02.10.1994 / Petroskoi, Venäjä
02.10.1994 Lättähatun tuntolevy kaukana siellä jossain.
Kommentit
| 25.02.2006 01:16 | [Tunnus poistettu]: | Oho, onhan kummallisesti translitteroitu "Joensuu". | |
| 25.02.2006 01:45 | Sakari Kestinen: | Jaaha, Joensuu näyttää tuolta på ryska :) | |
| 25.02.2006 03:54 | Juha Hyvönen: | Onkos tuo Keitele-museo Keiteleellä vai Joensuussa? (Joe´s mouth på engelska.) | |
| 25.02.2006 05:28 | [Tunnus poistettu]: | Ei se oo Joe`s mouth, vaan Kolyman kaivoksille juna lienee menos ;^P | |
| 25.02.2006 10:28 | Simo Toikkanen: | Keitele-museo sijaitsee - yllätys yllätys - Suolahdessa, joka kuitenkin on Keiteleen rannalla. | |
| 25.02.2006 17:38 | Jouni Hytönen: | Mitäs kummallista tuossa on? Näin se on kirjoitettu venäläisissä kartoissakin. | |
| 25.02.2006 19:10 | Juha Hyvönen: | minkäs takia tuohon tuli nuo koodimerkit vai mitä lie tuossa minun kirjoituksessa mutta seuraavalla rivillä ei? | |
| 27.02.2006 00:27 | [Tunnus poistettu]: | Jouni: niinkö? No aina oppii uutta. Minusta tuo lyhyt i näyttää tuossa luonnottomalta, mutta en minä kovin montaa sanaa venättä osaakaan. | |
| 06.03.2006 15:44 | Reijo Talka: | Jouni ilmaisi asian kohdalleen: juuri näin tulee Joensuu kirjoittaa kyrillisin kirjaimin venäläisten oman käytännön mukaan! Miksi me suomalaiset sitä sotkisimme. | |
| 06.03.2006 15:57 | Jouni Hytönen: | Tähän tyyliin eli i kratkojella kirjoitetaan myös oma etunimeni (tai niin ainakin venäläiset kirjoittavat sen viisumiin). Olen kyllä kuullut huhuja, että ainakin Tampereen yliopistossa on väkeä, jotka tietävät venäläisiä paremmin, kuinka venäjää tulee kirjoittaa. :) | |
| 19.03.2006 00:32 | Tuukka Ryyppö: | Miksi ihmeessä se sitten ei ole Ë>HCYY vaan ÑO>HCYY? Kun niillä nyt on se joo-kirjain, niin kai sitä olisi ihan järkevää käyttääkin? Jaa-kirjainhan voi kuitenkin ainakin olla sanan alussa, esimerkkinä jazik (R36NK), eli kieli. | |
| 20.06.2008 19:10 | Tuukka Ryyppö: | Aika selvästi tuossa kyllä on kyse siitä, että on translitteroitu kirjain kirjaimelta, eikä niin välitetty kirjainyhdistelmistä. Usein helpoin tapa. Kyllähän venäjän ks:kin translitteroidaan latinalaisille "ks" eikä "x". | |
| 27.02.2009 11:14 | Tunnus poistettu: | Venäläisetkin voisivat pikkuhiljaa opetella latinalaiset aakkoset! | |
| 01.03.2009 14:54 | Timo Valtonen: | On se vaan järkevämpää translitteroida niin kuin kuvassakin, koska varsinkaan painetussa tekstissä joon pilkkuja ei käytetä ja nimi sitten luettaisiin jeensuuksi vieläpä kahdella erilaisella e-äänteellä. Sitä paitsi, venäjää on parasta kirjoittaa kyrillisillä kirjaimilla kun latinalaisilla. Esimerkiksi sana kaalikeitto venäjäksi latinalaisilla kirjaimilla suomalaisen translitterointikäytännän mukaisesti tulisi kuusikirjaimiseksi kun kyrillisillä selvitään kahdella. Siis shtshi. - Samoja äänteitä on esimerkiksi puolassa ja silläpä puolankielinen teksti vilisee c, z, s ym. kirjaimia eri yhdistelmissä solkenaan. | |
