??.08.1974 / Haapamäki
??.08.1974 Saavutaan Haapamäelle. Vaihdemies on jo kääntämässä vaihteita seuraavalle raiteelle.
Kommentit
| 08.01.2006 20:50 | Ari Palin: | "Savutaan". Sopisi hyvin höyryaikaa kuvaamaan, vaikka kyllähän ne Deeveritkin joskus savuttavat :) | |
| 08.01.2006 21:28 | Arto Papunen: | Eteläpää? | |
| 08.01.2006 21:45 | Tapio Muurinen: | Kyllä, nykyinen höyryveturipuisto on vasemmassa yläreunassa. | |
| 09.01.2006 10:51 | Tapio Muurinen: | Keuruun suunnasta juna tuli suoraan tuon vaihdekojun ohi. Minua kai vaihdmies ihmettelee, kun seisoin vaunun portaalla kuvaamassa. Vauhti oli tässä jo hiljainen. Loivasti oikealle lähtevät suorat vievät Oriveden - Tampereen suuntaan. Osa Mas-sepelivaunuista oli vielä alkuperäisessä harmaassa maalissa. | |
| 09.01.2006 11:24 | Jouni Hytönen: | Oriveden pääraide lienee tuo valopylväiden vasemmalla puolella oleva raide. Eli tästä suoraan ylös on vain vetopätkä. Häämöttääkö tuolla vielä kolmioraidekin Jyväskylän radan oikealla puolella? Koska se oikeastaan purettiin? | |
| 09.01.2006 12:27 | Kimmo Pyrhönen: | Näinhän se on kuin Jouni sanoo. Vaikka ratapihan vaihdekaaviot olivat varsin monimutkaiset, ne mahdollistivat joka suuntaan lähtevät (ja tietysti saapuvat) kulkutiet samanaikaisesti. Ja vaihtotyötäkin voitiin samalla suorittaa vetoraiteita hyväksikäyttäen. Ratapihan yksinkertaistamisremontti alkoi kesällä 1989. Nykyiselleen ratapiha muokattiin kai 1990-luvun loppupuolella. | |
| 09.01.2006 12:29 | Tapio Muurinen: | Jouni, samaa katselin minäkin, koska tämä suoraan ylös nouseva on aika vähä liikennöity. Oliko siellä kolmiokin? Mihin sitä käytettiin? Ajettiinko sieltä suoraan käymättä asemalla? | |
| 09.01.2006 12:32 | Tapio Muurinen: | Kimmo ennätti jo välillä vastata. Tuo kolmio jäi vielä käsittelemättä. | |
| 09.01.2006 12:36 | Kimmo Pyrhönen: | Kolmioraide oli vain veturin kääntöjä varten eli sillä ei ole koskaan ollut suoranaista yhteyttä Tampereen suunnasta Jyväskylän suuntaan. | |
| 09.01.2006 12:41 | Tapio Muurinen: | Nyt tuli vanhan Haapamäen eteläpää selväksi. Jäin vähän ihmettelemään, että miksi kolmio, koska tallilla on kääntöpöytä. Toisaalta onhan se kolmio nopeampi. | |
| 10.01.2006 00:03 | Pekka V. Puhakka: | Haapiksen vaihdesokkeloissa oli tuohon aikaan vielä oikein kunnon mannermaisen suurristeysaseman tuntua! | |
| 10.01.2006 01:48 | Juhana Konttinen: | "Suuri" Haapamäen kolmio -keskustelu: http://vaunut.org/kuvasivu.php/10354.html | |
| 10.01.2006 09:22 | Tapio Muurinen: | Kiitokset Juhanalle vinkistä, onkohan missään muualla Suomessa ollut veturien kääntämistä varten sekä kolmio, että kääntöpöytä? | |
| 10.01.2006 09:45 | Teppo Niemi: | Haapamäen lyhyt pöytä vaihdettiin 1940-/1950-lukujen vaihteessa nykyiseen 22 m lavaan. Sitä ennen pitkät veturit (esim. Hr1, Tr1) täytyi kääntää kolmioraiteella. Lisäksi kolmioraiteen alueella oli myöskin rataosaston varastoja. Kolmioraiteen vaihde erkanemisvaihde sijaitsi Keuruun suunnan pääraiteessa. Muita paikkoja joilla on ollut kolmioraide ja kääntölava ovat esim. Alavus (lava asemalla, kolmioraide soravaihteella), Simola (kolmio Raippo-Jukka-Simola) | |
| 10.01.2006 10:04 | Tapio Muurinen: | Kiitokset Tepolle, noinhan se tietenkin on. Vanhojen tallien kääntöpöydät tehtiin aikoinaan sikäläiselle kalustolle. Lavojen vaihto suurempaan tuli ajankohtaiseksi hyvin monella tallilla. | |
| 10.01.2006 10:28 | Petri Nummijoki: | Haapamäelle valmistui raskas kiskotus etelän suunnasta vasta 1955 ja idästäkin vain hieman aikaisemmin, joten ennen 50-lukua sillä ei tainnut pitkiä vetureita käydä. Vai oliko alkuperäinen pöytä niin lyhyt, ettei edes Tv1 mahtunut kääntymään siinä? | |
| 10.01.2006 11:52 | Teppo Niemi: | Vanhan lavan pituudesta voisi tehdä arvauksia, kun käyn seuraavan kerran talleilla. Siellä on kuva lavan vaihdon jälkeen, kun vanha lava on kuormattuna vaunuihin. Ja jos oikein hyvin käy siitä selviää myös lavan vaihtovuosi. |