??.??.2000 Kiovan funikulaari, avattu 1905. Pituus 238 m. Yksiraiteinen (puolivälissä kohtausraide), 50 kopeekan hintainen kaupunkiliikenteen lippu käy, eli ei ole hinnalla pilattu. Kulkee Podilista (alakaupunki) Mykhailivska Ploschalle (yläkaupunki). Matka kestää n. 2 min. Pahoittelut kuvan huonosta laadusta. [2000-luku?]
16.12.2005 00:49 | Timo J Lindqvist: | Ja kuten kuvasta näette niin aseman sisustus on pysynyt neuvostomallisena. Hyvä niin. | |
16.12.2005 06:15 | Juha Paulavuo: | Eikös Kolille ollut joskus ainakin suunnitelmissa funikulaari? | |
16.12.2005 07:37 | Tapio Keränen: | Kolin rata on toiminnassa ja matkustettukin on. | |
16.12.2005 12:50 | Tomi Lapinlampi: | Mikä on muuten funikulaarin suomenkielinen nimi? Vinohissi? Sinälläänhän englanninkielen sana "funicular" tarkoittanee vaijerista tms köydestä käyttövoimansa saavaa kiskoliikennemuotoa :) | |
16.12.2005 12:59 | Mika T. Polamo: | Funicus lat. pieni köysi. (dimin.) Funis on köysi. Ehdotan suomenkieleen termiä roikkojuna. | |
16.12.2005 14:36 | Marko Nyby: | Jatketaanpa SaveHr11:n latinankielen osaamisen pohjalta: ehdotukseni on "vaijerijuna". Jos mekanismiin liittyisi vastapaino, niin myös "vastapainojuna". Toisaalta vastapainohan lienee toinen vaunu, niin jälkimmäinen ei ole hyvä. Entäs "rinnejuna"? Ei sekään, koska se viittaa vain kaltevuuteen. MOT-sanakirja sanoo "funicular (railway) = köysirata (mäelle/vuorelle)", mutta sillähän on toinenkin merkitys. Tämähän on vaikeaa :) (Ylläpito muokannut 29.12.09 14:23) |
|
16.12.2005 18:41 | Jouni Hytönen: | Kesäkuun alussa on Kiovan kaupungin juhlapäivä (vrt. Helsinki-päivä) ja tuolloin tämän funikulaarin käyttö on ilmaista. No, kesällä 2004 kyseisenä päivänä tähän sitten ahtautui niin paljon väkeä, että laite hajosi ja se oli suljettuna monta päivää korjaustöiden vuoksi. | |
16.12.2005 20:54 | Reijo Salminen: | Jos Funicus on pieni köysi, niin tuohan on nyörivaunu. | |
21.12.2005 23:41 | Jorma Rauhala: | Keksintöjen kirja 1908: KÖYSIRATA. Kuten muistamme, oli suurin jyrkänne, jota junat hammaskiskon avulla voivat kiivetä 480 promillea (1:2). Mutta jos sidotaan vaunu teräsköyteen, jonka toiseen päähän on kiinnitetty vastapainoksi toinen vaunu tahi jota paikallaan seisova kone kerii telalle, niin päästään yhä pystympään. Silloin nimittäin poistuu se tuiki raskas työ, joka muuten veturiradoilla tarvitaan veturin itsensä nousemiseksi. -- Mitä köysiratojen jyrkkyyteen tulee, niin on siinä tähän asti pitemmillä nousuilla menty korkeintaan 634 promilleen (1:1,58), esim. Vesuvius-vuoren radalla. Lyhyemmillä radoilla on uskallettu aina 780 promilleen (1:1,3) asti (Pilar-Bahian köysirata). | |
08.02.2010 14:12 | Leo Herranen: | Oho, tällähän pitää matkustaa jos nyt pääsen ensi kuussa Kiovaan :) |