23.03.1986 / Hyvinkää, konepaja, Hyvinkää asema
23.03.1986 Truman eli Tr2 1319 hienossa asussa Hyvinkään konepajan pihalla. Tämä kone on nykyään Suomen rautatiemuseossa Hyvinkäällä.
Kommentit
| 10.12.2005 14:44 | Timo Oinonen: | Ohhoh! Upea!! Kuvasta näkee erittäin hyvin että Tr2 ei ollut minkään Eilisen Teeren poikia vaan Voimaa joka Jyllää isolla Jiillä! Ensinnäkin veturin jyhkeä koko ja toisekseen pienten vetopyörien lukumäärä kertovat että vetovoimaa löytyy tarpeeksi isommallekkin junalle. | |
| 10.12.2005 15:27 | Petri Soronen: | Näyttääkin niin isolta "jenkiltä". | |
| 10.12.2005 15:54 | Tapio Muurinen: | Jäi melkein suu auki, kun katsoin kuvaa. Onko tämä on siis vuodelta 1947, kun veturi on vasta kasattu Hyvinkäällä. Monikaan tästä vakiporukasta ei ole nähnyt näitä "elävänä". Ainoa veturi Suomessa muuten, jonka vetopyörästön keskimmäinen akseli oli laipaton kaarteessakulun helpottamiseksi. Veturille oli määritetty suurimmaksi sallituksi nopeudeksi 60 km/t. Uskokaa tai älkää, mutta tällä on vedetty pikajuniakin. Olihan se vaikuttava näky. - Kuvaava tarina sen massiivisuudesta: Kerran vedettiin tavarajunaa tenderi edellä. Sen yli oli vähän huono tähystää. Miehistö sopi, että "mitä suotta tähystetään, luetaan huomenna lehdestä" (juttu) | |
| 10.12.2005 16:01 | Olli Keski-Rahkonen: | Olisi hauska tosiaan tietää, onko tämä 40-luvun lopusta vaiko koneen museointia edeltävältä konepajakäynniltä. Juhani ja muut höyryveturiasiantuntijat voinevat valottaa asiaa :) | |
| 10.12.2005 16:17 | Tapio Muurinen: | Konepaja näyttää aika uudelta. Sen rakentaminenhan aloitettiin 1944, mutta sitä tehtiin vähitellen. Ja kuvassa näkyvien miesten vaatetus sopii aikakauteen. Muut saavat mielellään jatkaa :) | |
| 10.12.2005 16:33 | Joona Kärkkäinen: | Knp:n seinässä näyttää olevan numero 7 eli siinä saattaa olla 1947. | |
| 10.12.2005 16:35 | Olli Keski-Rahkonen: | 7 on raiteen numero. | |
| 10.12.2005 16:40 | Joona Kärkkäinen: | ok. | |
| 10.12.2005 16:46 | Olli Keski-Rahkonen: | Silmäilin VR:n historiikkia 1937-62, jossa todettiin että ensimmäinen Hyvinkään konepajan rakennus valmistui 1949. Vuosien 1962-87 historiikista puolestaan selvisi että veturin vasemmalla puolella näkyvä viimeistelyhalli on valmistunut 1982, siinä näkyykin tiilivuorattu betonielementtirakenne melko selvästi. | |
| 10.12.2005 17:22 | [Tunnus poistettu]: | Heh heh ja vielä keran heh. Kuvanhan on aivan tuore keväältä 1986, jolloin tää valmistui Hyvinkään konepalta museoesineeksi. Meitä oli valtaisa remmi harrastajia seuraamassa 23.3 1986, kun tää Seepralla hinattiin Hyvinkäältä Riihimäen talliin seisomaan ennen kuin se vietiin museoon. Tää kone ajoi vikan ajonsa 1966 Riihimäellä. Lojui sen jälkeen Riksun ratapihan eri raiteilla yhdessä useiden muiden Trumppien kanssa. - Vuoden 1963 ajokuvissa tää on vielä ihan siistin näköinen. | |
| 10.12.2005 17:34 | Olli Keski-Rahkonen: | Noh, uusi ja uusi, itse synnyin vasta vajaa pari vuotta myöhemmin :) | |
| 10.12.2005 17:52 | [Tunnus poistettu]: | En haluaisi olla mikään ilon pilaaja, mutta vastaavia kuvia on tullut nähtyä "kymmenittäin" - Se uusi on aivan tietysti kenen pöksyistä maailmaa katselee. Mä taas katson lopettaneeni rautatiekuvaukset vuonna 1975 eikä sekään ole mulle mikään vanha aika. Tässä sotkee vielä se vähän, että en lue vanhaksi ajaksi edes niitä Trumppien viimeisiä ajovuosiakaan. - Noin 15 Tr2:ta osui munkin kameran eteen Riihimäellä ja Hyvinkäällä suurin osa tosin jo kylminä. - Tuskinpa mistään muusta koneesta on isketty niin paljon legendaa kuin Trumpista ja totta on, että niihin liittyy paljon salaperäisyyttäkin aina ilmoitetuista valmistusvuosista alkaen. | |
