26.05.2005 / Porvoo, välillä Olli (uusi)–Sköldvik
26.05.2005 T2084 matkalla Sköldvikiin
Kommentit
| 02.12.2005 13:21 | Tapio Muurinen: | Hyvän näköinen pyttyroikka. Junapaino 5600 t. | |
| 02.12.2005 13:49 | Jouni Hytönen: | Eikö 2Sr1:n maksimi ole 4500 t? | |
| 02.12.2005 14:29 | : | Juu, kahdella kaalihäkillä 4500 t ja yhdellä 2000 t. 2000 t yhdellä kaalihäkillä alkaakin olemaan jo melkoista vedätystä. | |
| 02.12.2005 14:38 | Tapio Muurinen: | Monivedossa junapainoa ei enää rajoita muu kuin vetokyky, silloin kun käytetään automaattikytkimiä. Noissa idän junissa 5000 t ylittyy usein. Maksimipainot ovat tuota luokkaa, mitä heitin. Esimerkiksi 60 vaunua x 90 t + veturit (=junan kokonaispaino). Täälläkin aiemmin poseerannut Timppa sanoo vetäneensä tuollasia. Viimeistä tietoa ei minulla ole, jos Sr1:lle en tullut vetokykyrajoituksia. | |
| 02.12.2005 14:42 | Tapio Muurinen: | Ihan mielenkiinnosta haluaisin tietää, mistä Jounin ja Antin tieto on peräisin? | |
| 02.12.2005 14:59 | Jouni Hytönen: | Voi olla vanha tieto, jos asia on muuttunut. Aikaisemmin maksimi oli 4500 t. Tuollaisinahan ne tietysti liikkuvat rajan toisellakin puolella. | |
| 02.12.2005 15:01 | Jouni Hytönen: | Tähän asti olen luullut, että vain Vartiuksen malmijuna ylittää 5000 t Suomessa. Aina oppii uutta. | |
| 02.12.2005 15:02 | Joona Kärkkäinen: | Mihin aikoihin esim. kyrölässä voi nähdä Sköldvikin junia? | |
| 02.12.2005 15:08 | : | Omat tietoni olen saanut vanhemmilta veturinkuljettajilta, mutta ilmeisesti kaikilla ei ole ollut "päivitettyä" tietoa asian tiimoilta. | |
| 02.12.2005 15:29 | Tapio Muurinen: | Jounille vielä, juu ei niitä rajalla enää pilkota, kuten ennen. Tämä tuttu vek on kertonut omia kokemuksiaan. Noiden isojen junien vetäminen on aina oma seikkailunsa. Ei siinä mitään, jos on hyvä keli. Onneksi Taavetissa ei tarvitse enää pysähdellä ja ottaa 0:sta sitä Salpausselän nousua. Toinen paikka on Sitikkalan mäki, kun taas noustaan Salpausselälle. Jos samaan aikaan joku toinen haukkaa virtaa samasta piiristä, niin sitten pitää huutaa linjaradioon jotain tehokasta. Ja tuo Ollin mäki, josta edellisessä kuvassa oli puhe. - Niin minäkin olen oppinut täältä sinulta ja monelta muulta ;) | |
| 02.12.2005 20:54 | Tapio Muurinen: | Jounille ja Teemulle: Tämä raskas liikenne Vainikkalan kautta nimenomaan Kotkaan ja Haminaan alkoi jotain 1984-1985, kun 10 Sr1 veturia varustettiin parivetomahdollisuudella. Noihin aikoihin ja siitä eteenpäin elettiin transitoliikenteen "hulluja vuosia". Menee osittain mutun puolelle, mutta silloin käytettiin vielä "hakasia" l. Hka välivaunuja. Niihin oli valettu betonista lisäpainot, etteivät nousisi vaihteissa ilmaan. Olisikohan tuo 4500 t niiltä ajoilta? | |
| 02.12.2005 20:55 | Tapio Muurinen: | Korjaan: Teemu = Antti. | |
| 02.12.2005 21:52 | Ari Palin: | Kuinka monta junaparia Sköldvikin radalla ajetaan arkisin ja montako viikonloppuisin? Keravalta ei olisi pitkä matka tuonne viettämään kesälomapäivää... | |
| 02.12.2005 22:06 | Jussi Kortman: | Arkisin vähän vaihdellen 4-6 paria.Lauantaina ja Sunnuntaina 2. Nämä tiedot ovat sinnepäin tietoja. Oma aikataulunikin saattaa olla vanhentunut. | |
| 03.12.2005 00:07 | Ari Palin: | Kiitokset tiedoista. | |
| 03.12.2005 14:18 | Petri Nummijoki: | Sr1:lle sallittu junapaino oli alun perin 1500 t. Se nostettiin arvoon 2000 t muistaakseni 1988. Samassa yhteydessä kahdelle veturille ryhdyttiin sallimaan 4500 t mutta aluksi vain Vainikkalasta Kotkaan ja Haminaan. Sköldvikin junissa painoraja oli 4000 t. Niissä vetäjinä oli vielä tuohon aikaan Riihimäeltä eteenpäin 3*Dv12. | |
