siitä huolimatta esimerkiksi parkkimaksut voi hoitaa monissa paikoissa edelleenkin ulkona möllöttävällä maksuautomaatilla. Kumma kyllä niihin saa varaosia, eivätkä ne ole teknisen käyttöikänsä päässä, vaikka pömpelit on sijoitettu aivan samaan tapaan sään ja vandaaleiden armoille kuin VR:n lippuautomaatitkin. |
|
| 10.10.2026 14:30 | Miitre Timonen: | Olisihan nyt täysin järjetöntä vaikkapa ulkomailla reissatessa asentaa yksittäisiä matkoja varten erilaisia sovelluksia. Lippujen myynti asemalla muodossa tai toisessa on kuitenkin standardi ihan kaikkialla maailmassa. Täällä Suomessa toki asemat ovat muutenkin rappiolla ja paikat rempallaan, kun sehän riittää ja tulee halvemmaksi. | |
| 10.10.2026 16:00 | Antti Ojala: | En minäkään osta paperilippuja, mutta kyse ei ollutkaan siitä, vaan asiakaslähtöisyydestä. Jos asiakkaalla ei ole jostain syystä pankkikorttia eikä R-kioskia ole paikkakunnalla, lipun hankinta voi olla ylivoimainen tehtävä. Jonkin laitteen käytöstä poistaminen sillä perusteella ettei siihen saa varaosia, on lopultakin löysä selitys. Miten voi olla, että hankintaprojektista toiseen hommataan sellaista kampetta, jonka elinkaari on kännykän luokkaa. Eikö tästä ole opittu 160 vuoden aikana tosiaan mitään? Kun lippuautomaatteja tmv. hankitaan, kilpailutuskriteereihin täytyy uskaltaa kirjoittaa, että varaosia on oltava saatavilla periaatteessa "ikuisesti" ja että huoltoa on voitava saada valmistajasta riippumatta. Tämä on se konsti, joka pakottaa laitevalmistajat valitsemaan sellaiset ratkaisut ja komponentit, että tuotteita pystyy korjaamaan loputtomiin. | |
| 10.10.2026 16:36 | Teemu Saukkonen: | Poistuuko myös stadista automaatit? Juuri kun sellaisesta lipun ostin lähijunaan. | |
| 10.10.2026 19:31 | Petri Sallinen: | HSL on myös asteittain poistamassa lippuautomaatteja. https://www.hsl.fi/hsl/uutiset/uutinen/2025/11/lipunmyynti-lakkaa-osassa-jaljella-olevia-lippuautomaatteja |
|
| 10.10.2026 20:48 | Eero Karttunen: | Petrille huomauttaisin, että kaikki eivät ole sitä sukupolvea, joka on "syntynyt kännykkä kädessä". Minullakaan ei ole älypuhelinta eikä siten VR-sovellusta. Pystyn kyllä ostamaan kotoa läppärini ja printterini välityksellä VR-lipun paperisena, mutta en ollessani vieraalla paikkakunnalla, ellei paikkakunnalla aseman lähettyvillä ole avoinna olevaa R-kioskia. Minulle ole toistaiseksi selvinnyt miten pystyn saamaan käteeni paperisen VR-lipun vieraalla paikkakunnalla puhelimitse VR:n asiointipalvelusta, siis tarkoitan paperista lippua, kun ei ole älypuhelinta. Ei R-kioskia ole läheskään kaikkien isojenkaan VR-pysähdyspaikkojen läheisyydessä (esim. Hyvinkäällä) ja jos olisikin, niin sen aukioloaika on usein rajoitettu vaikka junia menisi läpi vuorokauden. Sama koskee nyt sitten kohta myös HSL:n automaatteja, vaikka niitäkin tarvittaisiin. Silloin kun vielä asuin Rekolassa, joka on edelleen suuren Peijaksen sairaalan "rautatieasema", jouduin usein opastamaan asemalla hämmentyneitä sairaalassa kävijöitä junien lippuasioissa. Totesin että joukossa oli paljon sellaisia juniin haluavia, joilla ei ollut älypuhelinta mutta ei myöskään edes pankkikorttia (mm. ulkomaalaistaustaisia ja lapsia). He eivät voineet ostaa edes