| 10.12.2005 18:33 | [Tunnus poistettu]: | Miksi Truman ei tarvitse savupeltejä? Pekoissa ja Ristoissahan niitä oli kahtakin mallia. | |
| 10.12.2005 18:39 | Olli Keski-Rahkonen: | Juhani: Et ole ainakaan minun iloani pilannut ollenkaan :) Tämä on sinulle ja monelle muullekin varmasti melko tuttu näkymä, ja vieläpä museoitavaksi kunnostetusta koneesta. En kuvaa lisätessäni kuitenkaan tiennyt tarkasti kuvanottoajankohtaa joka tuli tässä samalla selvitetyksi, kiitokset siitä. Tämä kuva on jokatapauksessa vaihtelua moniin muihin tällä foorumeilla esitettyihin kuviin, eikä ole tätäkään Trumppaa enää mahdollista kuvata ulkotiloissa. | |
| 10.12.2005 19:18 | Ilkka Hovi: | Minäkin haluan sanoa sanasen vaikka vähän myöhässä ollaankin. Ensin tsekkasin kattilan jalasta tulevat ulospuhallusputket, jotka lisättiin vasta joskus 1950-luvulla. Siis ei ole uusi. Vasemmalla oleva rakennus on tiilivuorattu elementtirakennelma kuten jo edellä on todettu. Sopivan museaalliset haalarit taka-alan työntekijöillä ! |
|
| 10.12.2005 19:21 | [Tunnus poistettu]: | Tuo tiiliseinä ny kyllä viimeistään paljastaa, notta ollahan jo kaheksakytluvulla. Tiilisenän tiilet kun ei ole muurattu edes limittäin vaan ladottu vaan. Tyypillistä elementtirakenteen tiilivuorausta. Nimimerkillä muurarin lekarinakin joksus tienannut :^D | |
| 10.12.2005 19:59 | [Tunnus poistettu]: | Mä en tuossa aemmin oikein osannut tarpeeksi selvästi tuoda esiin sitä mitä itseasiassa tuolla tuoreella tarkoitin. En niinkään aikaa tavanomaisessa merkityksessä. Tämä on sellaiseksi Trumannin kuvaksi tuore, joka on Suomessa otettu eikä ole museossa sisätiloissa kuvattu. - Tuosta hinaus toihuista on ainakin NSJ:ssä ja Resiinassa ollut aikoinaan juttua. Kun tämä oli saatu hinattua tuolloin Riihimäen kääntöpöydälle seisomaan kuvaajalauma tulitti sitä sangen voimakkaasti. Yhdestä tuolloin otetusta otoksesta Rautatiemuseo jopa painatti oman Truman postikorttinsa myyntiin. Mutta kertokaapa, miksi tämä piti hinata Hyvinkäältä Riihimäelle, josta se kuitenkin tuotiin taas hinaamalla takaisin Hyvinkäälle. Museo ei ilmeisesti kyennyt vielä silloin ottamaan sitä vastaan vai mikä on selitys? | |
| 10.12.2005 20:31 | Ilkka Hovi: | Muistaakseni vietiin suojaan Ri talliin. Mitenkäs SRM:n laajennus avattiinkaan. Resiinat esiin ! | |
| 10.12.2005 22:01 | Risto Itkonen: | Tosi kaunis kuva. Truman lienee noin samanpainoinen kuin Risto. Vetäviä akseleita 5, kun Ristossa oli 4, myös pienemmät vetopyörät, joten vetovoimaa paljon, mutta nopeutta vähemmän kuin R'ssa. Eikö joku näiden veturien kuljettaja voisi kertoilla, millaista noita voimakoneita oli käytännössä ajaa | |
| 11.12.2005 14:53 | Tero Korkeakoski: | Voi hitsinhitsi, vieläkun näkisi oikein linjakuvan raskaan tavarajunan kera tästä... | |
| 11.12.2005 19:28 | Jorma Rauhala: | Tuolla ylempänä mainittiin valtaisasta porukasta, joka pääsi tätä konepajalle kuvaamaan. Olisin itsekin voinut mielelläni osallistua sellaiseen tapahtumaan, mutta kyseessä on kuitenkin ollut jonkinlainen sisärinki, johon ei kaikilla halukkailla suinkaan ole ollut pääsyä. Päinvastoin on kielletty tulemasta norkoilemaan. Ensimmäistä kertaa näen sitäpaitsi tällaisen kuvan, kiitos siitä Ollille. Koetan näistä harrastusajoista kantapään kautta oppineena olla itsekin yhtä mukava toveri kuin muutkin ovat. | |