| 03.12.2005 19:04 | Tapio Muurinen: | Tuosta Petrin kommentista ei oikein selviä, ollaanko samaa vai eri mieltä, että suurimmat pyttyjunat ovat nykyisin reilusti yli 5000 t. | |
| 03.12.2005 22:20 | Tapio Muurinen: | Tuo isojen junien kokeilu Kotkaan ja Haminaan 2xSr1:llä alkoi muistaakseni pian heti kun Juurikorven - Haminan väli oli avattu sähköliikenteelle (lokakuu 1984). 10 kpl Sr1:ä varustettiin automaattikytkimin ja pariveto-ominaisuuksin. Kesällä 1985 se pyöri siellä jo täysillä, kun kävin sitä ihmettelemässä. V.1988 oli kaikki veturit varustettu samanlaisiksi. | |
| 04.12.2005 17:24 | Tomi Lapinlampi: | Niin, onko se Suomen raskain juna nyt sitten pohjoisen malmijuna kuten usein väitetään vai tällainen etelän pyttyjuna? | |
| 04.12.2005 17:33 | Tapio Muurinen: | Noiden pyttyjynien paino vaihtelee riippuen nesteen ominaispainosta ja vaunun tilavuudesta. Kuulemma metanolijunat ovat sieltä raskaimmasta päästä. Vaunun bruttopaino n. 90 t x 60 kpl. Mikähän sen Kostamuksen pellittijunan paino on? - Mutta eihän tämän tarvitse olla mikään kilpailu. Pääasia, että tavaraa kulkee :) | |
| 04.12.2005 17:54 | Hannu Haverinen: | Vus pellettijunan paino vaihtelee ,mutta oli syksyllä erään kerran junan kokonaispaino 5528 t,pituus 875 ja akseleita 236. Muutaman kymmenen tonnin heitto painoissa on normaalia. | |
| 04.12.2005 18:26 | Tapio Muurinen: | Tässä kohdassa sopinee kertoa eräs tapaus, kun Rautuvaaran kaivoksen malmijunat olivat aikoinaan noita Suomen suurimpia. – Kaivokselle oli tullut uusi lastaaja. Kukaan ei kertonut hänelle, kuinka paljon vaunuun on luvallista lastata. Hän lastasi reiluja kuormia, koska maksu tuli lastatuista tonneista. Juna lähti Raaheen, mutta ei pysynyt aikataulussaan vaikka kolme Deeveriä veti täysillä. Kun vaunut punnittiin, oli keveimmässäkin vaunussa ollut 17 t liikaa. VR Oulusta lähti lastausfirmalle vihainen puhelu. Paitsi veturit, niin kiskotkin olivat jo olleet lujilla – Tämän kertoi tuo lastaaja itse. | |
| 04.12.2005 18:57 | Jouni Hytönen: | Tuo 59 Vok taitaa olla maksimi pellettijunalle. Vai uskaltaako tässä enää sanoa yhtään mitään? :) | |
| 04.12.2005 18:59 | Jouni Hytönen: | Ainakin yksi junallinen pellettejä lienee kylvetty Vartiuksen ja Raahen välille. :) Joka tasoristeyksessä niitä ainakin on havaittavissa runsaasti. | |
| 04.12.2005 21:11 | Tapio Muurinen: | Onneksi vaan pellettiä. Ennen nämä valuttivat noita nesteitään! | |
| 04.12.2005 22:16 | Tapio Muurinen: | Aloitin tämän kommenttiketjun sikäli väärällä tiedolla, että nuo yli 5500 tonnin kuljetukset Haminaan, Kotkaan ja Sköldvikiin ovat olleet koeluontoisia. 4500 t on edelleen se virallinen junapaino 2xSr1:llä. Hyvin kuulemma nuo 1000 t painavammatkin ovat liikkuneet. Toivottavasti en ole käännyttänyt ketään väärään uskoon. Eli nuo Kostamus - Raahe junat ovat vakiliikenteessä edelleen suurempia. | |
| 05.12.2005 10:47 | Petri Nummijoki: | 59 Vok on minunkin tietojeni mukaan pellettijunan maksimi. Tosin koeluontoisesti on ajettu ainakin 62 vaunun juna. Onko hsh tuo 5528 t laskettu ilman vetureita vai vetureiden kanssa? Vainikkalasta Kouvolaan on kokeita tehty yli 5000 tonnin junilla jo ainakin kymmenen vuotta sitten. Silti normaalipaino lienee tosiaan edelleen vain 4500 t. | |
| 05.12.2005 10:53 | Petri Nummijoki: | Luulisin, että 1984-1985 oli idän junilla maksimipainona vain 2700 t 2xSr1:llä. Muistaakseni ensimmäinen koe 4500 t junalla tehtiin 1987 ja vakikäytännöksi se tuli 1988. Rautatieuutiset kirjoitti tästä aikoinaan, joten tarvittaessa tarkan ajankohdan saa kyllä selville. | |
