15.11.2005 Talvi 2005-2006, osa II: jälleen on lumi maassa pohjoisessa. Asemarakennus on kunnostuksessa sisältä. Ulkoa tuo on varsin komea - kuten aina.
15.11.2005 16:40 | Tapio Muurinen: | Se on siis myyty. Kukahan lie ostanut? Leikilläni ehdotin kotona, että ostetaan me. - Meinasin saada turpiin. | |
15.11.2005 16:42 | Lari Nylund: | Mieshenkilö siellä oli aloittanut kesällä kunnostuksen ja lupasi säilyttää mahdollisimman entisellään. Poikkesimme tutustumassa asemaan kesän lättäretkellä ja uusi omistaja oli oikein ystävällinen. Eikun rohkeasti kysymään, jos maisemissa liikutte ja tapaatte hänet. | |
15.11.2005 16:45 | Tapio Muurinen: | Myyntiehdoissahan oli vaatimuksena, että ulkoinen miljöö tulee sälyttää. | |
17.11.2006 01:47 | Sakari Kestinen: | Luulis, että kun Roi-Kjä-osuudellakin on varaa pysähdellä ties missä keskellä ei-mitään, että tällä ennen muinoin varsin merkittävällä asemalla ennen Roita olisi varaa pysäyttää ainakin yöjunia. | |
17.11.2006 10:03 | Olli Keski-Rahkonen: | Eipä siitä ole montaa vuotta, kun Koivun pysähdykset loppuivat. 2000-luvulla kuitenkin. | |
17.11.2006 11:28 | Tapio Muurinen: | Koivu oli aikoinaan legenda. Höyryvetureiden käydessä vesillä, matkustajilla oli mahdollisuus nauttia asemapäällikkö Vierimaan rouvan pitämän kahvilan tuotteita, erityisesti leipäjuusto oli tunnettu herkku. Kesällä kahvila toimi ulkona aseman puistossa. Eikä juna lähtenyt, ennen kuin viimeinenkin matkustaja oli saanut kahvinsa. Koivu on "hankalasti" Muurolan ja Tervolan puolivälissä. Monet pikajunista pysähtyvät niissä edelleen. Koivussa pysähtyi joku lisäpikajuna ja esimerkiksi nopea H601/602 (Roi - Kok). Kesäkuun alusta 2003 tässä ei enää pysähdytty. | |
18.11.2006 09:26 | Tapio Muurinen: | Savolaiset ovat kiireettömiä, mutta niin ovat lappilaisetkin. Luin äsken erään entisen savolaisen, nykyisen lappilaisen muistelmia. Etelän pikajuna oli jo Kemissä neljä tuntia myöhässä. Sen jälkeen juna muuttui tavalliseksi H-junaksi ja pysähteli jokaisella seisakkeella. Ennen Koivua konduktööri kulki junan läpi ja ilmoitti: "Koivu, ravintola-asema", mutta ei sitä, kuinka kauan pysähdytään. - Eikä juna jatkanut, ennen kuin kaikki olivat saaneet juustokahvinsa. | |
18.11.2006 13:07 | [Tunnus poistettu]: | Koivu hmn. Jotain muutakin erikoista tästä asemasta pitäisi tulla mieleen. Ai niin tämä jäi maamme viimeiseksi paikaksi, jossa linjalla lisättiin vakinaisiin höyryvetoisiin henkilöjuniin halkoja. Tosi harvinaista siis lisätä linjalla puita henkilöliikenteessä olleisiin höyryvetureihin enää 1960-luvulla. Puut nostettiin tenderiin Kiramolla. Tavaraliikenteessäkin tuo linjalla (käsin)halostus alkoi 1960-luvulla harvinaistua, mutta että matkustajaliikenteessä. No Hv4:llä oli usein raskaita makuuvaunujunia Kem - Roi junissa seitsemankin erilaista vaunua. Kovilla pakkasilla vaunun lämmityksetkin veivät oman osansa polttoaineesta, joten puu oli hupia äkkiä kuluvaa polttoainetta. Näistä Koivun Kiramolla tapahtuvista halostuksista on onneksi jäänyt jälkimaailmalle mukavia dokumenttejä. En tiedä milloin tarkalleen päättyivät, mutta viimeistään lokakuussa 1964, jolloin hiililämmitteiset Hv1:t ottivat vetovastuun Kemin ja Rovaniemen välisistä matkustajajunista. Siihen saakka siis nämä Kemin-Rovaniemen väliä henkilöjunissa ravanneet Hv4:t olivat puupolttoisia. | |
06.12.2006 21:43 | Tapio Muurinen: | "Kun asemapäällikön kanat jäivät junan alle." - Siteeraan Lapin radion entistä ohjelmapäällikköä, Esko Kähköstä. Hän puolestaan oli käyttänyt lähteenään Koivun asemapäällikkö Vierimaan tyttären Tellervo Aaltosen muistelmia "Koivun asemaravintola 1927-1959": Mitähän mahtoi ajatella pikajunan kuljettaja nähtyään radalla 12 kanan parven ennen Koivun asemaa. Höyhenet vain pölisivät junan porhaltaessa kanaparveen. Kun juna sitten oli pysähtynyt asemalle, pyrähtivät kanat kaakattaen tahoilleen. Yhtään ei ollut kuollut ja seuraavanakin päivänä oli matkustajille tarjolla tuoreita keitettyjä munia. Vanhinkin kanoista oli moisen pöllytyksen jälkeen innostunut munimaan aamulla munan. |