13.07.1984 / Uusikaupunki, Uusikaupunki
13.07.1984 Suomessa melko harvinainen suorakaidetalli ja sen edessä lyhyt käsin veivattava kääntölava, jolle kuitenkin mahtuivat tavanomaiset kevyet ja keskiraskaat veturit (lukuunottamatta sarjoja Hv3, Tv1 ja Tv2). Tiesilta ei vielä kuvanottohetkellä komistanut (?) maisemaa.
Kommentit
| 02.12.2005 14:42 | Ilkka Hovi: | Kysymyksiä. Oliko / onko läpiajettava ? Miten toiseen pilttuuseen, vain kääntöpöydän kautta vai vaihteella ensimmäisen pilttuun raiteelta ? | |
| 02.12.2005 15:39 | Eija Mari: | Minä en olekaan tätä aiemmin nähnyt käyttökuntoisena - silloin junat ja niihin liittyvä ei ollut vieä mielenkiinnonkohteena. Ja nytkös se harmittaa. | |
| 02.12.2005 22:46 | [Tunnus poistettu]: | Ahaa! Tässä tää murheenkryyni on. Ukin kääntöpöytä. Tommi Lehtosen mukaan (mm. VR:n vetovoimasta vastannut koneinsinööri) kertoi, että Turun Hv3:t olisivat ajaneet sotavuosina kuukausittain vielä enemmän kuin nuo n. 14 000 km, jos olisivat mahtuneet tähän Ukin pöydälle. Ruotsalaiset kuvasivat Turussa paljon 1960-luvun alussa näitä samoja pitkäreppuisia, mutta olivat aina Tampereen junissa. No olivathan tuolloin Tampereen kirjoilla vaikka osa oli Hesassa lainassa ennenkuin kaikki (siis nrot 781-785) siirettiin vuonna 1963 Kouvolan kirjoille. - Ihme, että tätä Ukin kääntöpöytää ei sitten koskaan myöhemminkään vaihdettu, kun täällä kumminkin kävi Jumboja vuosia Turusta. Ja Jumbohan on tunnetust Hv3:kin pitempi. Ajoiko Jumbo toisen siivun reppu edellä Uudenkaupungin reissulla? Jokin tässä teorissa kyllä nyt mättää! | |
| 02.12.2005 22:59 | Jorma Rauhala: | IH: Jos saan arvata, niin talliin on ollut ennen vanhaan kulku vain pöydän kautta. Jossain vaiheessa, kun on ruvettu käyttämään vain sen toista pilttuuta ja toiselta revitty kiskot pois, on vedetty suora raide ohi pöydän tuohon jäljellejätettyyn pilttuuseen. Pöydän yli suoraanajettaessa on aivan varmasti ollut tuossa edessäolevassa koivikossa vaikka mitä raiteistosysteemejä. Suomessa nyt vain kaikki annetaan pusikoitua heti käytön hiivuttua, eikä huolehdita saavutetusta kulttuurimaisemasta. Ennemminkin pidetään hyvänä sitä, että "ei saa taittaa raitaakaan" ja lopputulos on sitten pelkkää luonnonslummia. Niinkuin Juhani toisen kuvan yhteydessä mainitsi, höyryliikenne päättyi n. 1966, eli sen jälkeenhän pöydän funktio on hävinnyt. Nuo koivut ovat sellaisia parikymppisiä ympäristöradikaaleja. Kaikki te joilla on vähääkään maa-alaa, nyt mars ulos ja katkotte pusikot ja puut pois, että syntyisi sitä aukeaa näkymää, jonka eteen ovat isiemme ja äitiemme vesurit ja sahat aikoinaan tehneet suuren työn. | |
| 03.12.2005 13:16 | Simo Toikkanen: | Hmm, mikäs tuo maassa oleva muuri tms. vähän kääntöpöydästä kuvaajaan päin mahtaa olla? Kääntöpöydän montun tukimuuri se ei taida olla, sillä se on hiukan liian kaukana. | |
| 07.12.2005 10:03 | Petri Nummijoki: | Onko Helsingissä 60-luvulla käytettyjen Hv-vetureiden pikajuna-ajoista tietoa? Resiina 4/90 kertoo junina olleen P5/6 ja P9/10. Jälkimmäinen lienee selvä tapaus mutta milloin P5/6 ajettiin Hv:llä? Aikataulun mukaan siinä piti olla Hr1 tai Hr12. MP13/14 oli toisaalta merkitty Hv:lle Dm4:n ohella mutta ajettiiko sitä oikeasti? | |