| 01.03.2009 17:00 | Tuukka Ryyppö: | No, mut puolassa on kyllä enempi s-tyypiisiä äänteitä kuin venäjällä. Ja tekstiviestit Venäjällä kuitenkin usein kirjoitetaan latinalaisilla, koska kyrillisiä aakkosia mahtuu tekstariin vain noin puolet siitä määrästä mitä latinalaisia. Eli tulee halvemmaksi kirjoitelle latinalaisilla. Tullut itsekin paljon harrastettua, enkä koe latinalaisia aakkosia mitenkään erityisen epäsopiviksi. Parhaiten toiminee, jos käyttää vastaavia merkkejä kuin tšekissä käytetään. Tällöin kaalikeitto on šči. Ei ollenkaan mahdotonta. Tietysti, latinalaiset ja kyrilliset aakkoset on niin samankaltaiset, ettei uusien aakkosten opettelu oikeasti mikään kovin kummoinen este ole. | |
| 01.03.2009 21:35 | Jouni Hytönen: | Ja venäjän seitsemästä s-äänteestä kuusi löytyy englannin kielestäkin. Englannin opiskelua ei jostain syystä koeta kuitenkaan niin hankalaksi. | |
| 02.03.2009 18:30 | Tuukka Ryyppö: | Venäjässä on muutenkin metkaa, että suurin osa sen omituisuuksista löytyy suomestakin. Ai, on vaikeaa hahmottaa että lukusanan jälkeen substantiivi ei olekaan nominatiivimuodossa? Mietis, miten suomessa sama asia tehdään. Vinkki: "Kaksi kalaa" ei ole nominatiivimuoto. Ei ole mitään vastinetta englannin have-verbille. Eipä ole suomessakaan ja prepositio u vielä tarkoittaa aika jetsulleen samaa kuin -lla. Suurin osa suomen sanonnoistakin tuntuu löytyvän myös venäjältä. Marraskuusta asti päivittäin venäläisen kanssa kommunikoidessa on tullut kai kerran vastaan suomalainen sanonta jota ei Venäjällä tunneta. Että ei sekään kovin vaikeaa ole. Suomalaiset on hassua kansaa, kun identifioidutaan kulttuurillisesti samankaltaisiksi kuin ruotsalaiset, vaikka oikeasti venäläisten kanssa on yhtä paljon yhtäläisyyksiä kuin ruotsalaistenkin kanssa. Yhtä hyvin suomalaiset voisivat siis kokea Venäjän vahvimmaksi kulttuurilliseksi vertaisryhmäkseen. Etenkin itselleen parempaa puoliskoa lähinnä muiden ulkomaalaisten joukosta etsiskellessä on saanut havaita, että ruotsalaisten, balttien ja venäläisten kanssa synkkaa helpoiten, yhteisestä kulttuuritaustasta johtuen. Sitten tulee perässä Saksa, Puola ja Benelux-maat. Seuraavana Ranska, sitten Italia ja Espanja. | |
| 02.03.2009 19:32 | Tauno Hermola: | No suomi nyt onkin ihan patologinen kieli, "Sain kaksi pientä kalaa", eihän siinä mikään ole perusmuodossaan! Onnea etsintään! : ) | |
| 02.03.2009 20:17 | Tuukka Ryyppö: | Ei Suomikaan sitten taas ole niin vaikea kuin usein ajatellaan. Tietysti äidinkielenään englantia tai saksaa puhuvalle tulee suomen oppimisessa samat vaikeudet kuin suomalaiselle englantia opiskellessa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kieli sinänsä olisi vaikea. "Vaikeaa" parempi ilmaus on "erilainen". Esimerkkilauseessasi muuten sana "kaksi" on perusmuodossaan. Muttaniin.. Mikähän olisi venäjässä oikeasti vaikeaa? Perfektiivinen aspekti ehkä? Sitä käytetään lähinnä juuri niissä samoissa tilanteissa kuin suomessa perfektimuotoa, joten käsitteenä sekin on simppeli. Sen käyttäminen kuitenkin on vähän hankalaa, kun sen muodostaminen tuntuu tapahtuvan joka sanan kohdalla eri tavoin. Kielioppikirjaa selaillessa on kuitenkin saanut havaita, että kaikki se, mitä venäjänopiskelijat pitävät vaikeana, on joko suomen tai germaanisten kielten kieliopeista tuttua. |