rahalla HSL-lippua, koska HSL automaatti antoi ostaa lippuja vain korilla. Ja jos matkustaja oli menossa VR-paikallisliikennealueelle esim Hyvinkäälle, matkalle vaadittiin VR-paikallislippu. Eihän sellaista saanut edes kortilla HSL-automaatista. Lähimmät R-kioskit olivat Koivukylässä ja Korsossa. Oli myös ulkomaalaisia, joilla oli älypuhelin mutta ei siinä HSL- tai VR-sovelluksia. Tuntuu siltä että niin VR kuin HSL tuntuvat lähtevän siitä, että älypuhelimen ja siinä VR-ja HSL sovelluksen omistaminen (sekä osaaminen myös niitä käyttää) on nykyisin yleinen edellytys julkiseen junaan pääsemisen. Mainittakoon että siihen aikaan kun asuin Rekolassa, Rekolan asemalaiturilla oli makeis- ja limuautomaatti. Siitä kyllä pystyi ostamaan makeisia käteisellä rahalla, kortilla ja muilla teknillisillä välineillä. Mutta siis matkalippujen saannissa junamatkaa varten oli kertomiani suuria hankaluuksia. |
|
| 10.10.2026 22:39 | Mikko Nyman: | En tiedä, miten monimutkaista olisi tuoda VR:n lipputuotteet myyntiin kaikkiin K- ja S-ryhmän kauppoihin (ja siinä sivussa myös ABC-”huoltoasemille”), mutta jos tämän voisi toteuttaa jollain tolkullisella tavalla kustannustehokkaasti, VR:n lipunmyyntipaikkojen peittoalueen saisi kasvamaan huomattavasti. Sitten toinen juttu: joskus myös yksinkertaiset keksinnöt ovat yllättävän käyttökelpoisia. Niinpä mietin, että onkohan kenelläkään käynyt mielessä tekstiviestilippujen kaivaminen haudasta? Käytännössä jokaisella on sms:ien vastaanottoon kykenevä puhelin, ja mikä parasta, tekstiviestiliput eivät vaadi edes paljon parjattujen mobiilisovellusten asentamista. Tämä ratkaisisi ainakin sen, miten älypuheliton ihminen pystyisi hankkimaan junalipun, kun sen voisi maksaa suoraan palveluhinnoiteltuna tekstiviestinä. Vaikka kaikkia erityisryhmiä ei voi millään poppakonstilla palvella täydellisesti, mahdollisuuksia lipunmyyntikanavien kehittämiseksi on kuitenkin olemassa. |
|
| 11.10.2026 11:40 | Petri Sallinen: | VR:llä oli parhaimmillaan noin 130 lippuautomaattia noin 70 asemalla. Näin kerrotaan VR:n sivuilla. Ei siis mitenkään hirveästi. Ei voida olettaa, että tällaisella peitolla minkä tahansa tuppukylän asemalta olisi koskaan voinut ostaa lippua automaatista. R-kioskien kattavuus on parempi, vaikka niidenkin määrä on laskenut huomattavasti parhaimmista vuosista. Lasku 600:sta kioskista noin 200:aan on ollut huima. HSL-alueella satunnaisen matkan voi maksaa lähimaksuna pankkikortilla kaikissa HSL-alueen kulkuvälineissä. Ei tarvita älypuhelinta, matkakorttia, myyntipisteitä tai lippuautomaatteja. Riittää, että pankkikorttia vilauttaa kulkupelin lukulaitteelle. Ei siis ihme, että HSL on päättänyt poistaa lippuautomaatit. Suomen Pankin mukaan 99 prosenttia suomalaisista omistaa pankkikortin — useimmilla niitä on vahintään kaksi. En tiedä, mikä on tilanne muiden kaupunkin liikennelaitosten alueilla. Kuukausi sitten vierailin Englannissa High Wycombe -nimisessä tuppukylässä. Kaupungin busseissa oli lukulaitteet, joille vilautettiin pankkikorttia, kun nousit bussiin ja toisen kerran, kun poistuit bussista. Jos matkaasi aloittaessa et tiennyt, mille vyödykkeelle matkustat, niin tällä tavalla matkan hinta varmistuu vasta siinä