| 11.12.2005 21:13 | Ilkka Hovi: | Eipä kait konepajalle isoa porukkaa päässyt. Radan varressa ja hinausta katsomassa oli kyllä kuvaajia. |
|
| 11.12.2005 21:23 | Jorma Rauhala: | Eipä siitäkään tietoa annettu. | |
| 11.12.2005 22:46 | Jorma Rauhala: | Se miksi tämä kävi Riihimäellä: Olisiko ollut tulevaa sijoitustaan (museon hallissa) ajatellen ollut alunperin "väärin päin"? En nyt edes viitsi vaivautua sitä tarkemmin edes pohtimaan oliko se käynnin syy, vai se että sisärinki sai vain otettua hienot kuvat trumpasta aidossa talliympäristössä. Muut noina aikoina konepajalla putsatut ja museoon siirretyt koneethan menivät pajalta suoraan uuteen näyttelyhalliin. Samoin in cognito. | |
| 12.12.2005 08:53 | Tapio Muurinen: | Truman hieman erikoisena veturina herätti ja herättää suuria tunteita. Sehän tuli Suomeen ikään kuin takaoven kautta suuren veturipulan vallitessa sotien jälkeen. Yhdysvallat valmisti näitä liittolaiselleen NL:lle satoja kappaleita sotavetureiksi. Nämä 20 kpl, jotka Suomeen hankittiin, ovat ylijäämää, joita NL ei ottanut vastaan. Alun perin ne kai olivat menossa Viroon. Olihan se näyttävä ilmestys. Painoa oli hieman enemmän kuin Ristossa ja pienempien pyörien ansiosta vetovoimakin oli suurempi. Trumanilla voitiin vetää n. 1300 tn:n junia. Mutta ei kaikki ollut niin kaunista. Vaikka stokeri helpotti lämmittäjän työtä, se oli myös vikaherkkä sen aikaisella huonolla hiilellä, jossa kiviainesta oli paljon seassa. 1950-60-luvun taitteessa Kouvolan varikolle tuli 10 Trumania, kun vaihdossa annettiin 5 Ristoa. Keskustelujen perusteella Ristosta pidettiin ammattilaisten keskuudessa enemmän. Olen tämän jo kertonutkin, mutta kerran satuin lapsena näkemään, kun Truman ja Ukko-Pekka lähtivät parivedossa Haminan satamasta Kouvolaan. Muistaakseni en omistanut silloin vielä kameraa, ei se ainakaan ollut mukana. | |
| 13.12.2005 17:56 | Ilkka Hovi: | Kun sota loppui ja välit viilenivät USAn ja NL:n välillä ei jo tehtyjä vetureita lähettykään, vaan jäivät tehtaalle. VR olisi ostanut lisää mutta USAn senaatti ei antanut myyntilupaa kommunistivaltioon. Viroon olivat menossa Pr2 veturit. Yksi harvemmin mainittu juttu stokerista on, laite hienontaa putkessa kulkevaa hiiltä ja hienot hiilen osat virtaavat syttymättä kattilan läpi ja savupiipusta ulos. Veturin jälkeen jäi pientä hiiltä satava pilvi. Kommentti kun 1319 siirrettiin Ri. " Tommonen se aina pilasi minun pyykkipäiväni." | |
| 13.12.2005 20:03 | Tapio Muurinen: | Ok. taas tieto tarkentui. Eikö muuten stokerissa ollut hiilen murskaaja, että hiili olisi kulkenut paremmin? Näin olen kuullut. | |
| 13.12.2005 20:58 | [Tunnus poistettu]: | Tapio Muuriselle (pienenä vinkkinä pilke silmäkulmassa, vaikka tämän varmaan jo tietänet?). Nimimerkki |
|
| 13.12.2005 21:50 | Tapio Muurinen: | Samoin pilkkeitä ;). Nimeltä tunnettu persoona, vaikka hänen spesialiteettiään en sattunutkaan tietämään. Tämä palsta on liian suppea mienkiintoisen aiheen pitemmälle käsittelylle. | |