| 07.12.2005 19:59 | [Tunnus poistettu]: | Mä väännän nyt päästä. Tarvittaessa voin hakea dokumenttejakin. (Saas nähdä sitten paljon muistan pieleen)Vielä kesällä 1961 ajettiin mun lemppari Hv3:lla 785:llä noita Petrin mainitsemia pikajunia Hesasta. Oli toki Hesassa vielä muitakin Tampereelta lainassa olleita 700-sarajan Hv3:sia näissä hommissa. Myös ysisatasilla ajettiin pikajunia Hesasta aika myöhään. Honkasen Pete on merkinnyt ylös 997 lähdön Hesasta keväällä 1960 YHDEKSÄN ison venäläisen matkustajavaunun kanssa ja kuinka sen terävät iskut kantautuivat vielä kaukaa Eltsun mäestä Hesan asemalle. | |
| 07.12.2005 20:13 | [Tunnus poistettu]: | En tiedä tarkoititko Petri myös Turun suunnan Hv1/2:sia pikajunissa vielä 1960 luvulla. Niiden loppuajot Hesassa on mielenkiintoinen ja monivaiheinen juttu. (Tässä ei ole mahdollista mennä kovin pitkälle meneviin yksityiskohtiin)Kesään 1961 olivat Hv:eet vielä säännöllisesti Hesan ja Turun välisissä pikajunissa sen jälkeen satunnaisesti mm. suurina juhlapyhinä aina kevääseen 1963. - Kun tulin kesäkuussa 1961 Turusta Hr 11:sta vetämällä junalla niin Paimiossa menimme sivuun seisomaan, Kun Hv1:den vetämä pikajuna tuli vastaan ja ohitti paikan pysähtymättä. Ja aivan sen perässä tuli kovaa väli ehkä joku 100 m musta rata-auto Hv1-vetoista pikajunaa seuraten. Vaarallinen tilanne tasoristeyksiä ajatellen. | |
| 08.12.2005 10:10 | Petri Nummijoki: | Kiitoksia näistä mutta eräitä epäselvyyksiä vielä jäi? Oliko myös MP13/14 välillä Hv-vetoinen? Entäs P5/6:n vetovoima? Ajettiinko sitä Hv3:lla Helsingistä Kouvolaan, Hr1:llä Imatralle ja Hv2-3:lla Imatralta Savonlinnaan vai miten se meni? Päättyikö Hv3-vetureiden käyttö Kouvolan pikajunissa elokuussa 1961 vai milloin? | |
| 08.12.2005 10:38 | Petri Nummijoki: | Kyllä Helsingin ja Turun väliset pikajunavuorot kiinnostaisivat myös, jos tiedot ovat helposti löydettävissä. Etenkin se mihin aikaan keväästä tai kesästä 1961 vaihto Hv1-vetureista Hr11-vetureihin tapahtui ja toisaalta oliko tämän jälkeen vielä ajanjaksoja, jolloin Hv-vetureilla olisi ajettu muulloinkin kuin juhlapyhinä? | |
| 08.12.2005 12:48 | [Tunnus poistettu]: | Hajatietoa. Hr12:sta valmistuttua siirrettiin Hesasta Pekkoja Kouvolaan, jonka Hv3:t 991-999 siirrettiin vuonna 1960 kahdessa osassa Seinäjoelle. Kouvolaan siirettiin Tampereelta vuonna 1963 Hv3:t 781-785. Osa näistä oli tosin ollut Hesassa lainassa. Tuon ajanjakson välillä ei Kouvolassa siis ollut omia Hv3:sia. 781-785:n tulo Kouvolaan lopetti Kouvolan Hv2:sten 671-677 ajot Kouvolassa. | |
| 08.12.2005 12:56 | [Tunnus poistettu]: | Savonlinnan junan vetovoima 1960-luvun alkupuolella on tutkimusten alaisena ja näyttää nyt jo hyvin mielenkiintoiselta eri osuuksien kannalta. (Niinkuin tuossa arvelitkin). Palaan asiaan saadessani koottua siitä enemmän tietoa. | |
| 08.12.2005 13:08 | [Tunnus poistettu]: | Näistä Turun ja Hesan Hv1/2 pikajunista on Tapani Kilpinen kerännyt paljon tietoa. Olen kerran päässyt tutustumaan hänen muistiinpanoihinsa. Sieltä löytyi mm. useita Hv1:sten kaksinvetoja vielä 1950/60-lukujen taitteessa näissä junissa. Olettaisin, että näitä tietoja tulee vielä eri kirjoissa tai artikkeleissa esiin. |