20.07.1970 / Hillosensalmi, Hillosensalmi

20.07.1970 Komia Tka 83 Hillosensalmella.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Hillosensalmi (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Hillosensalmi
Kuvaaja: Tapio Keränen
Lisätty: 14.01.2006 00:00

Kommentit

14.01.2006 20:57 Juha Paulavuo: Hassun näköinen . Kuin kuorma-auton nuppi nostettuna kiskoille. Onkos tuo Sisun tekeleitä?
31.10.2011 10:36 [Tunnus poistettu]: Taisivat kaikki tekari ykköset mennä kiertoon...?
08.05.2017 11:18 Erkki Nuutio: Sattumakuva.

Masentavaa on niin monen suomalaisen automaattisesti väheksyvä suhtautuminen Suomeen ja suomalaiseen rehelliseen työhön. Millä muulla avulla nämä kuvittelevat hyvinvointimme säilyvän.
Selitystä ilmiölle löytynee assimiloitumisesta angli- tai muuhun vieraaseen kulttuuriin tai sitten siitä että moni on niin täysin ulkona rehellisestä työelämästä. Ei hyvältä näytä.

Kuvassa on siis Sisu Karjaan tuote. Tuoteveljiensä lailla tämä suoritti tehtävänsä ansiokkaasti vuosikymmenten ajan.
Ei sopisi ylenkatsoa. Akselistot ovat Sisun Helsingin Fleminginkadun tehtaalta
Kunnioitusta myös teknikko Tauno Jäkälle, joka oli tuotteen suunnittelija Fleminginkadulla. Tämän suunnittelu-ura ulottui vuodesta 1937 vuoteen 1980.
08.05.2017 17:23 [Tunnus poistettu]: Kontio ja Jyry olikin suht kunnollisia, kunhan ei ruuvannut niihin lisää syöttöä. SR:ssä taas ei runko kestä eikä takasilta kun paksunnettu osa on liian lyhyt ja perä katkeaa jarrukilven takaa. Kuulemma vielä suht uusissa malleissa sama vika. Ai kun vaan saisi uusia 10-pyöräkontioita vähintään 300hp koneella ja RTO-14613 askilla :P
08.05.2017 18:43 Erkki Nuutio: Kaikissa tuotemerkeissä löytyy yksittäisiä laatu- ja/tai konstruktiomoitittavaa. Jos sellaisesta on kyse, on takuumenettely normaalisti asianmukainen. Jos ei ole asianmukainen, käy se liian kalliiksi laatumaineelle. Runko ja akselistot ovat ja ovat olleet Sisun myyntivaltteja, eli yleistäen ei niitä voine moittia. Ehkä on viitattava ns. yksittäistapauksiin.
08.05.2017 22:35 Erkki Nuutio: Täydennyksenä takasiltoihin liittyen voinee mainita, että kaikkien harrasteveteraanien, etenkin raitio- ja PMR-väen tuntema Antero Alku teki erinomaisen DI-työn SISUlle vuonna 1980 "Kuorma-auton takasillan kuormitus ja kestoikä".
Siinä hän silloin uusimpia mittaus- ja analyysimenetelmiä (mm. Rainflow-analyysi) käyttäen väsytteli kokeellisesti takasiltoja tien päällä ja järeässä TTKK:n laboratorioon tehdyssä väsytyskehässä.

Väsymismurtuman aiheuttaa yleensä liiallinen (suuruus tai toistuvuus) ylikuormitus tai jonkinlainen laatuvirhe.
Vanaja-lähtöinen nostoteli jaksaa nostaa täydelläkin kuormalla, mikä johtaa yli 20 tonnin akselipainoon. Sen kanssa varomaton ajelu väsyttää takasiltaa ja laakerointeja.

