24.09.1967 / Helsinki asema
24.09.1967 Nyt ollaan jo melkein asemalla. Ilmakin kirkastuu. Tästä tulee vielä hyvä reissu.
Kommentit
| 27.11.2005 14:17 | Eija Mari: | Onko tuo silta taustalla linnunlaulun silta? | |
| 27.11.2005 14:27 | Jouni Hytönen: | Aavistuksen ovat maisemat muuttuneet. | |
| 27.11.2005 14:35 | Tapio Muurinen: | Empulle: tuo silta oli vielä 1960-luvulla. Olikohan tuokaan ensimmäinen? Silta oli puurakenteinen. Betonisilta tuli 70-luvulla. | |
| 27.11.2005 14:35 | Tapio Muurinen: | Niin ja raiteita taisi olla kanjonissa neljä rinnakkain. | |
| 27.11.2005 16:07 | [Tunnus poistettu]: | Menikös tuo paikka enneaikaan samalleen tukkoon lumituiskus kuin nykyään? Enne tais olla enemän työntekijöötä vaihtehia putsimaan, vai oliko? | |
| 27.11.2005 16:18 | Tapio Muurinen: | Se pahin paikka taitaa olla juuri tässä nykytuiskuilla. Töölönlahtea pitkin puhalta tuisku ja pikku pakkanen saavat vaihteet jumiin, kun vastukset eivät riitä. Ennen ei vaihteet menneet tukkoon. Silloin oli luutamiehiä tarpeeksi. | |
| 27.11.2005 16:21 | [Tunnus poistettu]: | Varmahan kiva seisoa tuolla lumituskus luuta käres. Ei varmahan saanu kovin paljo työstänsä respektiä kaveripiiris ;^D | |
| 27.11.2005 16:29 | Eija Mari: | Ja tuossa aseman seudulla tuulee aina. Nykyäänhän noita harjamiehiä - anteeksi henkilöitä - tulee aina tuiskulla ikävä. | |
| 27.11.2005 17:01 | Tapio Muurinen: | Joku paikallistuntija voisi valistaa, millä nimellä tätä ratapihan kohtaa nimitettiin/-tään? | |
| 27.11.2005 17:05 | Tapio Muurinen: | Tätäkin maisemaa jotenkin haikailee, vaikka sen vain muutaman kerran ennätin nähdä. Vanha astinlaitetorni, Linnunlaulun silta ja tuo upea rakennus asetinlaitteen yläpuolella kalliolla.- Muututaanhan mekin, miks´ ei maailma. | |
| 27.11.2005 21:50 | Tapio Keränen: | Olitko, kaima, lätän peräpään ohjaamossa? Kuva on "tulotieltä", raiteelta, jota pitkin matkustajajunat lähes poikkeuksetta saapuivat Helsinkiin. Tulo-opastimena, vai pitäisiköhän sitä nimittää kulkutieopastimeksi, jos se siipiopastin Linnunlaulun sillan pohjoispuolella oli varsinainen tulo-opastin, oli ajan tavan mukaan nelivaloinen: yksi punainen ja kolme vihreää valoa. Saapuvat junat otettiin sisään joko kahdella tai kolmella vihreällä. En koskaan muista nähneeni yhtä vihreää, koska tulokulkutiellä oli aina yksi tai useampi poikkeavalle raiteelle käännetty vaihde. Aikaisemmin opastimen paikalla oli kolmisiipinen semafoori. Linnunlaulun silta oli muistikuvani mukaan teräs- tai rautasilta. Ainakaan kaiteet eivät olleet puuta. Olisiko kansi asfaltin alla sitten ollut puuta? Helsingin ratapihalla oli tuohon aikaan melkoinen liuta vaihteita, kaikki paikallisesti asetettavia. Mekaanisilla asetinalaitteilla vain lukittiin vaihteet ja asetettiin opastimet. Talvella ratapihalle tallaantui hauskoja vaihdemiesten käyttämiä polkuja vaihdekopeilta lähialueen limpuille. Vasemmalla näkyvät siipiopastimet ovat satamaraiteen kulkutieopastimia. Itäisen vetoraiteen pohjoispäässä seisoi pitkään polttopuuvaununa avosiltaisesta Gd-vaunusta virkatarvetavaravaunuksi alennettu XG. | |
| 27.11.2005 22:09 | Jorma Rauhala: | Kolmikerroksinen tummahko Helsinki astl I on tässä niillä sijoilla, jossa on nykyään Helsingin suurasetinlaite, keskusasetinlaite eli kauko-ohjauskeskus, ja nimi vaihtelee eri vuosikymmeninä. Hauskasti on tuo Linnunlaulun yksi huvila, joka nykyään on lähes kaatumassa ratakuiluun, tuossa vielä sankan metsä takana. Pienempi koppi tännempänä on Vaihdekoju 12. Tapion juna on juuri ohittanut valopääopastimen G 2/3 eli huom lamppujen määrä! Semaforit ovat niinkuin jo edellä on todettu, satamaradan siipiä ja Pasilan suuntaan on nimeltään C ja satamaan puolestaan M1/2 eli se jossa on mustavalkoinen siipi (värithän ovat erilaiset edestä tai takaapäin katsottuna) | |
