??.??.1940 / Karhumäki, Karhumäki
??.??.1940 Sotilaita kauniissa riveissä Karhumäellä. Keskimmäisestä vaunusta itselleni tulee mieleen C-sarjalainen, samanlainen jonka Rautatiemuseosta saattaa löytää.
Kommentit
| 01.11.2026 16:24 | Erkki Nuutio: | Ryhdikäs vaunu. Lienee äskettäin uudelleenkoritettu. Vuoden 1913 mustan kirjan sivupiirrokset eivät ehkä siksi täsmää. | |
| 01.11.2026 16:37 | Hannu Peltola: | Vaunu on varmastikin ollut telivaunu. Mitkä telit tässä oli alla? | |
| 01.11.2026 17:09 | Simo Toikkanen: | Vaunun ikkunajako näyttäisi täsmäävän II luokan D-vaunujen 357, 358, 368, 384, 385 ja 386 kuvalaattapiirustukseen, jossa nämä 12,01 m pitkät vaunut ovat kaksiakselisia. SVR:n kuvastossa vuodelta 1911 vaunut ovat kolmiakselisia ja C-sarjaa numerosarjassa 1271–1283. | |
| 01.11.2026 21:01 | Erkki Nuutio: | Yhdyn muuten Simon kommenttiin mm. ikkunajaosta, mutta katson että alkuaan kolmiakselisten ja 13 sivuikkunaisten vaunujen ikkunajako ei ollut tarkasti vakio. Kuvan mukaiseksi vakioksi se on muutettu uudelleenkorituksessa. Alkuperäiskori ei missään tapauksessa olisi kestänyt kuuttakymmentä vuotta liikenteessä säilyen kuin uutena. Uudelleenkoritus on ollut välttämätön myös koska vaunu lienee nyt 2-akselinen. | |
| 01.11.2026 22:04 | Teppo Niemi: | Vaunun muuttaminen 3-akselisesesta 2-akseliseen ei vaadi uudelleenkoritusta. Vaunun aluskehyksen teräspalkeista poostetaan keskimmäisen akselin laakeripesän ohjaimet ja lehtijousien kiinityskohdat ja lisätään tarvittaessa jäykisteansas. | |
| 01.11.2026 22:29 | Esa J. Rintamäki: | Muutostyö kolmiakselisesta kaksiakseliseksi johtui ratojen "parantumisesta" kantavammaksi. Muutoksen yhteydessä vaunun akselipaino muuttui hieman suuremmaksi, aikaisempaan verrattuna. Kaarteisilla radoilla vanha kolmiakselinen vaunu oli hieman kankeampi kulkuominaisuuksiltaan. |
|
| 01.11.2026 23:37 | Petri Sallinen: | Kolmiakseliset rautatievaunut muutettiin kaksiakselisiksi pääasiassa kiskoihin kohdistuvan kulumisen, kaarreajon mekaanisten haasteiden sekä vaunujen huoltokustannusten vuoksi. Vaikka kolmiakselisilla vaunuilla pyrittiin alkuaikoina jakamaan vaunun painoa useammalle akselille radan säästämiseksi, ratkaisu osoittautui tekniikan kehittyessä epäkäytännölliseksi useasta syystä. Kun pitkä vaunu ajoi jyrkkään kaarteeseen, keskimmäisellä akselilla ei ollut luonnollista tilaa kääntyä radan mukaisesti. Tämä aiheutti voimakasta mekaanista sivuttaisvääntöä ja kitkaa pyörien laippojen ja kiskon reunan välille. Kiskot ja pyörät kuluivat poikkeuksellisen nopeasti. Pahimmassa tapauksessa keskimmäinen akseli pyrki kampeamaan vaunua pois raiteilta. Jotta kolmiakselinen vaunu toimisi radan pystysuuntaisissa heitoissa, oli keskimmäiselle akselille rakennettava monimutkainen jousitus tai pystysuuntainen välys. Jos rata oli epätasainen, keskimmäinen akseli saattoi kantaa liian suuren osan vaunun painosta, jolloin akselipainot heittelivät vaarallisesti. Kolmannen pyöräkerran sijoittaminen vaunun keskelle vaati monimutkaisempia jousitus- ja jarrumekanismeja. Keskimmäisen akselin huoltaminen ja voiteleminen oli hankalampaa. Tiettyjen kolmiakselisten vaunutyyppien käyttöä oli rajoitettu tietyillä rataosilla. Tällaisten vaunujen aluskehykseen oli maalattu käyttörajoitusta kuvaava merkintä (piirros löytyy määräyskokoelmasta) Kun teräksen laatu ja vaunujen aluskehysten rakennustekniikka paranivat, huomattiin, että vaunuista voitiin tehdä riittävän keveitä ja lujia kantamaan kuormansa vain kahden akselin varassa ilman, että kiskot vaurioituivat. Toisaalta kolmiakseliset vaunut tekivät osittaisen paluun myöhemmin, kun ryhdyttiin rakentamaan kolmiakselisia säiliövaunuja (Go ja sen johdannaiset) ja Silk-vaunuja. |
|
| 02.11.2026 19:42 | Simo Toikkanen: | Uudelleenkorituksessa vaunua tuskin olisi vuorattu vanhaan tapaan rautalevyillä, joiden alle aikalaiskirjoitusten mukaan kosteus tiivistyi ja lahjoitti sitten seinälaudoitusta. Vaunussa itse asiassa näkyy hyvin edelleen vanha jako I ja II luokan osastoihin: tässä päässä on kaksi II luokan kolmeikkunaista penkkiosastoa, niiden jälkeen yksi ikkuna klosettia varten (toisella puolen kamiina) ja sitten toisen pään kaksi I luokan hyttiosastoa väljempine ikkunaväleineen. |