Koska sisulaisuudestani on jo 38 vuotta, tarkastelen mahdollista takasillan laatuvirhettä metsäkonekokemusteni valossa. Muutamasta Valmet 886:sta kaatui pakkasaikana koko teli koneen sivulle, kun telin keskiötappi katkesi juurestaan.
Kenkku telin ja muiden romuttuneiden osien kenttävaihto, tietysti takuuseen. Väsymisvaurion syy:
Osoittautui että keskiötapissa juuripyöristyksen alueella sallittu hyvin pieni pinnankarheus oli pilattu naarmuilla joita riittämättömästi valvottu työstöterän nirkko oli kuluneena tehnyt.
Osoittautui myös, että kyseisen valuteräsosan materiaalin kylmähaurastumista kuvaava transitiolämpötila ei ollut -40 C, jonka johdosta teräksen sitkeys ei riittänyt käyttölämpötilassa naarmuuntuneena.
Korjaus: muutettiin teli kokonaisuudessaan levyosista hitsatuksi ja työstöterien kuntoa vahdittiin huolellisemmin.

Pienet asiat siis riittävät vaurioon kun koneiden rasitustaso on suuri, eikä ylimitoitukseen ole mahdollisuutta painosyistä.
Pieniä asioita on missä milloinkin. Kun Valmet metsäkonetehtaalla laitettiin alihankintalaatu kerrasta kuntoon vuonna 1982, täytyi tehdä 700 reklamaatiota. Niistä kalliimpien hinta oli noin 100.000 mk (ehkä 50.000 € nykyhinnoilla).
Yhtään riitaa ei susituksista silti tullut - kuka munii, se maksaa.
Lisäksi jokaisen oman omavalmistuksen laatuvirheen toistuminen estettiin, samalla kun työohjeistusta parannettiin, tehtiin koeajorata jne.

Voisin runkovaurioistakin kertoa, mutta metsäkoneissa ne lopetettiin erityisesti hitsien laadun varmistamisella.
Läpihitsautuminen oli avainkysymys. Jo liiallinen kupu kertoi että tunkeumaa puuttui. Sen pystyi yleensä toteamaan jo juurta ronkkimalla takakautta, ilman ultrausta tai röntgeniä. Huonot hitsit tuli hioa auki ja hitsata uudelleen.
Pätee muuten rautatiekalustoonkin, ja metsäkoneista saadulla kokemuksella sitä valvottiin Transtechissäkin.
09.05.2017 04:34 Tommi K Hakala: Njuu, kokemukset metsäkoneista on juurikin Erkin kertoman mukaisia. Metsäkoneyrittäjien keskuudessa keskusteltaessa, Valmet ei ollut maailman paras kestävyydeltään...Tosin, valitettavasti edelleen eri merkin metsäkoneiden runkojen kestävyyden ongelmia on. Nyt niistä, kalliista ongelmista on parhaiten päässyt eroon entinen Lokomo, nykyinen Deere. Ja miten? - tuomalla runkojen ja puomien hitsauksen ja laaduntarkkailun takaisin omiin käsiin, Joensuun tehtaalla todella laadukas hitsaamo ja erittäin tarkka laadunvalvonta. Kun Valmet lähti mukaan metsäkoneiden kevennystalkoisiin 80-luvun puolivälissä, palasivat runkojen ongelmat (takarungot 832/836/838, myöhemmin yksi ja sama kohta eturungossakin), niistä on päästy eroon vasta 2000-luvulla - kun koneet järeytyivät taas.
09.05.2017 12:05 Kimmo T. Lumirae: Taas oli mukava lukea Nuution Erkin teknillishistoriallista muisteloa. Arvostan suuresti suomalaista osaamista, ja mm. juuri tätä ongelmien tunnistus- ja ratkaisukykyä, olipa kyse rautateistä, lento-onnettomuuksista tai metsäkoneista. Osaamista on ja kykyä riittää pureutua ongelmien perimmäisiin syihin. Lisää vain muisteluita tulemaan, kiitos.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!