| 21.10.2010 22:23 | Hannu Siitari: | Rata Kymintehtaalta Kuusanniemen kautta Voikkaalle valmistui vuonna 1964. Kymijoen mutkittelun takia radalla on kaksi joen ylittävää teräsristikkosiltaa, Rapakoski ja Pessankoski. Noiden siltojen koekuormitus on tehty ajamalla kaksi Tr2 höyryveturia nokat vastakkain sillalle. Pessankosken sillan koekuormituksesta on otettu kuvasarja, joka on UPM:n Kymin keskusarkistossa Kuusankoskella. Olen onnistunut saamaan valokopiot tuosta kuvasarjasta. Veturit ovat 1301 ja 1303 ja ajankohta siis kesä 1964. Yksi kuva on otettu sillalta veturin pyörästön vierestä ja siinä ovat mittamies ja nuori apulainen. Apulaisella on koulun liitutaulun viivotinta muistuttava pitkä mittakeppi, jolla mitataan etäisyyttä ristikon ylärakenteista ratapölkkyyn. Jos joku on näistä hiukan erikoisista kuvista kiinnostunut, niin kannattaa ottaa yhteyttä UPM:n Kymin keskusarkistoon. Siellä on kuvia mm. Kuusankoski - Voikkaa kapearaiteisesta rautatiestä. Arkisto on joskus järjestänyt yhtiön liikennettä käsittelevän näyttelynkin Kuusankoskella Eerolan kartanon entisessä navetassa, joka on nykyisen golf-kentän alueella. |
|
| 05.01.2011 06:42 | [Tunnus poistettu]: | Missä Resiinassa nyt olikaan se kuva kahden Trumanin nokkakolarista... | |
| 16.09.2011 16:44 | Raimo Harju: | Vuosi on 1994 ja numero on 3.Törmäys sattui Naarajärvellä. | |
| 25.02.2017 17:07 | Raimo Harju: | Ei taida olla puskinlyhtyhin palautettu alkuperäisiä prismoiksi hiottuja laseja, vai onko? tarkkanäköisemmät voivat nähdä. | |
| 25.02.2017 19:30 | Olli Keski-Rahkonen: | No mutta onpa toki puskinlyhtyjen laseissa fresnel-linssit, jos sitä tarkoitat: http://vaunut.org/kuva/81980 | |
| 05.03.2017 01:40 | Esa J. Rintamäki: | Tekniikan Maailma-lehti julkaisi joskus kultaisella 1970-luvulla artikkelisarjan "Ilmarisesta Ukko-Pekkaan". Trumanista kertovassa osassa kerrottiin kun Truman oli alennettu Helsingin paikallisjunien vetoon. Saattoi kiskaista mattimyöhäiseltä vaunun käsijohteen kädestä ja rynnätä paikallisjunan kanssa Pasilaan alle viidessä minuutissa. Kun katsoo vetopyörien halkaisijaa ja muistaa kuinka väkivahva Truman oli niin tarinan uskoo helposti todeksi. | |
| 05.03.2017 01:57 | Eljas Pölhö: | Jos ei muutoin usko Trumannien lähtövauhtia, niin sekunttikellolla mitatut ajot on Jukka Nurminen tallentanut. Jotkut olivat aikoinaan minun blogissani ja ehkä ne pitäisi lisätä nykyisille historiasivuilleni. Katsomatta aikoja, niin Vv15 taisi olla ainoa, joka ajoi jonkun sekunnin nopeammin Helsingistä Pasilaan kuin Tr2. Jukka mittasi Trumannin aikoja vain kaikkein raskaimmissa paikallisjunissa, ei niissä keveissä keskipäivän junissa. | |
| 05.03.2017 14:25 | Petri Nummijoki: | Julkaistuista Jukka Nurmisen Tr2-ajoista parhaassa oli ajoaika Helsingistä Pasilaan 5,48 min (H215, Tr2 1317, 6.2.1960) 48-akselisen junan kanssa. 52-akselinen juna käytti aikaa 6,02 min (H215, Tr2 1314, helmikuu 1960). Sen sijaan väite, että Tr2 ajoi Helsingistä Pasilaan alle 5 min lienee enemmän ns. hauska juttu, kuin vakavasti otettavaksi tarkoitettua tietoa, koska samaan tarinaan kuului, että juna oli 60-akselinen eli näitä Jukan mittaamia raskaampi. Oikeasti toteutuessaan se olisi ollut paljon kovempi ajo, kuin edellä mainitut. Lisäksi molemmissa Jukan mittauksissa lähtö Helsingistä tapahtui myöhässä, joten kuljettaja tuskin otti ajoa mitenkään löysin rantein niissäkään. Nopein julkaistu Vv15-ajo taisi olla 4 min pintaan (oliko peräti tasan) mutta se ei ollut raskas ruuhkajuna vaan niitä iltapäivän keveitä. |