| 27.11.2005 23:32 | Tapio Muurinen: | Tapsalle Tapsalta. Tuolla eka kuvassa kerroin tästä mukavasta reissustamme. Kuvat on otettu P14:n viimeisen vaunun päädystä. Luultavasti ovi ei ollut lukittu, koska kuvat ovat näinkin selviä (siis ei lasin läpi kuvattuja, en voi muistaa). Tärähtäneitä ne kyllä ovat. - Tuosta Linnunlaulun vanhasta sillasta on joitain muistikuvia, että se kumisi jalkojen alla kuten puukantinen silta ja alkoi notkua, kun sopivasti hyppi. Näistä kuvista vuotta aikaisemmin kävimme tuolla sillalla kuvaamassa (v.1966). | |
| 16.02.2013 18:28 | Kurt Ristniemi: | Tapio tuolla edellä uteli nimeä tälle Helsingin ratapihan kohdalle. Alunperinhän tällä kohdalla ei ole muuta nimeä kuin Töölönlahti. Sittemmin kaiketi rautatiepenger. Mutta kun jatkuvien maantäyttöjen ja rata-alueen laajentamisen seurauksena tämä kohta muuttui tällaiseksi leveäksi maa-alueeksi, se on hyvinkin rautatieläisten omassa maailmassa saattanut saada nimenkin. Yhdessäkään kartassa en kuitenkaan ole tälle mitään nimeä nähnyt. Kuvaajan taka-oikealla on tietenkin Kaisaniemi, ja taka-vasemmalla olevan alueen nimi 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kartoissa on ollut Ved-plan. Jospa joku rautatieläinen osaisi valistaa? |
|
| 16.02.2013 23:04 | Jouni Halinen: | Vastine entisaikojen ”lapiomies” määristä (1964). Kommentti on ”tekstikaappaus” lisäämästäni kuvasta. http://vaunut.org/kuva/59941?u=1809 Helsingin aseman (sis. Helsingin alueen kaikki liikennepaikat), henkilökunnan määrä vuonna 1964, oli 1300 ja 1400 välillä, mm. 135 konnaria, 62 kuormausmestaria, 126 vaihdemiestä, 152 junamiestä, 278 asemamiestä, 108 autonkuljettajaa ja 148 alokasta. Tämä virkanimike alokas oli ihan oikeasti VR:kin käytössä, eikä sillä ollut mitään tekemistä intin alokkaiden kanssa). Päälle tulee vielä erikseen määrittelemätön määrä järjestelymestareita, kirjureita, toimistapulaisia, asentajia, siivoojia ym. Eli kyllä ”lapiomiehiä” (vaki+ OTO) näinä aikoina oli riittävästi, ja putsaustyöt sujuivat varmastikin ripeästi. | |
| 16.02.2013 23:32 | Jarkko Korhonen: | Konnareiden (sis junamyyjät) määrä on kolminkertaistunut jotakuinkin, varmaan monen muun ammattiryhmän kutistunut olemattomiin noista luvuista. | |
| 17.02.2013 12:02 | Kurt Ristniemi: | Pitäisiköhän uskoa Wikipediaa, jonka mukaan tämän paikan nimi heti rautatien rakentamisen jälkeen oli Föreningsbanken. Ei tietenkään Yhdyspankki, vaan yhdyspenger. Ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:F%C3%B6reningsbanken.jpg Tuossa linkatussa kuvassa on Magnus von Wrightin maalaus vuodelta 1862. Kuva esittää Töölönlahden ylittävää ratapengertä, jolla ei ole raidetta. Joidenkin tietojen mukaan maalaus on kesken, joidenkin mukaan raidetta ei ole vielä asennettu. Linnunlaulun leikkauksessa kuitenkin höyryää veturi. Mistähän suunnasta kiskotus vedettiin? |
|
| 17.02.2013 13:18 | Eljas Pölhö: | Kai ne kiskot Helsingistä vedettiin, tai ainakaan veturi ei ole päässyt maalauksen osoittamaan paikkaan ennen kuin kiskotus oli valmiina Helsingin konepajalta Linnunlauluun. | |
| 17.02.2013 18:20 | Jarno Piltti: | Tuo von Wrightin oikealle maalaama tolppa taitaa olla opastin? | |
| 17.02.2013 19:49 | Topi Lajunen: | Eteläisimpien vaihteiden pohjoispuolista aluetta, jonka raiteiden numerointi on 22x-sarjassa, kutsutaan ainakin joissain yhteyksissä "mäeksi". | |
| 18.02.2013 11:18 | Kurt Ristniemi: | Von Wrightin maalauksen tolppa lienee todella jonkin sortin opastin. Onhan siinä opastinlyhty. Selasin VR:n historiikin ensimmäistä osaa, mutta siitä sai vaikutelman, että alusta asti olisi visuaalisina opastimina ollut semaforit eli siipiopastimet. Tiedä sitten mikä on totuus. | |
| 18.02.2013 11:52 | Kimmo T. Lumirae: | Tolpassa kieltämättä näyttäisi olevan jonkinlainen opastinlyhty, mutta kovin kaukana itse radasta tuo tolppa on. Ja senaikaisilla lyhdyillä on saattanut olla vaikea saada väriä näkymään ja siksi siipiopastimen siipi on ollut selkeämpi ratkaisu. |