26.01.1969 / Kilo, Kilo
26.01.1969 mistähän asemamiehen jännitys johtuu ja missä otettu kuva?
Kommentit
| 08.11.2005 21:00 | Valtteri Keski-Säntti: | Kauniainen? | |
| 08.11.2005 21:01 | Valtteri Keski-Säntti: | Ja kyseessä olisi ensimmäinen sähkökalustolla ajettu juna. | |
| 08.11.2005 21:20 | Leo Männistö: | Eihän tästä enää asianmukaisemmaksi pääse. junassa istuvan henkilön silmälasien tyyppi, suorittajan asjanmukaisuus, kävelevän henkilön vaatetus.... kaikki | |
| 09.11.2005 01:26 | Teemu Lokka: | Onkos se Kekkonen tuossa kyydissä ??? | |
| 09.11.2005 08:08 | Teppo Niemi: | Kyseessä lienee Kilon laiturivaihde. Olisikohan Kilo toiminut silloin puhelinvartiopaikkana sähköistyksen juhlajunalle. Joka tapauksessa sähköjuna liikenne Kirkkonummelle alkoi tällöin. Taustalla Lindholmin sahan valmistamia uusia kaapelikeloja, ja pilkistääkö Sm:n keulan takaa vielä vanha Varubodenin kaupan kulma. Rakennus han toimi sähköistystöiden aikana työmaatukikohtana ja puretiin töiden valmistuttua. | |
| 09.11.2005 09:57 | Reijo Salminen: | Puhdas arvaus - olisiko Granissa ollut jonkinlainen silmäätekevien karonkka odottamassa, ja niiden torvisoittokunnan takia sinne saapuminen olisi sekuntipeliä, ettei fanfaarit ja juna olisi epätahdissa... | |
| 09.11.2005 11:54 | Juha Kutvonen: | Ei tainnut ihan Kekkonen istua kyydissä, mutta eikös ensimmäisen junan lähettäjänä ollut Mauno Koivisto? | |
| 17.11.2005 10:50 | [Tunnus poistettu]: | JR tai joku toinen asiantuntija: Mikä oli ns. virkamies junasuorittajan ja asemamiessuorittajan ero? Kuvan henkilö lienee viimeksi mainittu. | |
| 17.11.2005 11:41 | Teppo Niemi: | Junasuorittaja-nimitys tuli vasta Junaturvallisuussäännön muutoksen yhteydessä 1.12.1969. Jos kuva olisi otettu tämän päivän jälkeen, kyseessä olisi ollut asemamiessuorittaja. Mutta nyt hän ilmeisestikin toimi puhelinvartiopaikan hoitajana. Mitä taas yppis kysyy, niin eroa oli mm. palvelussuhteen muodoissa ja koulutuksesa. Liitokin oli eri näillä henkilöryhmillä. |
|
| 01.05.2006 17:45 | Valtteri Keski-Säntti: | Olisi kiva tietää oikea vastaus. | |
| 28.10.2007 13:56 | Veijo Malk: | Oikea vastaus tulee vähän myöhässä.Ollaan todella Kilossa ja ekan päivän sähköjunia kohdataan. | |
| 11.08.2026 11:08 | Petri Nummijoki: | Sattumakuva. Siinäkin oli eroa, että liitot vaativat suuremmille liikennepaikoille virkamiessuorittajan. Mitkä suuren liikennepaikan kriteerit olivat tarkkaan ottaen niin ei ole minulla tiedossa. Esim. Huopalahdessa oli kai 1970-luvun alkupuolella asemamiessuorittaja mutta Martinlaakson radan avautuessa kesäaikataulun 1975 alussa, piti sinne vaihtaa virkamiessuorittaja, koska Huopalahdesta tuli virallisesti risteysasema. Jossain vaiheessa kesään 1976 mennessä suorittaja kävi tosin tarpeettomaksi, koska Martinlaakson radan kauko-ohjaus saatiin toimivaksi. Tosin jos Huopalahdessa oli ratatöiden vuoksi tilapäisesti suoritus myöhemmälläkin ajalla niin siellä tarvittiin virkamiessuorittaja silloinkin. | |
| 11.08.2026 15:22 | Jorma Rauhala: | Eivät liitot, eli RVL ja RL, vaatineet virkamies- tai asemamiesjunasuorittajia. Erot tulivat täysin VR:n eli liikennepaikalla vaaditusta koulutustasosta. RVL:n js oli täysin koulutettu kaikkiin asemilla esiintyviin työtehtäviin, esimiestyöt, hallinto, talous, liikenteenhoito, tavaraliikenne, henkilöliikenne jne. RL:n js oli saanut vähäisemmän eli lyhyemmän koulutuksen liikenteenhoitoon ja tavara- sekä matkustajaliikenteeseen ja RL:n työpaikka-asema oli aina jonkin RVL:n päällystöaseman alainen, jossa siis oli myös lähin esimies jne. Risteysasemat ja vastaavat, kuten Kirkkonummi ja Tikkurila, jotka olivat aina töissä yötä-päivää, olivat RVL:n laajan koulutuksen saaneiden työpaikkoja. RL:n suorittajat olivat usein oman asemansa ainoita rautatieläisiä, kuten Siuntio, mutta työtehtävät olivat myös vähemmän kuormittavia. Suorittajat kummassakin ammattiryhmässä tekivät liikenteenhoidon lisäksi kaikkia asemalla esiin tulleita