vaiheessa, kun poistut bussista. Samaa ideaa käyttää Lontoon liikennelaitoksen Öyster Card, jolle ladataan rahaa. Matkan hinta määräytyy vasta silloin, kun poistut esim. metroasemalta ja vilautat toisen kerran korttia, joloin järjestelmä imaisee matkan hinnan Öyster Cardilta. Matkustamisen hankaluudet ovat osin itse aiheutettuja ja osin keinotekoisia. Senioreille on tarjolla Doro-älypuhelimia noin 200 eurolla. Mikä on syynä siihen, että ei ole älypuhelinta, mutta on kotitietokone? Onko syy taloudellinen vai periaatteellinen — en ehkä halua opetella käyttämään älypuhelinta? Itse en käytä VR:n äppiä enkä ole sitä älypuhelimeeni asentanut, vaikka matkustan paljon junalla. Ostan junalipun VR.fi-sivulta joko tietokoneella tai puhelimella ja maksan sen pankkikortilla. Yleensä printtaan tällä tavalla saamani PDF-lipun paperille. Ostan kaukoliikenteen liput etukäteen: sekä menon että paluun. PDF-lippu on puhelimessa ja tietokoneella (ja usein myös printattuna). VR:n lipunmyyntijärjestelmä on hyvä: päätän itse paikkani ja sen tuleeko joku istumaan viereeni vai ei. Aika usein minulla on läppäri on mukana, vaikka älypuhelimella voisin tehdä samat asiat. Nykyaikainen läppäri on kevyt, mutta ergonomisempi. Läppäri (ja älypuhelin) repussa mahdollistavat sen, että lipun voi ostaa missä tahansa ja milloin tahansa, jos reissuun tulee muutos. En kaipaa aikoja, jolloin matkustettiin erikseen rautatieasemalle ostamaan lippuja jotain tulevaa matkaa varten. Muutos aikaisempaan verrrattuna on selvästi parempi. |
|
| 11.10.2026 13:03 | Erkki Nuutio: | Ehdottomasti kannatan maksukortin (pankkikortin ja paikallisen matkakortin käyttöä). Saamarin äpit ja tihruruudun kautta toimiminen painukoon helvettiin. Se onkin oikea paikka niille. Peruste : näön heikentyminen, sorminäppäryyden heikkeneminen ja kertakaikkinen tarpeeksi saaminen jo kolmekymmenvuotiseen pelleilyyn monesti ala-arvoisten älykännykkäliittymien kanssa: Pelleilyn kulminaatio oli Nokia N8 -"älykännykkä" - kelvottomin eläissäni ostamani tuote - kännykkä jossa oli erinomainen kamera, mutta puhelin oli susi. Kaiken lisäksi oli kallis. Olen valmis osarahoittamaan Ollilalle hautakiven tekstillä: Tämä tyyppi tuhosi Nokian - siinä sivussa saattoi Suomen talouden syöksykierteeseen, joka ei ole oiennut. Ikärasisteille (itse vielä puolinulikoita) kerron tuoreesta kännyköintisopimukseni uusimisesta: Tarjoushinta oli noussut. Kysyin miksi. Pakettiin oli lisätty tabletti (koska myyjät tietävät että useimmat eivät pärjaa pelkällä tihruruudulle). Kerroin hoitavani sellaiset tehtävät mikrolla (joka kylläkin on ala-arvoisen kelvoton Lenovo+W11), enkä huoli tablettia. Täällä on eri kommenteissa kerrottu tapoja, joilla palvelujen tuottavat voisivat hoitaa ongelmakohdat sujuvasti ja saada myös tuottoihinsa merkittäviä lisäyksiä. Samoin asiakastyytyväisyys (onko ihan outo sana) parantuisi. Esteenä on vain oma ylimielisyys ja osaamattomuus hakea järkeviä ratkaisuja. Samalla voisi irtisanoa appiväen ja palkata tilalle tarpeellisia osaajia. |
|
| 11.10.2026 13:57 | Mikko Nyman: | Off-topicina Erkin kommenttiin liittyen mainittakoon, että eipä tainnut appiukko aikoinaan tietää, että hänet tulee syrjäyttämään kokonainen appiväki. |