| 05.12.2005 11:11 | Tapio Muurinen: | Juu, nyt ollaan Peten kanssa samoilla linjoilla. Sinulla on paremmat dokumentit. Silloin aikoinaan puhuttiin ns. "superraskaista", kun kokeilu Kotkaan ja Haminaan aloitettiin. Entisenä haminalaisena muistelin vain niitä "ennätyksiä". Vek Timppa kertoi vetäneensä 4670 t. | |
| 05.12.2005 16:59 | Hannu Haverinen: | Petrille, Vartiuksen junan paino on kokonaispaino veturit mukaan lukien. | |
| 07.12.2005 09:48 | Petri Nummijoki: | Rautatieuutiset 16/1987 on se numero, joka kertoo kokeiden alkaneen 4000-4500 t junilla. Sitä ennen maksimipainona oli 2xSr1:llä "vain" 2700 t. Tuohon aikaan vaadittiin kai liikkeellelähtökykyä nousuista. Johtunee osittain siitä ja osittain ruuvikytkimistä. 5500 t junista löysin mainintoja vuodesta 1994 alkaen. | |
| 07.12.2005 10:39 | Tapio Muurinen: | Tästä ketjusta tuli aika pitkä, mutta lisäisään vielä tähän seuraavaa. Ihan 100-varmaa tietoa ei tällä hetkellä, mutta Haminaan ajettiin koejunia metanolilastissa, jotka olivat "tosi" isoja. Edes veturityyppiä ei ole vielä tiedossa, mutta pengotaan tuo tieto jostain esille. Metanolin vientihän on keskitetty Haminan nestesataman kautta. Ajattelin laittaa lähiaikoina tänne muutaman mallikuvan. | |
| 07.12.2005 14:01 | Tapio Muurinen: | Petriä ja muitakin kiinnostanee tälläinen tuore tieto. Vuonna n. 1993 ajettiin koeluonteisesti välillä Vna - Kv varmasti Suomen suurimmilla junilla. Suurin oli 9250 t, pituutta 1350 m, veturina 4xSr1. Haminaan kokeiltiin joitakin vuosia yli 4500 tonnisia, mutta Kouvolan päässä niillä oli niin suuria vaikeuksia, että kokeiluista luovuttiin ja nykyisin on suuntaus junien pienentämiseen asiakaspalvelun, vaunukierron nopeuttamisen ja vetokaluston turvaamisen takia. Eli mikä meistä "maallikoista" näyttää mahtavalta ei kuljetusyritys VR:llä ole kuitenkaan itsetarkoitus. Tällä hetkellä Suomenen raskaimmat junat muuten vedetään Mussalossa. Tosin vain lyhyitä matkoja. Dr 14:n "koukussa" on usein yli 6000 t. | |
| 07.12.2005 15:40 | Petri Nummijoki: | Kokeet 4xSr1-vetoisilla junilla tehtiin 1994. Niissähän oli kaksi tavallista 4500 t junaa liitetty yhteen ja vetureistakin kaksi oli junan keskellä. Mitä nuo vaikeudet Kouvolan päässä tarkkaan ottaen olivat? Onko muuten Dr16-vetureista saatu minkä verran kokemuksia vaihtotyössä? Selviääkö se yhtä raskaan junan kanssa kuin Dr14? | |
| 07.12.2005 15:59 | Tapio Muurinen: | Kuulemma "tuppasivat jäämään kiinni" johonkin kaarrepaikkaan Kouvolassa. Noita ajoja tehtiin välillä Kv - Hma kumpaankin suuntaan. Dr16 on ollut Kotkassa kokeiltavana. Ei ole tietoa kuinka rankkoja vedätyksiä sillä on tehty, mutta keskustelujen perusteella oma käsitykseni on, että Dr14 hoitaa edelleen raskaimmat vedot ja Dr14 korvaa Dv16:n - saas sitten nähdä. | |
| 07.12.2005 16:12 | Tapio Muurinen: | Laitan vielä tähän pitkään ketjuun vielä erään jutun. - Kuljettaja-Timo ajoi ensimmäisiä kertoja Kilpilahteen. Rata on sellainen "pyykkilauta"-profiili, kuten kuvistakin näkyy. Junan loppupäässä oli yli kymmenen venäläistä 8-aks. "sikaaria". Ne ryskyttivät siellä aina notkon jälkeen löysät pois. Kerran ne iskivät niin lujaa, että kaikki ajopöydän irtotavara piti kerätä lattialta :) | |
| 07.12.2005 16:14 | Tapio Muurinen: | Siis Dr16 korvaa Dv16:n. | |
| 07.12.2005 17:49 | Eero Heinonen: | Dr16:ta on ollut ilmeisen mukava kuljettajan kannalta, mutta kulku ohjaamoon on hankala, vaihtotyömiehistökin tulisi mielellään välillä ohjaamoon lämmittelemään. | |
| 07.12.2005 19:43 | Tapio Muurinen: | Samoja suuntia on kuulunut. Työpaikkana paljon mukavampi kuin vanhat Dv:t. Cargon miehet taas moittivat, kun pitää kiipeillä niin paljon :) | |
| 16.04.2008 18:39 | Pauli Oikkonen: | Tulispa Pasilaankin valakoita <3 |