töitä. RL:n hoidossa olleilla asemilla oli rajoitettu lipunmyynti (oli erikseen merkintä "Turistissakin") eli täyttä lippuvalikoimaa ei ollut heti saatavissa, mutta kylläkin päällystöasemalta tilattavissa vaikkapa seuraavalle päivälle. Sellaiset ´Perheliput´ yms. kirjoitti vaikkapa päällystöaseman RVL:n js ja lähetti lipun RL-naapuriasemalle. Vain tosi vilkkailla asemilla RVL:n suorittaja oli omissa oloissaan hoitamassa liikennettä ja silloin oli myös erikseen lippu- ja tavaratoimistot. Huopalahti oli ennen Martinlaaksonrataa uinuva maaseutuasema, eli vähäiset lipunmyynnit ja tavaraliikenne. Suoritustakin oli vain silloin kun päivystäjän tarvitsi käydä sivulla vaunukuormineen, ja kappaletavara kulki jo kuorma-autoilla. Mutta kun siitä tuli risteysasema, suorituksesta tuli ympärivuorokautista. Lipputoimisto siirtyi asematunneliin RL-asemamiesvetoisena ja tavaraliikenne oli kokonaan pois asemalta. Risteysasematyyppisen liikenteen koulutus sisältyi vain virkamieskoulutuksen kursseihin, eli siksi siis RVL. Huopalahden RVL:n suorittajalla oli siis pätevyys myös kaikille muillekin Suomen asemille, myös asemamiesvetoisille vaikka komennukselle. Vakinaista virkaa sellaiselta asemalta virkamiehelle ei löytynyt. Seuraava koulutuksen taso oli sitten Kauko-ohjaustutkinto, jolla pääsi myös Helsingin Torniin töihin. |
|
| 11.08.2026 23:12 | Petri Nummijoki: | Olihan Martinlaakson radalla liikennettä jo ennen radan virallista avaamista https://vaunut.org/kuva/179831. Tietysti 1.6.1975 lähtien Huopalahdessa käänneltiin vaihteita paljon aikaisempaa useammin mutta toisaalta rakennustöiden aikainen poikkeusliikenne vaihtui samalla ennakolta suunnitelluksi. Lisäksi lipunmyyntikin tosiaan poistui asemarakennuksesta ja suorittajan tehtävistä. Tokihan virkamiessuorittajalla oli laajemmat pätevyydet mutta oliko Huopalahdessa 1.6.1975 lähtien suorittajalla käytännössä työtehtäviä, joita aikaisempi asemamiessuorittaja ei olisi joutunut hoitamaan ainakin joskus? | |
| 12.08.2026 00:17 | Jorma Rauhala: | Huopalahdessa suorittajan työ oli tuossa vaiheessa mitä yksinkertaisinta, oli tyyppi sitten RVL-virkamies tai RL-työläinen. Vaihteenkääntö ja kulkutienappien painallus oli täällä helpoimmasta päästä, joka toinen sivulle, ja sitten toinen taas suorille, noin karkeasti ajatellen. Sitten vain tarkkana että hoksii laittaa Turun pikureille välillä raudat suorille. Sanotaanko nyt kuitenkin niin että täällä oli enemmän työtapahtumia lyhyessä hetkessä kuin mitä perinteisellä asemamiessuorittajalla oli koko työvuoronsa aikana. Ei mahdottomia RL:n kaverillekaan, mutta se olisi vaatinut hänen käyvän ne vaativammat VR:n liikennekurssit ensin, ja siitä olikin sitten automaattisesti siirtyminen RVL:n piiriin. RL:n jäsenyys ja asemamiessuorittajaisuus olisi pyyhkäisty pois, vaikka olisikin jostain käsittämättömästä syystä halunnut sellaisen säilyvän. Se ei vain ollut mahdollista siirryttäessä työntekijästä virkamieheksi. Paljon väkeä eteni työurallaan käymällä asemamiestasolta laajemmat liikenteenhoitokurssit ja samalla siirryttiin RL:stä RVL:ään. Se oli tässä kohtaa automaattista, ei omavalinnaista. Tällaisella urapolulla kehittyivät rautatiealalla monet henkilöt tyyliin "juoksupojasta pääjohtajaksi". Henkilöt saivat monipuolisen kuvan liikenteen kokonaisuudesta ja toiminnasta. | |
| 12.08.2026 00:39 | Esa J. Rintamäki: | Juu vallan, herra Jorma. Tilinauha varsinkin ja vastuualueet lienee olleet ne suurimmat erot. Niin, ja virkamies osaa neliöjuuret laskea, mutta asemamiessuorittajille sitä ei rautavaltio erikseen Ropistossa opettanut, heko heko. Mutta kelatkaa porukat, mitä minä vanheneva äijänkäppyrä nyt sanon: ennenvanhaan meni kyllä okei, merkkinä vaikka just se tosiasia, että rautavaltio koulutti asemamiesharjoittelija Vieno Huttusesta vaikka liikenneosaston päällikön (ylemmässä.palkkaluokassa). Jos vaan mielenkiinto kantoi ja pää kesti. Nyt on ihan toista. Miettikää itse - hyvin vaiko huonosti... |